Ja negatiivisten viitekorkojen aikana tämä vaikutus korostuu, sillä talletusten korot eivät ole painuneet negatiivisiksi vaikka lainakorot ovat. Eli ollaan varmaan vielä tovi tilanteessa, jossa ainoastaan lainakorot nousevat, mutta asiakkaille ei makseta senttiäkään talletuskorkoa. Jossain vaiheessa sitten talletuksista aletaan maksaa enemmän jolloin vaikutus tulokseen alkaa ehkä hidastua.
4 tykkäystä
Kyllä aikaisemmin pankkien antolainausta varten rahat ovat tulleet meidän tavallisten tossunkuluttajien pankkitileillä olevista varoista. Käyttötilien korkoihin ei vielä toistaiseksi ole tullut korotusta (ja inflaatio kääntää näiden tuoton raskaasti pakkaselle), joten pankki saa antolainauksen rahat ilmaiseksi .Ketjussa oli aiemmin maininta, ett 0,15%:n korotus korkomarginaalissa merkitsisi 300 milj. euron parnnusta korkokatteessa. Euribor 12 kk on huhtikuun puolesta välistä noussut nollan yläpuolelle ja oli 6.6. Suomen Pankin noteerauksen mukaa 0,521 %. Pikkuhiljaa korkojen nousu vaikuttaa koko lainakantaan.
4 tykkäystä
Jos ollaan vielä tarkempia, pankit “luo rahan tyhjästä” kun joku käy lainaamassa pankista rahaa.
Talletuksethan ovat myös velkaa, joka syntyy kun tuo lainattu raha maksetaan toisen tilille vaikkapa asuntokaupoissa.
Viime kädessä pankin omavaraisuus, talletusten määrä (talletukset on eräänlainen velkarahoitus pankille) ja sääntely sen suhteen (paljonko saa lainata ulos suhteessa omiin varoihin) rajoittaa pankin lainakapasiteettia.
Ja tietysti se, miten kysyntää lainalle on ulkoapäin.
Oikeasti rahajärjestelmässä rahaa “printtaa” tavalliset ihmiset ja yritykset kun he käyvät kipaisemassa pankista lainan. 
Lisäys: koska raha on velkaa, pankki ei voi luoda itselleen rahaa jos joku miettii voisiko Nordea “printata” osinkoja omistajilleen. Ei voi, se velkaantuisi samalla.
16 tykkäystä
Juurikin näin, lainakannan ”uudelleenhinnoittelu” eli euroborien tarkastus vie tovin, ja tämä tulosvaikutus näkyy siksi hieman viiveellä.
Kasvaneet marginaalit antavat myös pankeille mahdollisuuden ”kiinnittää” eli oikeastaan myydä markkinoille osan koroista suojauksena korkeammalle tasolle. Ja taata siten lainakannalle tietyn korkotason.
Pankki voi kiinnittää vaikka 10% lainoistaan 1.7%
2 tykkäystä
Juurikin näin. Tätä kuvaa hyvin luotonlaajenemiskerroin / malli. tosin kyseistä ei virallisesti taideta enää käyttää. Mutta oli vielä viime vuonna mukana pankkirahoituksen kurssillani. (Oon ehkä huonoin teekkari ikinä)
Mutta se antaa mielestäni silti hyvän kuvan ns rahan laajenemisesta.
3 tykkäystä
Mutta pankkihan on saanut lainaa negatiivisella korolla ja asiakas on kuitenkin maksanut nolla+marginaali, joten miinukselta nollaan nouseminen syö pankin katetta.
1 tykkäys
Aikoinaan eräs luennoimassa ollut pankinjohtaja kertoi, kuinka ns. pankkipäivä oli ollut aivan loistava keksintö, koska pankit saivat siinä vuorokaudeksi ilmaiseksi käyttöönsä asiakkaiden varoja. Muodollisesti aika tarvittiin maksujen käsittelyyn. Nykyään pankkipäivä ei taida olla enää tuossa mielessä käytössä, SEPA-tilisiirroissa maksut siirtyvät enintään yhdessä arkipäivässä, nopeammin, jos maksu on tehty ennen tiettyä kellonaikaa. Saman pankin sisällä maksut siirtyvät sekunneissa.
