Oliskohan mitään teoreettisia mahdollisuuksia, että Nordea ostaisi jonkin pankin, jos kassa on “valtava”?
Ei ainakaan mistään Euro-maasta nyt kun taas lävähtää Italiat ja muut silmille.
Hyvin epätodennäköistä siis.
4 tykkäystä
Q1/22 raporttia lainaten. (First-quarter results 2022 | Nordea)
“Our credit quality remains strong, with net loan losses amounting to reversals of 1bp during the quarter. There continues to be uncertainty regarding the broader impact of the conflict – including higher energy, food and commodity prices. With our COVID-19 management judgement provisions of EUR 610m, we are well protected against credit losses. We expect to get a clearer picture of the potential effect of the macroeconomic impacts on our customers during the second quarter.”
Eli 610m, koronan takia tappiot eivät toteutuneet, mutta nämä varauksethan voidaan siirtää muihin tappioihin jos niin tarvitaan → Ei tarvita yhtä suuria uusia varauksia jos saadaan lama tai idänkeissit pamahtaa pahasti näpeille ( Venäjän takia tehtiin 74m€ lisävarauksia jo)
11 tykkäystä
Ok, kiitoksia. Odotin että olisi ollut vielä enemmän mutta hyvä jos tuokin löytyy, nyt ei kannata noita purkaa, joskin voi olla että juridisesti joutuvat covid19 varaukset purkamaan jos ne eivät ole enään kurantteja ts. niitä ei voi perustella enään covidin varjolla. Tekevät sitten uusia laman varalle.
3 tykkäystä
Eihän summalla ”talousromahdusta” eletä. Mutta yleisesti ottaen suomalaisten yrityksien lainataso ja lainojen laatu ovat aika hyviä.
Ja Nordea on ollut vielä aika valikoiva, näkyy pienissä lainatappioissa.
6 tykkäystä
Välillä sitten hieman ikävämpiä uutisia. Kaksi Nordean työntekijää pidätetty Norjassa epäiltynä lainojen myöntämiseen väärin perustein.
2 tykkäystä
Nordnet näyttää Nordealle 7,32% osinkotuottoa. Tuo kait perustuu lisäosinkoon mitä on maksettu.
Miltä Nordean seuraavat osingot realistisesti näyttävät tai mihin ne on sidottu?
Eikös tuo 7,32% pidä paikkaansa tälle vuodelle ihan perusosingolle. Viime vuonna tuli ”lisäosinkoa” ja sekin kun ei edellisenä vuotena maksettu.
3 tykkäystä
Konsensus käsitys osingosta vuodelle on käsittäkseni juuri jotain 0.69€ luokkaa, eli pitäisi paikkansa vähän kurssista riippuen.
Ainakin mikäli ei saada pankkikriisiä eurooppaan 
6 tykkäystä
Lisää pidätyksiä Nordeassa ”raskaan sarjan korruption” takia😳
1 tykkäys
Onneksi aloite poliisitutkinnasta oli tullut sentään Nordean puolelta eli ollut aloitteellinen osapuoli. Ei pitäisi siis olla isoa vaikutusta Nordeaan pankkina.
9 tykkäystä
Vapaasti suomennettuna ( OldFeki, lähteenä TT):
Tiistaina otettiin kiinni viisi henkilöä ja keskiviikkona vielä yksi lisää. Kiinniotettuina on nyt kahdeksan henkilöä. Nordean mukaan neljä kiinniotetuista on pankin henkilökuntaa.
Epäselvyyksien taustalla on 150 miljoonan Norjan kruunun laina, joka on myönnetty väärään tietoon perustuen. Nordean mukaan pankki havaitsi epäselvyydet aikaisemmin tänä vuonna ja teki ilmoituksen poliisille. Nordea on lomauttanut kyseiset neljä työntekijäänsä Norjassa.
Lisään nuo Black_Swan:in kertomat lähteet, joissa asia on hyvin taustoitettu.
4 tykkäystä
Ihmetyttää vain, miten Nordea ei ole pystynyt selvittämään näiden “laina-agenttien” taustoja, jotka Världens gang-lehden perusteella ovat olleet ammattirikollisia taustallaan useita pankkipetoksia. Valvonta on hiukan pettänyt. Tuota n. 15 milj. euron menetystä ei varmastikaan saada takaisin, mutta toivottavasti tällä kertaa tekijät joutuvat vastuuseen teoistaan.
4 tykkäystä
Ilmeisesti tähän liittyy riski epäselvän lainakannan suuruudesta.
