Niin, se vaatisi kaiken muun lisäksi kolme ylimääräistä yhtiökokousta. Tällöin oltaisiin aika kaukana alkuperäisestä tehokkuusideasta.
6 tykkäystä
Voi olla, että kulkeuduin heikoille jäille jo edellisillä väittämillä, mutta jatketaan hetki vielä.
- Edellisvuoden tilinpäätöksen perusteella hallitus voisi tänä vuonna esittää ja yhtiökokous vahvistaa, että jos tämän vuoden Q1, Q2, Q3 ja Q4 täyttävät tietyt ehdot, niin yhtiö jakaa osinkoja x senttiä per kvartaali kuluvana vuonna.
- Jos täyttyy vähän löysemmät ehdot per kvartaali, niin yhtiö jakaa osinkoja vähän pienemmän osinkomäärän y senttiä per kyseinen kvartaali. Jne.
Voitonjaosta päättää yhtiökokous. Uuden OYL 13 luvun 3 §:n mukaan osinkojen jakaminen perustuu viimeksi vahvistettuun tilintarkastettuun tilinpäätökseen. Jaossa on otettava huomioon tilinpäätöksen laatimisen jälkeen tapahtuneet olennaiset muutokset yhtiön taloudellisessa asemassa.
Eikö yhtiökokous edellisvuoden toteuman perusteella voi päättää, että yhtiö jakaa tänä vuonna ison X euromäärän, ja eikö samainen yhtiökokous voisi tuollaisilla kriteereillä sitten vähän kontrolloida, kuinka hyvän tai huonon kvartaalin jälkeen kannattaa toimia? Sitä rahaa virtaa sisään ja ulos yhtiöstä kokoajan: kuka sen sanoo, että milloin se äsken maksettu osinko oikeasti tuli tienattua?
(Selvä selvä, myönnän olevani heikoilla jäillä.)
Voisihan kvartaaliosingon maksaa myös useammassa osassa edellisvuoden tuloksesta, jolloin ei tarvittaisi uutta tilinpäätöstä. Silloin vain pitää kärrätä kassassa “kuollutta rahaa”.
2 tykkäystä
Lisäisin vielä, että viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen lisäksi yhtiö voi jakaa osinkoina korkeintaan oman vapaan pääoman verran.
Lienee enemmän makukysymys. Nordea voisi yhtä hyvin jakaa osingot kvartaaleittain, jolloin arvopaperikin heiluisi huomattavasti vähemmän osingon irrottua. Toisaalta itselleni 80 senttiä on lähtökohtaisesti arvokkaampi nyt, kun 20 senttiä kolmen kuukauden välein. Loppujenlopuksi se ja sama 
Periaatteessahan yhtiökokous voisi antaa yhtiön hallitukselle valtuutuksen päättää voitonjaosta erissä, lieneekö se nyt oikeasti sen byrokraattishallinnollisempaa 
4 tykkäystä
Neljännesvuosittain tai vuosittain – ei sillä kovin suurta merkitystä ole minullekaan, mutta mielummin ottaisin osingon silti tasaisesti neljä kertaa vuodessa.
Olen melko varma siitä, että osakkeen houkuttelevuus nousisi, jos osingonmaksu tapahtuisi neljännesvuosittain. Osakkeen sääntely- ja siihen liittyvä tuottoriski saattaisi helpottaa hieman, mikäli tällainen muutos toteutettaisiin. Pidemmällä aikajänteellä tälläkään ei taida olla kovin isoa merkitystä, sillä Nordea maksoi pandemian aikaisen osingonmaksukiellon aikana kertyneitä tuottoja kiellon loputtua. Lyhyemmällä aikajänteellä tarkasteltaessa tilanne on kuitenkin toinen.
Vuosittain maksettavat osingot ovat varmasti kustannustehokkaampi ja vähemmän byrokraattinen tapa toimia, mutta eiköhän tässäkin ole enemmän kyse totutun prosessin muutokseen liittyvästä haluttomuudesta, jonka kustannukset tuskin ovat merkittävä tekijä.
