Hienoa, jos voit ajatella noin.
Täytyy tunnustaa, että minua kyllä harmittaisi, jos nyt uudelleen pahenevan Korona-tilanteen vuoksi pankit joutuisivat lykkäämään osingon maksuaan mahdollisesti jopa vuoteen 2022 asti.
1 tykkäys
Totta, mutta. EU voi laittaa yhteisvastuuta peliin korkeamman pakollisen mikä-se-nyt-oli vakavaraisuusvaatimuksen osan ja sen realisoimisuhalla. Trump voi viime töikseen rangaista EU-pankkeja Venäjäyhteistyöstä isommin kuin Puola Gazpromia ja Uniperia. Emme vielä ole palanneet reilun pelin maailmaan.
Ei Juurikki itsekään usko mörköihin. Vuoden -19 osingot maksetaan tammikuussa 2021. Esim. Ålandsbanken on luvannut tehdä päätöksen jo 1.1.2021 eli uudenvuodenpäivänä, kun me muut pidetään meditaatiopäivää, - ää, - ää.
2 tykkäystä
Finanssisektorin sijoittajien tulisi tietää, että regulaatio on varsin tiukka. Vaikka Nordea olisi maailman vahvin pankki, se ei kuitenkaan kuulu eri universumiin vaan on kuitenkin tiukasti sidoksissa muiden kanssa. FED on myös tehnyt vastaavia päätöksiä: ei niin vahvoja kun EKP:n rajoitukset, mutta se yksinkertaisesti riipu siitä, että Jenkulan pankit toimivat paremmassa talousympäristössä.
Lyhyt vastaus kysymykseen “miksi reaktio oli vaimea?” on mielestäni yksinkertainen. Yksi hyvä vuosineljännes ei riitä ja Nordea on edelleen Euroalueen pankki pörssipäivän päättyessä.
Ps. suomalaisten sijoittajien olisi pitänyt lukea hyvissä ajoin Vernerin ajatuksia kansanosakkeista. Nordean 5-v kurssi -33%. Toisen staran 5-v on -48%…
2 tykkäystä
No eikös sille regulaatiolle ole ihan hyvät perusteetkin olemassa? Jos täällä saisi riehua kaikki vapaasti niin eihän siitä mitään tulisi. Regulaatiohan juuri estää ettei tule pankeille mitään järjettömiä ylilyöntejä, ja jos ne saisi vapaasti päättää tekemisensä niin mitähän luulisit että tulsi käymään, pankit lyhistyisi kasaan omaan ahneuteensa.
Itse olen tyytyväinen tälläiseen toimintaan koska pitkässä juoksussa se suojaa omia finanssialan sijoituksiani.
3 tykkäystä
“tai joku vetykupla”, tarkennatko, kiinnostaisi tietää tarkemmin?
2 tykkäystä
Niin, ongelma on vaan, että se regulaatio ei tunnu olevan tasavertainen esim etelä euroopan pankeille vs pohjoisen pankeille ( annetaan etelän pankkien rappeutua ja vaaditaan pienempiä vakavaraisuuksia , kun pohjolan pankeille vaaditaan kovempia ja heidän täytyy nyt siitä kärsiä, ettei heikot pärjää ) 
Kehumasi regulaatio on vienyt pankkien omistajilta määräysvallan yrityksen varojen käyttöön (osingonmaksu). Näen tämän yhtenä suurena tekijänä, miksi finanssisektori mörnii paikallaan. Miksi olla omistaja jos et voi vaikuttaa edes miten yrityksesi voi siirtää rahaa tileiltä toiselle.
1 tykkäys
Uskotko, että maailma toimii oikeasti näin yksinkertaisella tavalla ja EKP ei ymmärrä tätä asiaa? Pieni tarkennus: Euroalueen isoin pankkipommi ei ole Etelä-Euroopassa.
Kärsimyksestä kun puhutaan, pankkisektorin kärsimys johtuu korkotilaneesta ja sektorin murroksesta. Ite odotan innolla, että esim. Robinhood-kaltaiset palvelut syövät Nordean ja muiden perinteisten pankkien tulosta Euroopassa. 
