Tämä OP:n bonusten verokohteluasia ei tainnutkaan olla vielä tässä ketjussa. Mikäli muutos tulisi, näkisin tämän (erittäin) positiivisena asiana Nordealle ainakin laina-asiakkaista kilpailtaessa.
5 tykkäystä
En kyllä itse osaa nähdä “erittäin positiivisena” OP varmaankin sopeutuu siihen jos tulee ja pystyy vastaamaan hintakilpailuun. Mutta ei siitä ainakaan haittaa Nordealle olisi ja ehkä sen markkinoinnissa ainakin voisi koittaa nostaa jonkinlaiseksi kärjeksi.
4 tykkäystä
Vastaava verotushan koskisi myös Nordeaa, jos heille tulisi vastaava “lisäpalvelu”. Eli näkisin tuon aika neutraalina.
1 tykkäys
Varmasti sopeutuu, mutta menettää veroprosentin verran kilpailuetua hinnoittelussa. Nythän esim. OP:n tarjoamasta lainamarginaalista voi teoriassa vähentää sen 0,25%, kun vertailee tarjousta muihin pankkeihin. Jos tämä ero pienenee, näen asian positiivisena muille pankeille.
4 tykkäystä
Näen tämän ihan samalla tavalla. OP:n asiakkaana pidän jopa positiivisena asiana, että bonusten verottomuuteen puututaan, koska OP:lla on ainakin kaksi, asiakkaankin kannalta hyvää vaihtoehtoa, reagoida muutokseen:
-
Alentaa hintoja omistaja-asiakkaille suoraan nykyisten bonusten verran, jolloin asiakas saa saman edun vain yksinkertaisemmin. Tässä vaihtoehdossa OP toki menettäisi keskittämishoukuttimen, mutta tuskin asiakkaita.
-
Jos joka tapauksessa verot menee, voi palata vanhaan käytäntöön (ennen 2011) , että bonuksen voi nostaa rahana. Sitten asiakas voi taas kilpailuttaa vakuutuksensa miettimättä bonuksia.
8 tykkäystä
Ihan mitä vain mistä pankki ja vakuutusyhtiö tulonsa kerää. Vakuutusmaksuja, lainankorkoja, jne. Bonuksien lopettamista voi alennusten lisäksi kompensoida tietysti myös nostamalla tileille maksettavia korkoja.
Tarkoitin, että OP voi siirtää sen summan, jonka nykyisin bonuksina jakaa, omistaja-asiakkailleen tinkimällä katteistaan. Toisin sanoen, bonusjärjestelmästä vain luovutaan.
3 tykkäystä
Huoli pois ja kukka rintaan:
-
EKP katsoo, että on lähtökohtaisesti väärin puuttua viranomaistoimin pankkien korkomarginaaleihin. Keskuspankissa ollaan huolissaan veron vaikutuksesta pankkien kykyyn varautua esimerkiksi tuleviin luottotappioihin.
-
Kauppalehden lähteet EKP:ssa huomauttavat, että jos Italian taloustilanne heikkenisi äkillisesti, se vaikuttaisi myös kaikkien velallisten lainanhoitokykyyn ja iskisi siten suoraan pankkeihin…
-
Italian keskuspankki Banca d’ Italia on jo varoittanut tulevista luottotappioista.
-
”Nyt olisi kiinnitettävä huomiota järjestämättömien lainojen määrän kasvuun. Luottojen laadun heikkenemiseen liittyy riskejä”, pääjohtaja Ignazio Visco sanoi tasan kuukausi sitten.
-
Visco on kehottanut pankkeja osinkojen maksamisen sijaan keräämään puskuria luottotappioiden varalle. Hän muistuttaa, että ohjauskorkojen nousun vaikutukset eivät vielä tunnu täydellä teholla.