2 tykkäystä
En ehkä ymmärtänyt, mitä tarkoiti. Mutta pankki ei kai ole saanut lainaa (eli talletuksia) negatiivisella korolla, vaan noin nollakorolla. Talletuskorot eivät ole negatiivisia. Kaikkein yleisin viitekorko 12kk euribor taas on jo pitkälti positiivinen ja jatkanee kasvuaan. Nyt kun korot jatkavat nousuaan, niin myös 6kk ja lyhyemmät muuttuvat positiivisiksi ja 12kk jatkaa kallistumistaan. Talletuskorot pysyvät pitkään nollassa, joten korkokate paranee pankeilla jatkuvasti.
Myöskään kaikki asiakkaat eivät maksa nolla+marginaali, vaan osa maksaa yhä viitekorko+marginaali (ja vähintään 0%). Uusissa lainoissa toki negatiivinen viitekorko katsotaan nollaksi.
1 tykkäys
Yksityishenkilöiden luksusta, eikä tämäkään enää 100% pidä paikkaansa isojen talletusten osalta monessa maassa.
“Uusissa” noin 10 vuoden ajan. Ja itse kyllä olen siinä uskossa, että pankki ottaa markkinalta lainaa sitä mukaa kun se itse antaa lainaa (kunhan vakuussäännökset täyttyy), mutta tosiaan perusrahoitusoperaatioiden korko onkin ollut vain nollassa, joten pankki ei tosiaan ole saanut lainaa negatiivisella korolla.
Negatiiviset talletuskorot vähennetään kuitenkin marginaalista useimmissa lainatyypeissä, ja siten tämä on aikaisemmin syönyt pankkien tulosta esim sijoituslainoissa. (Oikeistaan muissa kuin Asuntolainoissa, jossa neg euribor ei ole lakisääteisesti vähennettävissä lainasta.)
Totta, hyvä huomio. Taskassa ainakin on ollut negatiivisia talletuskorkoja yli 250k DKK talletuksille. (n. 34k euroa). En tiedä, kuinka iso osa talletuskannasta on Nordealla negatiivisilla koroilla. Varmaan aika marginaalinen.
1 tykkäys
Kyllä asuntolainojenkin kohdalla negatiivinen euribor voidaan vähentää marginaalista. Kyse on lainasopimuksen sisällöstä, ei lainsäädännöstä.
1 tykkäys
Kyllä, olet oikeassa jos lähdet vääntämään. mutta käytännössä missään sopimuksessa näin ei tehdä. Eli lopputulos on sama.
Lakisääteisesti pankit eivät muita sopimuksia siten saa tehdä esim opinto tai sijoituslainoihin joissa sitä ei vähennettäisi.
Tai noh jos vielä tarkennetaan, juttu ei taida muutenkaan perustua lainsäädäntöön, vaan FiVa ohjeistukseen, jonka vaikutus on tässä kohtaa sama. (Eli Valvottavatiedote 12.12.2016 – 82/2016)
Tämän pohjalta taidettiin tehdä lainsäädäntömuutoksiakin, vaikka kaikissa tapauksissa ei tarpeen.
4 tykkäystä
Viitekorkojen nousu jatkuu tasaisena. Nyt 12kk euribor on 0,569% (8.6.22). Ennen EKP:n kokousta korko käväisi eilen jo yli 0,6%:n.
Huomioitavaa myös, että muissa lyhyissä koroissa suunta on tietenkin sama. 6kk euribor nousi maanantaina plussan puolelle ensi kertaa sitten vuoden 2015 ja on nyt 0,034% (8.6.).
10 tykkäystä
Applen ryntäystä rahayhtiöiden tontille syytä seurata. Myös pankeissa ja Nordeassa. Applen tulo vaikuttaa uskottavammalta kuin Metan krypto-tussahdus.
Tuleeko alkua markkinamullistukselle? Esim. Ruotsissa tätä Applen iskua nimitetään jo ”Klarna-killeriksi”. Nya detaljer kring Apples ”Klarnadödare” öppnar för Sverige
Mutta kykeneekö Apple uhkaamaan itse pankkijättien asemaa tai käykö jopa niin, että niiden asema hieman vahvistuisi Klarnan kaltaisen joutuessa kiipeliin?