Jutun mukaan Nordea on lainannut kotitalouksille Norjassa n. 31 mrd euroa. Luottotappioista ei vielä puhuta muuta kuin ilmeisesti tämän kyseisen tapauksen kohdalla, mutta rikollinen laina-agenttitoiminta on voinut olla piilossa pitkään. Eli epäselvyyksiä voi löytyä vielä paljon lisää.
Nordealla ei tämän tiedon valossa ole välttämättä suurta huolta korruption vaikutuksista itse pankkiin, jos/kun asiasta on ilmoitettu heti väärinkäytösten löydyttyä, mutta pitäähän tätä tietenkin seurata osakkeenomistajanakin.
5 tykkäystä
Olen seuraillut Nordean kurssia hieman tavanomaista tarkemmin. Viikon alavire selittyy mielestäni muilla syillä kuin Norjan sotkuilla. Ei erityisen hyvä viikko verrokeillekaan. Aika iso osa omista osingoistakin on vielä käteisenä, joten alavireen jatkuessa taidan laittaa ne takaisin sinne, mistä tulivatkin.
12kk Euribor jatkaa sen sijaan hivuttautumistaan ylöspäin. Kokonaisuutena tilanne on pankkimaailmassa mielenkiintoinen. Pitäydyn itse vanhanaikaisessa käsityksessäni siitä, että korkojen maltillinen nousu tekee pankeille hyvää. Tottakai isompi liike ja vaikutus nähdään näinä aikoina lainanottohalukkuudessa, mutta katsotaan… Veikkaan, että lyhyissä koroissa päädytään inflaatiopaineissa 2-3% välille nopeasti. Puhdas veikkaus.
Tässä 6kk kehitys, nyt jo yli 0,4% →
Edit. Lisään vielä tämän. Sopii aiheeseen.
13 tykkäystä
Pankkien tulokset eivät ainakaan kasva lainamäärien tipahduksesta. Kysymys kuuluu, että miten paljon mahdollinen korkojen nousu korvaisi tilannetta?
6 tykkäystä
Toki korkojen nousu parantaa tulosta huomattavasti enemmän, etenkin viitekorkojen ponnistettua plussan puolelle. Olemassa oleva lainakanta on huomattavasti suurempi ja tuottaa tasaisesti. Uusissa lainoissa on pankin kannalta kertaluontoisia tuloja, mutta kasvavat vanhojen lainojen marginaalit ovat merkittävästi suurempia merkitykseltään.
11 tykkäystä
Hyvä myös muistaa että Suomessa merkittävä osa (oliko peräti 90% tms.) lainoista on vaihtuvakorkoisia. Korkojen nousu ei siis heijastu vain uusiin lainoihin vaan lähes koko olemassaoleva lainakanta tuottaa parempaa korkoa. Tällä on tietysti myös talouteen merkittäviä vaikutuksia kun suurella osalla tuloista suurempi osa meneekin korkokuluihin niin se on tietenkin pois jostain muusta kulutuksesta.
20 tykkäystä
Joku voi korjata, jos olen väärässä mutta ymmärtääkseni korkojen nousu ei suoraan paranna pankkien korkokatetta. Pankit tekevät tulosta anto- ja ottolainojen erotuksesta eli lainojen marginaalilla ja kuluilla. Jos korot nousevat niin asuntovelalliset maksavat enemmän mutta niin maksaa myös pankki lainatessaan rahaa keskuspankilta. Ymmärtääkseni korkojen nousu parantaa pankkien tulosta, koska korkojen ollessa selvästi positiivisia, eivät lainanottajat jaksa enää kilpailuttaa marginaalin kymmenyksiä tai vaivautua neuvottelemaan nostopalkkiota pienemmäksi, koska ne ovat pienempi kuluerä verrattuna korkoon. Samoin korkojen noustessa korkokuluihin menee suurempi osuus tuloista, jolloin asiakas on riskisempi ja marginaalin nostaminen on perusteltua. Esim. aikaisemmin 1000€ nostokulu oli suuri, jos maksoi 500€ korkoja vuodessa mutta se ei tunnu enää suurelta, jos korkoihin menee 5000€ vuodessa. Vastaavasti 0,10% ero marginaalissa oli merkittävä, kun kokonaiskorko oli 0,40% mutta ei enää, jos kokonaiskorko on 2,40%.
8 tykkäystä
Pankit käyttävät lainaukseen pääosin asiakkaidensa talletuksia. Niiden anto- ja ottolainauksen välinen marginaali syntyy pääosin siis asiakkaille maksetusta talletuskorosta ja sen erosta esim asuntolainan korkoon.
Jos korko nousee 0% 2%
Asiakkaille maksettava tilikorko ei tod.näk nouse merkittävästi, tai yhtä nopeasti.
Seurauksena korkokate kasvaa
6 tykkäystä