Ja korot senkun nousee. Oikeastaan kulmakerroin on vain kasvanut viime päivinä.
Tällaista ei olla euroaikana nähty koskaan. 12kk euribor nousi hieman yli kahdessa kuukaudessa nollasta yli prosentin ja on nyt yli 1,1%. Nousuahan oli jo ennen sitä, sillä vuoteen lähdettiin puolen prosentin miinuksilta.
Markkavuosiin ei sentään kannata vertailla. 1990-luvun aikana tehtiin monenmoista ennätystä, joita ei välttämättä rikota koskaan. Myös koroissa.
(12kk euribor, 6 kuukautta)
Nordea kauppaa asuntolainoja myös Ruotsissa, jossa korot 4% molemmilla puolilla 1v, 2v ja 5v asuntolainan koroissa. Varmaan nostavat pian, kun tänään Handelsbanken ilmoitti omista korotuksistaan.
Arvopaperissa listattu alennusosakkeita. Nordea sijalla kolme heti SSAB:n ja Outokummun jälkeen.
Kokosimme Helsingin pörssin 20 edullisinta yhtiötä Kauppalehden listan käyttämillä arvostuskriteereillä.
Kriteerit ovat tulostuotto, osinkotuotto, p/b-luku sekä toteutuneen ja vaaditun tuloskasvun suhde.
Usein yritykset ovat alelaarissa syystä.
Eurooppalaisia pankkeja painaa suuresti italia-riski. Pankeille tuli 2021 vai 2022 alussa voimaan pankkien yhteisvastuu. Eli italian kaatuneet pankit kaatuisivat Nordean syliin.
Viime vuosikymmenen alussa sovittuun yhteisvastuurahastoon on kerätty pankeilta rahoja vuodesta 2016. Viime vuonna kerätty summa oli n. 70 miljardia euroa. Suomalaiset pankit ovat maksaneet n. 200M vuodessa tähän mennessä. Muistelen, että ainakin alunperin yhteisvastuun piti astua voimaan tämän vuoden alussa.
Oma käsitykseni on, että yhteisvastuurahasto ei ole syy Nordean alennusmyyntiin. Yhteisvastuurahaston tarkoitus ei myöskään ollut tuottaa yllätyksiä vakavaraisille pankeille vaan kerätä varoja etukäteen yllätyksiä varten. Italian tilanteella on tottakai merkitystä, mutta taloustilanteella kokonaisuudessaan sitäkin enemmän. Sijoittajat pelkäävät jälleen EKP:n rajoituksia pankkien osingonmaksuun ja omien osakkeiden ostoihin.
Taisin ostaa halvimmat Nordea-eräni vähän yli viidellä eurolla pandemiakuopassa. Silloin kaikki osakkeet eivät olleet alelaarissa syystä. En usko, että Nordea päätyy kovin hyvästä syystä tälläkään kertaa alelaariin, jos päätyy sinne ylipäänsä.
Nordean vakavaraisuus on hyvä. On mielenkiintoista nähdä, miten nousevat korot vaikuttavat tämän vuoden aikana. Ale on huomattu, mutta alelaarin kolmas sija Kauppalehden mittareilla oli itselleni pieni yllätys.
Kyseisen yhteisvastuu rahaston rahat eivät vielä riitä kattamaan laaja-alaista pankkikriisiä.
Lisäksihän meiltä löytyy rahotusvakausrahastosta lisävakuuksia.
Ja Italian kriisi johtaisi myös Nordealle ja muille eurooppalaisille pankeille alas kirjauksiin ja tappioihin. Jotka vaikuttaisivat vakavaraisuuteen jota pitäisi korjailla.
Eiköhän tämä mielestäni ole hyvä syy hinnoitella osakeeseen tämä riski. Se riskihän ei tuottoihin juuri vaikuta ennen kuin tapahtuu.
Mutta tarkoittaa vaan että alennus tapahtuu syystä…
Se ei tarkoita että Nordea olisi huono sijoitus, omistan sitä itsekkin. Vaan sitä että Nordean kurssia painaa juuri edeltä mainitsemasi riskit osinkojen pidätyksistä, jne jne. Joita pankkikriisi voisi aiheuttaa.
Jos pahin mahdollinen tapahtuu, tämä on toki mahdollista. Tosin nyt jo lähemmäs sadan miljardin euron rahasto on varmasti hyvä alku.
Tarkoitat varmaan talouden sakkaamista ja taantumaa, joka lisäisi luottotappioita? Se on juuri se, mitä markkina hinnoittelee kaikkiin osakkeisiin. Nordealla ei ole mitään erityisvastuuta tai -riskiä Italian pankkien suhteen.
Talouden suhteen jokainen arvaus tuntuu nyt yhtä hyvältä. Voi jopa olla, että Italian pankkien ollessa nyt pankkien yhteisvastuun piirissä voidaan Italiassa vihdoin nähdä välttämättömiä uudistuksia maan pankkisektoriin. Toivoahan sitä sopii Nordean omistajana, mutta yhtä lailla eurooppalaisena euromaksajana.