5 tykkäystä
Applea ei kannata koskaan vähätellä ja pieniltä tuntuvat uudistukset voivat vuosien päästä olla monella yrityksellä katastrofi.
imo applen ekosysteemiä levitetään koko ajan. itse uskon, että maksuliikenne on paljon mielenkiintoisempi kuin bric&mortar banking. kieltämättä buy now pay later vie osan pankkipisneksistä ja tappaa klarnan. olen hämmentyneenä ja hiukan epäuskoisena seurannut eikö Visa & Mastercard sijoittajat näe tässä riskiä? minusta pankkien peruspisnes on ei-kiinnostava applelle
4 tykkäystä
Ihan mielenkiintoinen juttu. Kulutusluottojen tai maksuajan tarjoamisesta valituissa USA:n osavaltioissa on silti aika pitkä matka kulutusluottomarkkinoille Pohjoismaissa. Asiassa itsessään ei juttujen mukaan ole mitään mullistavaa. Apple Pay muuttuu pelkästä Visa/Mastercard/… -käyttöliittymästä kokonaisvaltaiseksi pienluottojen, tai oikeastaan maksuajan, tarjoajaksi USA:ssa. Ja tähtäimessä tietenkin kauppojen maksamat marginaalit luotto(kortti)yhtiöille.
On vaikea ymmärtää miksi Apple haluaisi esim. Pohjoismaihin tekemään vastaavaa businestä - siis miksi se haluaisi amerikkalaisittain pienillä voluumeilla eksoottiselle markkinalle, jolla toimii jo tusinoittain lainantarvitsijoiden pienten rahojen perässä juoksevia tahoja ja kaikki modernit maksutavat.
Kohusta tulee mieleen Amazonin Ruotsin valloitus ja kuinka sen piti vaarantaa Pohjoismaisen kaupan tulevaisuuden elektroniikasta vaatteisiin. Ruotsin kehittynyt e-commerce -markkina ei kuitenkaan ollut helppo pala ja Amazon on pysynyt pienessä marginaalissa näennäisestä koostaan huolimatta.
Uusi palveluhan olisi jutun mukaan Klarnan kanssa lähes identtinen, joten nykyisille Apple Pay:n käyttäjille se olisi luonnollinen valinta tuomatta kuitenkaan mitään uutta nykyiseen tarjontaan.
Onneksi kaikilla ei ole Applen monopolisoivaa ekosysteemiä käytössään ja EU:kin on herännyt säätelemään suurimpia vääryyksiä luonnolle ja kuluttajille yhtenäistämällä esim. laturiliitännät. Mitään uutta keskusteltavaa Pohjolan pankkien kannalta en tässä näe.
Edit. Tällainenkin tulee vastaan. Jutun mukaan tulossa on taas taattua Applea.
7 tykkäystä
Nordean päätökset vetäytyä Venäjältä ja irtautua Baltian konttoriverkostosta vuoden 2017 jälkeen näyttäytyvät jälleen viisaina.
Olisi hölmöä uskoa, ettei missä tahansa pankissa, jossa on joskus liikkunut suuria määriä venäläisrahaa, olisi tapahtunut rahanpesua.
Mutta rahanpesu taas otsikoissa ja Nordeakin saatu sotkettua mukaan DNB:n kanssa. Vähän sonnin lypsämistä tämäkin juttu MOT:lta, mutta pitää muistaa, että vuonna 2018 saatiin aikaiseksi helvetillinen kohu 200M euron rahanpesusta Nordeassa.
7 tykkäystä
Huomiota herättää näiden Nordeaan liittyvien rahanpesuepäilyjen kohdalla vakiintunut uutislähde:Yle. Nordea on kansainvälinen toimija ja maailmaan mahtuu uutisvälittäjiä. Mikä meidän Ylemme on saanut tarttumaan takiaisen tavoin juuri Yleen? Nordeassa on vuosien aikana tehty työtä ongelman poistamiseksi. Siitä ei uutista ole aikaiseksi saatu. Mutta niinhän se aina on ollut: ei ole uutinen, jos koira puree miestä, vaan se, jos mies puree koiraa.
12 tykkäystä