Lisäys tähän osinkokeskusteluun: miksi “itsenäinen” FI toimii samalla tavalla kuin EKP?
https://www.fi.se/en/published/press-releases/2020/fi-expects-banks-and-credit-market-companies-to-stop-dividend-payments/
Kyllä se Nordea maksaa ensi vuonna ne osingot älä huoli.
Nousijoiden kärjessä tänään, oikein mukava 3,5% ylös. Onhan siinä jo ihan kunnon kurssireaktio.
Tuplaosingot ovat mielestäni aika varma juttu ensi vuodelle. Riski on nyt aika pieni Nordean suhteen, kun tuloskäänne alkaa olla tulossa. Varmaan pari kvartaalia vielä syytä katsoa, että kääntyy varmasti.
3 tykkäystä
Eiköhän tässä tulisi nyt muistaa, milloin ja miksi vuoden 2019 osinkojen maksun siirto ensiksi 10/2020 asti johtui. Tuleeko mieleen?
Silloin keväällä korona ei enää ollut ihan uusi asia, mutta sen taloudelliset seuraukset olivat täysin sumussa. Silloin ei ollut muuta kuin pelko konkursseista ja niiden vaikutuksista pankeille. Ajatusta finanssikriisistä ei sanottu ääneen, kuten ei vieläkään saa sanoa sanaa lama, jossa ollaan.
Silloin ei oltu vielä päätetty massiivisista tukiaisista elinkeinoelämän pelastamiseksi. Ja jos suunnitelmia ehkä olikin, ei suunnitelmiin voinut etukäteen luottaa.
EKP teki ensin suosituksen 10/2020 asti ja monta kuukautta sen jälkeen toinen organisaatio laittoi paremmaksi. En edes muista, mikä, eikä edes kiinnosta.
Keskeistä on, että nyt EU kokee, että homma on hallussa taloudellisilla mittareilla mitattuna. Euro on syöty lähes yhtä ontoksi, kuin kaikki muutkin valuutat ovat olleet jo pitemmän aikaa.
Viduroilleen menee, mutta painetaan lisää rahaa, eikä M1 ole edes tarpeellista, kun yli 95 % rahasta on mennyt jo aikaa sitten jonnekin imaginääriyksikön viereiseen ulottuvuuteen, uskon asiaksi.
Tässä toimintaympäristössä ei enää tarvitse suurelle yleisölle vakuuttaa, että homma on hallussa, joten osingot voi hyvin maksaa, kunhan muistetaan kehua, miten paljon osinkojen käyttö lisää pienyrittäjien tuloja vaikeassa tilanteessa.
Juurikki osti halvalla Nordeaa päivä ennen Q3-julkistusta ja ajatteli saada tuplaosingot keväällä 2021.
9 tykkäystä
Itse miellän kansanosakkeet hyvää osinkoa maksaviksi osakkeiksi, joilta ainoastaan sitä odotetaan pitkässä juoksussa. Tällöin dramaattiset muutoksetkin ovat usein vähissä, jos nyt kuvassa ei paljoa pääse muuttumaan.
Tämän myötä en odotakaan suuria liikkeitä näiltä osakkeilta. Spekulantit pelailee omaa peliään, oikeat sellaiset pelaa “kymmenien senttien peliä”, sitä kuvittelevat sitten “eurojen peliä”. Tämän näkee myös kaikenlaisilla foorumeilla…
1 tykkäys
Olet oikeassa, mutta katsot asiaa aika kapeasti. Nallen esiin nostama sääntely on toki ongelma, mutta se on ollut hyvin kaikkien asiaa (tai Nordeaa) seuraavien tiedossa. Sääntelylle on myös hyvät syynsä, mitkä eivät tule ihan nopeasti poistumaan. Itse uskon, että paine sääntelyn “jalostumiseen” kasvaa myös. Tarkoitan sitä, että sääntelijöiden on huomattava, että “yksi koko ei sovi kaikille”. Niitä rahalaitoksia, joita varten tiukka sääntely on oikeastaan olemassa Euroopan alueella tullaan varmasti ohjaamaan myös mm. yhdistymisiin.