…Euroopan keskuspankki ei yleensä puutu euromaiden kansallisiin päätöksiin. EU:ssa on kuitenkin linjattu, että kansalliset viranomaiset kuulevat EKP:ta sen toimivaltaan kuuluvissa lakiesityksissä. Italian hallitus ei toistaiseksi ole kuullut EKP:ta eikä edes maan oma keskuspankki Banca d’Italia ollut tietoinen uuden pankkeihin kohdistuvan veron valmistelusta…
(=>Euroopan keskuspankki puuttui viime vuonna Espanjan kaavailemaan vastaavaan veroon. Silloin se varoitti muun muassa lainaehtojen kiristymisestä. Espanjan vero oli kuitenkin suunnattu vain niille pankeille, joiden korko- ja palkkiotuotot ylittävät vuositasolla 800 miljoonaa euroa. Italian uusi vero iskisi kaikkiin pankkeihin.)
17 tykkäystä
Nordeakin alkaa nostamaan korkoja.
Syyskuussa useiden säästötilien korot nousevat vähintään 3 prosenttiin ja lokakuun alusta lähtien käyttötilille aletaan maksaa korkoa 0,25 prosenttia.
30 tykkäystä
Esitys Nordean isoimmalla markkinalla Ruotsissa: yli 4 miljoonalle työntekijöille 1900 kr ja kaikille eläkeläisille 1100 kr veroalennus. Rahoitus tälle pankkien kassasta.
4 tykkäystä
Taitaa olla maksumuurin takana mutta mitä ymmärsin niin worst case scenario:
10b kruunua otettaisiin pankeilta, eli noin 840m euroa. Tämä oletettavasti jaettaisiin useamman pankin kesken, joten Nordean osuus olisi noin 150-200m e? Tätä voisi verrata nordean 5500-6000m liikevoittoon. Menisikö tämä jotenkin näin?
Realistisesti en usko että tämä opposition esitys menee läpi, mutta mielenkiintoista nähdä naapurivaltiossa moinen esitys.
26 tykkäystä
Onko tietoa miten Nordea suurimpien osakkeenomistajien omistukset ovat kehittyneet lähiaikoina (esim. 2023YTD) tai saako tätä dataa jostain (helposti/ilmaiseksi)? Nordean sivuilta kyllä saa viimeisimmän kuunvaihteen tiedon suurimmista omistajista, mutta ei muutosta hieman pidemmältä aikavälililtä (ellei tätä ole itse kerännyt).
Top20 omistajat toki pääasiassa instikoita, joilla omistukset eivät juuri havise. Olisi kuitenkin kiinnostavaa nähdä miten/ovatko suurimmat omistajat ovat ottaneet näkymystä viimeaikoina. Samoin jos näkyvyyttä löytyisi myös Top20:n ulkopuolelle esim. top50 omistajiin…
5 tykkäystä
Huomasin, että ketjusta on poistettu kommentti, joka liittyi Ruotsin sosiaalidemokraattien ehdotukseen pankkien ja suurituloisten osallistumisesta matala- ja keskituloisten veronalennuksiin. Täytyy myöntää, että ketjusta poistettu viesti oli mielestäni turhan voimakassanainen. Olen kuitenkin sen ydinsanomasta täysin samaa mieltä.
Koko sodiaalidemokraattien ajama veronalennuskonsepti vaikuttaa epärealistiselta – ja niin kummalliselta, että on vaikea ottaa sitä vakavasti. Tämän vuoksi asiaa ei kenties ole juurikaan kommentoitu ketjussa(?). Oletettavasti Ruotsin sosiaalidemokraattien keskuudessa suhtaudutaan kuitenkin tähän asiaan tosissaan.
No, päätin muutaman päivän ihmeteltyäni kirjoittaa pari mieleeni tullutta asiaa koskien tätä outoa ehdotusta.