Edit. EKP:n Lagarde kertoi muuten tänään koronnoston taustoista ja kertoi uusista kriisityökaluista. Yhtenä sellaisena pidetään EKP:n velkojen ostoa pahiten velkaantuneilta mailta. Monimutkainen soppa, mutta kaikki ei kaadu sentään pelkästään pankkien osakkeenomistajien niskaan.
Tarkoitan sitä että pankeilla, vakuutusyhtiöillä jne. On taseissaan erinäisiä johdannaisia, valtionbondeja jne jotka kärsisivät suuresti, jos etelä-italian pankit tai Italian valtion maksukyky vaarantuisi. Myös epäsuoria lainoja tai muuta vaikutusta varmasti löytyisi.
Tämä menemättä enempää mm talouden sakkaamiseen ja luottotappioihin.
Italian pankit olivat yhtiä pahimmista venäjä riskien toteutumisesta kärsineistä pankeista.
En pidä pahinta tilannetta tod.näk. Mutta se on osittain hinnoiteltu mukaan, niin kuin kuuluukin.
Lisäyksenä vielä, että Basel IV tuo lisää vaatimuksia pankeille, mm nostamalla vakavarausvaatimuksia ja muuta vastaavaa.
En muista koko tarinaa, TLDR huono tuloksille. Pitänee kysyä näihin erikoistuneelta sukulaiselta lisää.
100B on hyvä alku, mutta sillä ei pelastaisi esim Nordean kokoista pankkia.
Hyvä, että nostit tuon Basel IV:n esille. Täytyypä kerrata se huolella.
Nopeasti katsoin, että kyseessä lähinnä vakavaraisuusvaatimusten kiristäminen entisestään. Tosin näissä Pohjoismaiset pankit olivat jo ennestään muita edellä. Basel IV:n implementointi kestää viisi vuotta eli pankeilla on aikaa vuoden 2027 alkuun.
Tuota kuinka suurista riskeistä tässä nyt kuvitellaan olevan kyse?
Sen verran uteliaisuus heräsi ja tutkin ECB sivuilta asioita hivenen ja sieltä löytyi lista merkittävistä pankeista kussakin maassa ( List of Supervised Entities (as of 1 April 2022) (europa.eu)). Kun katsoo tuota Italian listaa, niin aika pieniä taseeltaan nuo pankit. Oikeastaan kaksi isompaa pankkia ja nekään ei ole taseeltaan kuin 500-1000bn, eli noin Nordean kokoisia. Ja ainakin toinen (Intesa Sanpaolo) niistä pikaisella vilkaisulla vaikutti terveeltä yritykseltä. Eli:
Kaikenlaisiin heittoihin olisi kivaa saada tueksi jotain konkreettisia numeroita.
Asiaa käsiteltiin Finanssisektori-ketjussa vuosi sitten. Silloin Suomen hallitukselle hyväksyttäväksi tarkoitetuissa papereissa selkeästi tuli esille, ettei mahdollinen Etelä-Euroopan ja Saksan pankkien ahdinko rymähdä muille pankeille kerralla, vaan ensiksi käytetään jo kerätyt varat ja loput maksetaan EU:n pysyvästä kriisinratkaisurahastosta ja peritään kaikilta pankeilta takaisin pitkällä aikavälillä. Jos ihan pieleen menee, siinä on luvassa muutaman prosentin lisäkulu kaikille Euroopan pankeille muutamaksi vuosikymmeneksi.
Mittasuhteet on hyvä muistaa. Ulkomuistista voisi heittää, että Suomessa pankkien valtionvero on moninkertainen, olikohan nelin-viisinkertainen, vakausrahastomaksuihin verrattuna.
Tämä yhteisvastuu koskee suurimpia pankkeja siten, ettei niitä päästetä konkurssiin. Suomessa näitä on vain Osuuspankki, Nordea ja Kuntarahoitus. Kaikki muut päästetään konkurssiin eikä vakautustoimet koske niitä muuten, kun maksajan roolissa.
Kiitos hyvistä analyyseistä tämän EU-riskin suhteen!
Itsellä koko OST on Nordeassa kiinni niin välillä vähän kuumottaa kun EU heiluu ja hosuu. Pankkisektorista tehdään vieläkin syntipukkia EU:ssa ja koko sektoria rangaistaan yhtäläisesti, vaikka mädät omenat ovat kaikkien tiedossa.
EU:hun sijoittaessa pitää myös miettiä miten Saksa ajattelee näitä asioita. Saksalaisia ei pääasiallisesti kiinnosta hyvässä eikä pahassa mitä Suomessa puuhataan, mutta jos intressit risteävät niin Suomalaisten sijoitukset voivat jäädä rujosti jalkoihin.
Uskon että pankit ovat nyt aika hyvin pakotettu varautumaan ongelmiin, mutta on vaarana että ihan alasta riippumatonkin kriisi on semmoinen mitä käytetään lyömäaseena pankkeja vastaan. Ja kyllähän talouskriisissä on aina pankit mukana jollain tapaa…
Nordea mitätöinyt jälleen eilen osakkeita. Tällä kertaa 36 451 989 kappaletta.