Juurisyy Nordean lagaamiseen erinomaisesta tuloksesta huolimatta on vielä ehdottamaasi yksinkertaisempi: Pandemia. Se vaikuttaa kaikkeen yleisestä epävarmuudesta businesaktiviteettiin ja aina EKP:n osingonmaksukieltoon asti. Nordealla on jo riittävästi näyttöä yhtiön suunnan kääntymisestä, mutta pandemialle sekään ei voi mitään. Kun pandemiaa katsotaan peräpeilistä ja Nordean tuotot jälleen realisoituvat osinkojen muodossa suunta kääntyy nopeasti.
Viittauksesi kansanosakkeiden viiden vuoden tuottoihin on tilastojen väärintulkintaa parhaimmillaan tai pahimmillaan. Melkein minkä tahansa yhtiön viiden vuoden historiasta saa samanlaisia esimerkkejä. Omallakin kohdalla kaksi suurinta “kansanosaketta” on mukavasti vihreällä, vaikka isoista tuotoista ei voikaan puhua. Täytyy tosin myöntää, että pelkällä holdaamisella tilanne voisi juuri nyt olla toinen. En silti tuomitsisi edes ultralong-sijoittajia parin viime vuoden perusteella.
Edit. Sen verran tähän piti vielä lisätä, että Nordea on maksanut viideltä viime vuodelta 2,66€ osinkoja, mikä yksinään on n. 40% osakkeen nykyhinnasta. Ja siitähän puuttuu viime vuoden osinko (0,40€) vielä kokonaan.
13 tykkäystä
Jollain riittää vielä uskoa huomiseen 
10 tykkäystä
2 tykkäystä
Hyvä artikkeli.
Tuossa on huomionarvoista se, että Nordean pomo on tajunnut, että EPS on euroja, eikä prosentteja.
Nordea on antanut hiukan periksi asiakkaan tuottoprosentista ja saanut eurot kotiin. Aikaisemmin Nordea on päästänyt kannattavia asiakkaita kilpailijalle, kun eivät ole olleet riittävän kannattavia.
Näin on päässyt Nordean markkinaosuus laskuun, mutta nyt on taas vauhti päällä. Ja näin osinkoja muuten on tulossa kunnolla!!
Tuota Nordean oivallusta ylimmän rivin kasvattamisesta kannattaisi Sampo-konsernissa kokeilla myös Ifin. If on kasvanut vain markkinan mukana, Suomessa ovat käytännössä menettäneet aika paljon viimeisen 10vuoden aikana. Uuden asiakkaan saamiseen kannattaisi panostaa ja miettiä että onko hinnoittelu kilpailukykyinen. Tarkoitan siis sitä että pitääkö uuden asiakkaan ensimmäisen vuoden yhdistetty kulusuhde olla 80% vai riittäisikö 90% tai jopa 95%… Jokainen euro alimmalla viivalla lasketaan.
2 tykkäystä
DnB Markets päivitys:
Nordea (Buy, TP: SEK92.00) - Turnaround in the making
Nordea is convincingly delivering a turnaround during the Covid-19 downturn, with a ROE above 10% in Q3 for the first time in years. Also, in light of the capital adjustment potential (we estimate EUR9bn in excess capital relative to its CET1 target in Q3), the strong Q3 performance indicates Nordea is taking major steps to lift its underlying profitability to its ‘above 10%’ ROE target. We have raised our 2021–2022e EPS by 2–3%, and in turn our target price to SEK92 (90), and reiterate our BUY.
17 tykkäystä
Jos tuon 92 SEK vääntää euroiksi niin sehän 8.86 eur…
Kun perjantain päätös oli 6.80 eur niin on sinne matkaa
Ilmeisesti Norjan analyytikot ovat sitä mieltä, että uusi TJ on putsannut mitä on putsattavaa, ja tästä lähtien 0.2 EPS/ quarter on tulevaisuuden tahti.
5 tykkäystä
Kyllähän hamaan tulevaisuuteen pitäisi olla vielä kulujen leikkaamista. Kun asiat automatisoituvat niin henkilöstöä tarvitaan vähemmän. Muutosvauhti ei ehkä ole ihan niin nopea kuin ainakin itse odotin joitakin vuosia sitten.
2 tykkäystä