Ei ole mahdollista, että valtio, oli se sitten Ruotsi tai mikä tahansa muu, voisi yksinkertaisesti ottaa rahaa pankkien kassasta ja käyttää sen veronalennusten rahoittamiseen ilman asianmukaisia prosesseja ja sääntelyä. Pankit ovat yksityisiä yrityksiä, joilla on omat taseensa ja omistajansa, joita tämänkin ketjun lukijoista varmasti on valtaosa. Valtion toimet pankkien varojen käytössä ovat yleensä tarkasti säänneltyjä ja valvottuja.
On ilmeistä, että valtiot käyttävät, käytännössä aina, muita keinoja menojen rahoittamiseen ja tulojen uudelleenjakoon. En muista aiemmin nähneeni näin vakavaa ehdotusta puuttumisesta pankkien toimintaan – suurpuolueen johdon taholta – ainakaan länsimaisissa demokratioissa. Tällaiset toimet olisivat monimutkaisia ja edellyttäisivät tarkkaa harkintaa sekä yhteistyötä pankkien, asiantuntijoiden ja viranomaisten kanssa.
On myös käytännön syitä sille, miksi esimerkiksi EKP ja Riksbank toimivat itsenäisesti ilman poliittista ohjausta. Omasta näkövinkkelistä mieleen tulee välittömästi omistusoikeus. Pankeilla on paljon kaltaisiamme omistajia, joiden riskinotosta, sijoituksista ja näin ollen omaisuudesta tässä on lopulta kyse. Italian hallituksen sekoiluihin EKP puuttui vastikään tiukasti, sillä pankit tarvitsevat pääomaa ja likviditeettiä luotettavaan toimintaan myös huonompina aikoina. Talous ei ole erityisen hyvässä tilassa Pohjoismaissakaan, joten likviditeetille saattaa olla ihan lähiaikoina käyttöä ja vielä pahempaan pitää pankin aina olla varautunut.
Tällaisen toimenpiteen vaikutukset rahoitusmarkkinoilla voisivat olla hyvin haitallisia Ruotsin taloudelle ja vaikuttaa todennäköisesti laajemminkin Euroopassa. Miten kävisi luottamukselle rahoituslaitoksiin, politiikkaan, sääntelyn järkevään toteuttamiseen?
Yhtäkään positiivista vaikutusta en keksi. Parisataa euroa kertaluontoista ekstraa veronmaksajalle? Tämähän olisi kertaluonteinen veronpalautus, joka uhkaisi koko rahoitusjärjestelmää ja luottamusta sen vakauteen. Kuulostaa epäviisaalta. Onneksi Suomen demarit eivät ole esittäneet vastaavanlaista ajatusta. That said, tilanne voisi olla erilainen, jos meillä ei olisi euroa.
Koko ehdotus (tai tavoite) on niin absurdi, että on suoraan sanoen vaikeaa kirjoittaa siitä vakavasti. Hyödyt ja haitat ovat niin räikeässä epätasapainossa, että ehdotusta on vaikea selittää järjellä. Populismissa järki on harvemmin pääosassa.
53 tykkäystä
Eiköhän suurin osa veroista ole nimenomaan tulojensiirtoa varakkaammilta vähemmän varakkaille? Tällein suhteellisen varakkaana, en nyt näe tuossa mitään dramaattista. 
. Sitäpaitsi taloudella on tapana kiittää kun näin tehdään. Tällöin valuu enemmän rahaa reaalitalouteen eikä säästöihin, koska keski- ja matalatuloisilla menee enemmän rahaa kulutukseen. Varakkaimmilla tuppaa menemään säästöön.
Pankkeja voi verottaa siinä missä muitakin yrityksiä, ehkä jopa enemmän koska olemme historiallisesti nähneet monta kertaa kun pankit ottavat ylisuuria riskejä ja näiden riskien toteutuessa taloudet sukeltaa. Eli pankkeja voisi hyvin verottaa niiden liiketoimien aiheuttamien ulkoisten kustannusten takia eri tavalla kuin muita. 
