Kiinteistösektori on romahtamassa, ja sijoittajat shorttaavat alan yhtiöitä kuten Kojamoa raivolla. Näitä vivuttuneita yhtiöitä on vuorostaan lainoittaneet… pankit.
Kuten nähdä saattaa, Nordea ei ole listalla. Syy lienee siinä, että Nordean lainaportfoliosta vain 8 % on CRE eli commercial real estate, kaupallisten kiinteistöjen lainoja. Handelsbankenilla vastaava osuus on 30 % ja SEBillä sekä Swedbankilla päälle 15 %.
Ilmankos Nordea treidaa nykyään preemiolla sen verrokkeihin kuten Hanskaan, kun aiemmin Nordea oli järjestään porukan halvin ja heikoiten kannattava. Nyt pöydät ovat kääntyneet.
Sellaista vain että jos viittaat videolla johonkin toiseen videoon tai vaikka artikkeliin, niin olisi kiva jos se olisi myös linkkinä saatavilla.
Kiitos varteista
Eurooppalaisiin pankkeihin en juurikaan ole koskenut, mutta tiedättekö, mikä yhdistää vaikkapa seuraavia USA:n pankkeja?
JPMorgan Chase & Co. (JPM)
Bank of America Corporation (BAC)
Wells Fargo & Company (WFC)
Citigroup Inc. (C)
Goldman Sachs Group, Inc. (GS)
Morgan Stanley (MS)
U.S. Bancorp (USB)
Vastaus: Ne maksavat osinkoa kvartaaleittain.
En päässyt Nordean yhtiökokoukseen enkä ole liiemmin seurannut keskustelua juuri osinkojen ympärillä, mutta tietääkö joku onko kvartaaliosinko ollut koskaan keskustelun aiheena esim. yhtiökokouksissa? Tai onko jopa jokin syy, miksi moista ei ole edes harkittu?
Historiaa, Euroopan regulaatioympäristöä ja osakkeen yleistä arvostusta, katsellessa voisi kuvitella, että kvartaaliosinko toimisi Nordean kohdalla mainiosti.
Korjatkaa jos olen väärässä, mutta Nordean yhtiökokouksessa asiasta taidettiin kysyä. Olisiko ollut vastauksena, että näin on simppelimpi byrokratian kannalta, mutta viime kädessä kuunnellaan omistajia jos tarvetta tulee.
Tiedän varmuudella, että Pohjoismaiden suurimmassa pankissa seurataan myös Inderesin Nordea-ketjua, joten otetaanpa tähän samantien Nordean osakkeenomistajien epävirallinen gallup toivotusta osingonmaksufrekvenssistä.
Huom. Äänestys julkinen = äänestäjät jäävät näkyviin.
:n osakkeenomistajana toivon, että osingot maksetaan…
Jotenkin uskon, että tuo olisi ollut vastaus. Samalla lausun uskomukseni, että näillä pankeilla (ja vakuutusyhtiöillä) on osaamisvajausta taloushallinnon prosessien tehokkaassa toteuttamisessa. Jos olisivat tehokkaita, ei heidän tarvitsisi inistä viranomaisraportoinnista tai syyttää byrokratiaa siitä, että eivät pysty maksamaan osinkoja neljästi vuodessa.
Samalla voisin lausua vielä yhden väittämän: koska kyseiset instanssit eivät ole tehokkaita taloushallintoprosessiensa kanssa, siellä riittäisi sopivaa investointitekemistä, mikä näkyisi hetken päästä pysyvästi myös viivan alla.
Olisin vastannut tähän “Kvartaaleittain”, jos osinkovuoden 1. kvartaaliosinko maksettaisiin osinkovuoden kesäkuussa. Esim. tarkentaa: vuoden 2022 osingosta maksetaan ensimmäinen kvartaaliosinko kesäkuussa 2022 jne.
Miksi Nordean tapauksessa kannatta antaa Nordean pitää 3/4-osaa, 2/4-osaa ja 1/4-osaa osingosta korottomalla tilillä jopa 9 kuukautta. Jäljellä oleville kvartaaliosingoille ei tietääkseni makseta korkoa. Inflaatio syö esim. viimeisestä erästä näillä inflaatioluvuilla 9/12 x 8%. Norwegian taitaa maksaa 3% koron ja talletuksen saa nostaa ilman kuluja milloin tahansa (=vinkki, jos haluaa jakaa Nordean osingon kvartaaleittain itselleen).