Salkunrakentajan Jorma Erkkilä on kirjoittanut jutun Nordeasta. 
"Nordea sai päätökseen yhden miljardin euron takaisinosto-ohjelmansa 15.6. ja keskustelee jo jatko-ohjelmasta EKP:n kanssa. Danske Bank odottaa uuden miljardin euron takaisinosto-ohjelman julkistettavan toisen vuosineljänneksen tuloksen jälkeen.
Danske Bank toistaa Nordean 144 Ruotsin kruunun 12 kuukauden tavoitehinnan ja ostosuosituksen. Kruunun 10,66 vaihtosuhteella tavoitehinta on euroissa 13,5 euroa. Osakkeen viimeisin kurssinoteeraus Helsingin pörssissä on alle 9,1 euroa, joten Danske Bankin tavoitehinnalla Nordean osakkeessa on nousuvaraa"
EKP hyväksyi Nordean omien ostot
Nordea Bank Oyj
Pörssitiedote – Muut pörssin sääntöjen nojalla julkistettavat tiedot
8 heinäkuuta 2022 klo 14:30 Suomen aikaaNordea on saanut Euroopan keskuspankilta (EKP) luvan jatkaa omien osakkeiden takaisinostoja 1,5 miljardilla eurolla.
EKP on hyväksynyt Nordean hakemuksen jatkaa omien osakkeiden takaisinostoja enintään 1,5 miljardilla eurolla. Takaisinosto-ohjelman on suunniteltu alkavan sen jälkeen, kun Nordea on julkistanut vuoden 2022 puolivuosikatsauksen 18. heinäkuuta. 1,5 miljardin euron suuruinen takaisinosto-ohjelma vastaa Nordea-konsernin ydinvakavaraisuussuhteen (CET1) pienentymistä 0,95 prosenttiyksiköllä.
Nordea edistää aktiivisesti tehokasta pääomarakennetta ja jatkaa ylimääräisen pääoman jakamista osakkeenomistajilleen pääomatavoitteidensa ja osingonmaksuperiaatteidensa mukaisesti.
Ostot käyntiin
Ja päälle tulos joka ylitti odotukset: EPS 0,28 EUR vs. 0,24 konsensus. Oman pääoman tuotto hulahti jo yli 13 %:iin.
Lisäys: näkymät pysyvät kuitenkin ennallaan makroepävarmuuden vuoksi:
“Näkymät ennallaan - Nordean edellytykset vastata epävarmoihinkin aikoihin ovat erittäin hyvät. Makrotalouden epävarmuus kasvaa Pohjoismaissa kiihtyvän inflaation ja heikentyneiden BKT-ennusteiden seurauksena. Nordean liiketoimintamalli on kuitenkin vahva, ja Nordean edellytykset saavuttaa vuodelle 2025 asetettu taloudellinen tavoite, yli 13prosentin oman pääoman tuotto, ovat erittäin hyvät ja Nordea on myös sitoutunut saavuttamaan tämän tavoitteen. Koko vuoden 2022 näkymät ovat ennallaan: oman pääoman tuotto yli 11prosenttia ja kulu/tuotto-suhde 49-50prosenttia.”
Lisäys 2: muutoin päärivit aikalailla odotuksiin.
Nordean tulos vaikuttaa kyllä erittäin hyvältä kun otetaan huomioon, että omien osakkeiden osto-ohjelman myötä EPS tulee nousemaan entisestään. Voinemme mahdollisesti odottaa noin 0,7€ osinkoa 
Tuon suuntaista ainakin konsensus odottaa!
Nordean kurssin valuminen vastapalloon tulosparannuksen kanssa on painanut osakkeen eteenpäin katsovan P/E:n 8,5:een. Tosin merkittävillä verrokeilla Hanskalla, Swedillä ja SEBillä meno on ihan samanlaista.
Kova tulos. Suomalaisena mieleen tuli heti ajatus, että liian kova.
| Toteuma/analyytikoiden odotus (Factset) | ||
|---|---|---|
| Korkokate | 1308 | 1232 |
| Liikevoitto | 1361 | 1198 |
| EPS | 0.28 | 0.24 |
| Palkkiotuotot(nto) | 838 | 845 |
| Liiketoiminnan tuotot | 2444 | 2410 |
| ROE | 13.3 | 11.2 |
Eniten tässä miellyttää se faktaan perustuva tunne, että Nordea on jo noussut Pohjoismaisten huippuverrokkiensa tasolle ja osittain jo ohi. Jos tulosta vertaa vaikka Handelsbankiin näyttää se vielä paremmalta.
Ja vakaalla pohjalla mennään toistaiseksi (KL):
Nordean ydinvakavaraisuussuhde parani edellisneljänneksen 16,3 prosentista 16,6 prosenttiin, eli se ylitti viranomaisten vähimmäisvaatimuksen 6,3 prosenttiyksiköllä.
Ajat on kovat ja epävarmuus jatkuu, mutta eiköhän tällä reseptilla päästä taantumankin yli kunnialla.
Veikkaan nousupäivää.