Pankeilla on muutenkin erityinen asema yhteiskunnassa, koska niillä on erityisiä oikeuksia muihin yrityksiin verrattuna. En tästä syystä näe paljoa ongelmia, jos niitä kohdellaan eri tavalla kuin muita.
Valtioilla taitaa olla paljon oikeuksia ja varakkaiden ja pankkien verottaminen ei ole sieltä pahimmasta päästä. 
3 tykkäystä
No huh! Kovia väitteitä. Ilmeisesti et ole sijoittanut rahojasi ainakaan pankkeihin. 
Ei minulla ole edelliseen oikeastaan lisättävää. Jatkon voisi kirjoittaa politiikkanurkkaukseen. En ymmärrä kirjoitustasi pankkien erityisoikeuksista, erilaisesta kohtelusta, verotuksesta kiittävää taloutta, kertaluonteisen maks. 200 euron vaikutusta kulutukseen – en juuri mitään. Yritys- ja pääomaverotuksen tason määrää viime kädessä kansainvälinen kilpailu – ja onneksi niin.
Politiikan ja poliitikkojen erottaminen keskuspankkien vastuulla olevista asioista on globaalin rahoitusjärjestelmän toiminnan perusasioita. Rahapolitiikan riippumattomuus ja pitkäjänteisyys on vakauden perustekijöitä. Toimiva ja luotettava rahoitusjärjestelmä on koko talouden ja sen kasvun perusta. En myisi sitä 200 eurolla.
42 tykkäystä
Nordean isoimman markkina-alueen Ruotsin keskustelu pankeille lätkäytettävästä lisäerikoisverosta saa jatkoa ja lisää tukijoita. Tukijoiden ajatus kulkee seuraavasti: ”näinä inflaation ja hinnannousujen aikoina pankit käärivät ennätysvoittoja muiden kärsiessä ja niitä on rankaistava siitä”.
Toisin kuin otsikko antaa ymmärtää, niin pankkivero ei yksinomaan yhden puoluesuunnan asia Ruotsissa, kun päähallituspuolue Moderaterna (kokoomus) ei esitä sellaisen poistoa.
Ans kattoo mihin tää päätyy, vaiko mihinkään. Paras pankkiveron vastustaja taitaa olla Italiaa hallitseva populistipuolue, joka pankkiveroesityksellään sai korot nousuun, pörssisyöksyn ja yleisen sekoilun aikaiseksi.
8 tykkäystä
Mietin semmosta, että viimeisen 10v ajan ainakin Suomessa henkilöstöä on vähennetty, konttoriverkostoa karsittu alle puoleen, palveluita digitalisoitu, asiakkaita patistettu hoitamaan asiansa itse verkossa ja muutenkin karsittu kuluja about kaikesta mistä on keksitty. En siis sinänsä ihmettele, että tuloksesta näkyy kun asuntolainat eivät olekaan enää pelkkä sisäänheittotuote joiden avulla sitten myydään ne palvelut joista pankki saa voita leivän päälle.
Onko tämä nyt sitten epäreilua vai ei, asiasta varmaan voi olla montaa mieltä.
4 tykkäystä
20 tykkäystä
Keskustelu tosiaankin hiipunut meidän pankkipriimukseen liittyen. Keväällä sai seurata, kun koko foorumi (minä mukaanlukien) tankkasi Nordeaa salkkuun. Vaikka itse Nordean meno onkin ollut tasaisen tappavaa koko vuoden, niin kurssi on elänyt paljon.
Keväällä osake putosi vähän yli 12 eurosta aina vähän päälle 9 euroon. Ja sehän oli pankkikriisin aikaa se. Pankkikriisistä kuitenkin selvittiin, mutta osake ei ole ikinä palautunut 12 euron tienoille, eikä edes 11 euroonkaan. Outoahan se on ollut seurata osakkeen “mörnimistä”, ja välillä jopa tuntunut toivottamalta. Vaikka pankki ylittää odotuksia, niin se ei vaan tunnu riittävän.