Vrt. esim. siihen, että verottajan valitetaan liikaa perityistä ennakoista vaikka se maksaa jotain korkoakin.
Ihan hyvää haastamista, mutta ehkä pitäisi myös miettiä vähän auki sitä, että miksi tämä prosessi sitten koetaan niin raskaaksi Suomessa. Meillä on ollut pitkäaikainen maan tapa tämä kevätosinkojen jakaminen. Mihin tämä todellisuudessa perustuu?
Pörssiyhtiöiden osingonmaksu itsessään tehdään tietysti hallituksen päätöksellä, yhtiökokouksessa, jossa määritellään ajankohta ja määrä.
Käsittääkseni osingonmaksu myös edellyttää tilinpäätöksen hyväksymistä. Itse maksuun liittyy verotus ja ennakkopidätys. Nyt seuraavaksi pitäisi sitten identifioida, (tai ainakin siten tätä itse mielessäni jäsentelen) että mitkä ovat sitten ne kohdat jotka ovat haastavia ja mikä on työlästä. Missä kohtaa sitä kitka syntyy. Minun on tosi vaikea uskoa, että koko prosessi sen ongelman synnyttää, kyse on nyt jostain pienemmistä osista, mitä niille voitaisiin tehdä, voidaanko kehittää jotain uusia käytänteitä, tehostaa toimintaa viranomaistahojen kanssa. Vai onko todelliset syyt asian eteenpäin viemättömyyteen jossain muualla, mikä on se todellinen hyöty ja kenelle siitä, että saadaa isompi raha summa yhdessä erässä.
Suomessa ei voi edes tehokkaasti uudelleen sijoittaa tätä osinkovirtaa takaisin yhtiöön ilman välikäsiä ja tässäkin on sitten taas haasteena se, että tällaisen DRIP-tyylisen takaisin sijoittamisen joutuisi ajoittamaan aina lukittiin yhteen ajankohtaan.
Olisi mielenkiintoista kuulla, jos joku asiantuntija osaisi avaa tätä prosessia auki, jotta me sijoittajat ymmärrettäisiin tätä kokonaisuutta paremmin. Tämä keskustelu on jatkuvaa ollut asiasta ja ainakin oma ajatus on, että lyhytjänteisimpää osaa sijoittajista olisi helppo tapa sitouttaa omiin päätöksiinsä antamalla tasaisemmin osinkoa.
Tasehallinta on pankkien ydintoimintaa. Tasehallintaan kuuluu, että varat sijoitetaan tuottavasti mutta niin, että seuraavan 30 päivän aikana ulosvirtauksen kattamiseen mahdollisesti tarvittavat varat ovat likvidejä.
Osinko on likviditeetin ulosvirtausta samalla tavalla kuin asiakkaiden tilisiirrot ja erääntyvän velan maksu. Osinko on sikäli mukavaa ulosvirtausta, että sen eräpäivä on ennustettava.
En siksi oikein osaa nähdä, että osingon maksuaikataululla olisi pankin kannalta juuri merkitystä.
Katselin jo eilen illalla äänestysmääriä ja täytyy sanoa, että meinasin tuolilta pudota, kun sunnuntain saldo oli alle 8 tunnissa sadoissa äänestäjissä. Asia kiinnostaa Nordean osakkeenomistajia. Oletan, että lähes kaikki äänestäjät ovat nimenomaan Nordean pienomistajia.
Äänestyksen tulos näyttää jo asettuneen melko tukevasti n. 80/20 -tilaan, mutta jätän äänestyksen avoimeksi.
Vaikuttaa joka tapauksessa siltä, että ehdotus osingonmaksufrekvenssin muuttamisesta saisi taakseen vahvan kannatuksen.
Mikäli osinko% vuodessa olisi 8% ja siitä osinkovero 25,5% pois niin jäljelle jää 5,96% nettona.
Tämä jos kilahtaisi kerran kvartaalissa ja sijoittaisi heti takaisin yhtiöön niin vuotuinen 5,96% osinko olisi APY:nä laskettuna 6,09%.