En kuitenkaan heittäisi pyyhettä kehään. Inderesin ennusteet tuleville vuosille:
Luottotappioiden odotetaan tuplaavan ensi vuonna, joka tulee tulokseen vaikuttamaan. En kuitenkaan löisi päätäni pantiksi, sillä luottotappioiden nousun perään on jo kauan huudeltu. Varmasti tulevatkin kasvamaan, mutta Nordean luotonantopolitiikka varmasti auttaa tappioiden pitämisessä pieninä.
Pankit tuntuivat olevan aika no-brainer, korkojen lähdössä nousuun: “Pankki tekee helppoa rahaa, kun korot nostetaan”. Pankkien tulokset ovat kasvaneet, mutta ei ne ole hiipumassa saman tien, vaikka esim. vuosi sitten niin saatettiin olettaa. Vuosi takaperin koronlaskujen oltaisiin varmaan jo oletettu alkaneen tässä vaiheessa, mutta näin ei ole. Inflaatiota ei ole halutulla tasolla vieläkään ja töitä on. Korot eivät tule nopeasti alas, vaan ennusteet tällä hetkellä näyttävät aika hidastakin alastuloa näiltä korkotasoilta.
Sattumia on matkalla, kuten Ruotsin demareitten ehdottamat pankkien verot yms. Mutta, jos nyt kunnolla paska ei osu tuulettimeen, ja kaikki ei kaadu Pohjoismaissa, niin uskon Nordean olevan kohtuu vakaa ja varma tuotontekijä salkussa. Downsidea ei ihan liikaa pitäisi olla, koska koroista saadaan pitkälle tulevaisuuteen normitasoon verrattuna kohonnutta tuottoa, joilla taataan kivat osingot meille omistajille. Vaikka Nordean osake pysyisikin tässä ~10 euron tienoilla, niin kolmen vuoden aikana se tietäisi n. 30% osinkotuottoa pelkästään+ tietenkin kivoja omien osto-ohjelmasta saatavia “tuottoja”. Ekalle tämmöinen osinkomörnijä ei varmaankaan kelpaa, mutta ei näitä aina kannata poissulkeakaan. 
78 tykkäystä
Nordean osake elää Euroopan pankkisektorin kontekstissa, kuten kävin toissa Vartissa läpi.
Eurooppalaispankkien arvostus yleensä ottaen näyttää epäilyttävän halvalta: forward P/E 6x (vrt. Nordean 7x).
Markkina ei selkeästi luota talouteen tai korkojen pysymiseen korkealla. Luottotappiot syö hedelmät?
Toisaalta kontraajille Euroopan risukasapankkisektori on mielenkiintoinen.
Mitä jos korot jää vähän korkeammalle ja talous ei mene ihan ojaan?
32 tykkäystä
Jatkona @SuomenBuffet virittämään keskusteluun Dagens Industrin arvio Ruotsissa toimivien suurpankkien osaketuotosta lähivuosille (2023, 2024, 2025):
SEB 7,1 + 6,9 + 7,1 = 21,1 %
Swedbank 8,0 + 9,0 + 9,0 = 26 %
Handelsbanken 8,8 + 8,8 + 8,9 = 26,3 %
Nordea 9,2 + 9,3 + 9,5 = 28 %
DI:ssä laskeneet mukaan korkoa korolle-tuoton. Itselleni on kuitenkin epäselvää, miten näissä räknäyksissä mukana omien osakkeiden ostot. Kauppalehti julkaisi eilen uutisen, että Hgin pörssin kohmelosta huolimatta oliko 26 yhtiön osaketta tuottanut parin viime vuoden aikana, mukana Nordea. Laskelma taisi kuitenkin perustua osakekurssin lisäksi vain osinkoon, muttei omien osakkeiden ostoon. Esim. Nordealla ja Sammolla nämä pullistaneet omistajien salkkuja tuntuvasti viime aikoina.
9 tykkäystä