Nousua vuotuiseen netto-osinkoon olisi tässä tapauksessa siis +~2,2% saatuun osingon määrään
Pieni märää joo, mutta tässä jos on hodl 10v niin on ihan merkittävä lisästä kyse
Lisäksi oletuksena että inflaation jyllätessä tasaisesti ja nordean tapauksessa tuloksen viuhuessa tulosriville positiivisena, on hyödykästä saada likviditeetti mahdollisimman nopeasti käyttöön, sillä oletuksena on että yhtiö kasvaa enemmän mitä antaa tuloksesta osinkoja ulos → arvo per osake kasvaa.
Suuret omistajat tuskin osallistuneet äänestykseen?
Olin yhtiökokouksessa ja muistikuva asian käsittelystä suunnilleen sama kuin @Wallet_Buffet_Omahan joskin muistelisin myös heidän maininneen käyneensä tästä keskustelua myös suurten omistajien kanssa ja heille tämä kerran vuodessa oli ok. Eli ei mielestäni ollut pelkästään kyse simppelimmästä bryokratiasta ja siitäkin osa taisi olla juuri noiden suurten omistajien puolella. Mielestäni antoivat kehoiituksen esittää omia toiveita ja näkemyksiä IR suuntaan. Eli itse ymmärsin heidän olevan asian suhteen avoimia ja halukkaita kuuntelemaan omistajia.
Edellä kirjoitettu kyllä hyvin epävarmaa muistikuvaa. Tämän takia en alkujaan vastannut kun en ollut ollenkaan varma muististani.
En nyt aivan ymmärrä tätä kvartaaliosinkoinnostusta Nordean tapauksessa. Enkä varsinkaan ymmärrä tämän lainaamani viestin ajatuskulkua. Se osinko kun maksetaan edellisvuoden tuloksesta. En minä ainakaan haluaisi saada vuoden 2022 tuloksen osinkoja vielä 2023 joulukuussa. Kyllä minä mieluummin otan ne alkuvuodesta kaikki. Nordean tapauksessa kun on kaiketi vielä niin, että osinkoa ei oikein voitaisi kasvattaa entisestään, vaikka osingonmaksua myöhästettäisiin (kuten kvartaaliosingoissa siis käy).
Voihan itse kukin avata itselleen vaikka tilin, johon tallettaa alkuvuodesta saamansa könttäosingot, jakaa tuon summan vuoden päivillä ja automatisoida päiväkohtaiset tilisiirron käyttötililleen. Tällöin osinkovirta on päivittäistä, mikäli tasainen rahantulo on jonkinlainen prioriteetti.
Kukaan ei kiellä Nordeaa maksamasta edellisen kvartaalin tuloksen perusteella osinkoja kvartaalia heti seuraavaan kuukauden ensimmäisellä viikolla. En minä ainakaan haluaisi odotella seuraavaan vuoteen osinkoja saadakseni.
Voivatko he tehostaa taloushallinnon prosesseja siten, että tuo olisi mahdollista? Uskallan väittää, että voivat ja että se ei ole järjettömän kallista hyötyyn nähden. Kyse on enemmän halusta ja erityisesti osaamisesta. Jos osaa nähdä vain yhdellä tavalla asian, mitään tuskin tapahtuu.
Kassan- ja taseenhallinnan kannalta pienemmät kvartaalimaksut olisivat pankille itselleenkin järkevämpiä. Ehkä tuosta voi kehitellä jonkin lisäjuonen perusteluiksi?
Lisäys osaamiseen: jos asiat ovat kunnossa, heillä olisi kirjanpito kunnossa ensimmäisellä viikolla, tase- ja tuloslaskelma tarkasti tiedossa jo, ja päätöksenteko mekanismitkin kirjattuna sisäisiin toimintaohjeisiinsa.
Osakeyhtiölaki ja kirjanpitolaki eivät tätä ikävä kyllä mahdollista. Osingonmaksu perustuu viimeksi vahvistettuun tilinpäätökseen. Osavuosikatsaus ei ole tilinpäätös. Eli osingot tulevat aina edelliseltä tilikaudelta.
Ymmärrän kyllä hyvin mitä haet takaa, mutta se ei vain ole mahdollista, että osinkoa maksettaisiin ikään kuin sitä mukaan kun tulosta tehdään.
Asia ei ole ihan noin yksiselitteinen. Vahvistetusta välitilinpäätöksestä voitaisiin jakaa jo kesken tilikauden. Aiheuttaa kuitenkin lisätyötä hallinnollisen taakan muodossa paljon.
:n osakkeenomistajana toivon, että osingot maksetaan…