Pandemian yhteydessä taidettiin menettää varsin hyvä ja helppo mahdollisuus kvartaaliosinkoihin siirtymiseen, sillä maksettavaa oli kertynyt kassaan pidemmältä ajanjaksolta, mikä olisi saattanut helpottaa siirtymää.
Oli miten oli, kvartaaliosingot ovat de facto USA:ssa ja onhan muutama suomalaisyhtiökin niihin jo siirtynyt. Nordealla riittäisi mukavasti jaettavaa joka maksukerralle, vaikka osinko maksettaisiinkin neljä kertaa vuodessa.
25 tykkäystä
Kvartaaliosinkojen etu lienee siinä, että osinkoa voidaan jakaa vähän enemmän. 80 sentin sijaan voidaan jakaa 90 senttiä, kun osinkoa maksetaan myös kuluvan tilikauden kassavirrasta. Oma pääoma nimittäin on harvoin rajoittava tekijä pörssiyhtiöillä. Näin saadaan kuluvan vuoden kassavirtaa jaettua omistajille, jos yhtiöllä ei ole sille tilikauden aikana parempaa käyttöä.
Ja mahdollinen ylisuuren osingon riski liiketoiminnan kyykätessä taklataan sillä, että hallitus hakee yhtiökokoukselta valtuuden jakaa X euroa, mutta kirjataan että hallitus voi perustellusta syystä olla jakamatta jotain eriä. Esim. Nokia taitaa käyttää tuota valtuutustapaa.
7 tykkäystä
Juurikin näin.
Tässä kohtaa kannattaa myös muistaa sen osakekurssin robotusliikkehiä vakauttava vaikutus, eli päiväshortsinnasta ei tietysti eroon pääse, mutta niiden suurempien positioiden pidempiaikaista samoilla arvoilla vuoden mittaan jatkuvaa “ulkona roikkumista” se oletettavasti, aivan kuten jenkitkin ovat huomanneet, vuoden mittaan relevantisti kuitenkin häiritsee…
Isoissa positioissa se kun on eskaloituessaan pitkässä juoksussa varsin iso piletti ja menoerä, ikäänkuin ylimääräinen “ei toivottu” sellainen…
6 tykkäystä
Kvartaaliosinko olisi tehokkaampaa varojen jakamista järkevästi tehtynä suhteellisen tasaista tulosta tekevältä Nordealta. Lisäksi minusta olisi mielekkäämpää ettei osingonmaksu heijastuisi kurssiin kerralla niin voimakkaasti kuin nykyään.
29 tykkäystä
10 tykkäystä
Zacks Rank -järjestelmä keskittyy voittavien osakkeiden löytämiseen tarkastelemalla tulosennusteita ja ennustemuutoksia. Tiedämme kuitenkin, että lukijoillamme on omat näkökulmansa, joten etsimme jatkuvasti uusimpia trendejä arvon, kasvun ja momentumin suhteen löytääksemme vahvoja valintoja.
Arvo-sijoittaminen on selvästi yksi suosituimmista tavoista löytää vahvoja osakkeita missä tahansa markkinatilanteessa. Arvo-sijoittajat käyttävät perinteisiä mittareita ja perustavanlaatuista analyysiä löytääkseen yrityksiä, joita he uskovat aliarvostetuiksi nykyisellä osakehinnalla.
Zacks Rankin lisäksi sijoittajat voivat käyttää Style Scores -järjestelmää etsiessään osakkeita, joilla on tiettyjä ominaisuuksia. Arvo-sijoittajat ovat tietysti eniten kiinnostuneita järjestelmän “Arvo” -kategorian osakkeista. Osakkeet, joilla on arvosanat “A” arvosta ja korkeat Zacks Rankit, ovat parhaita arvo-osakkeita, jotka ovat saatavilla missä tahansa tilanteessa. Yksi yritys, jota kannattaa seurata juuri nyt, on Nordea Bank (NRDBY). NRDBY:llä on tällä hetkellä Zacks Rank 2 (Osta) ja arvosana A.
Sijoittajien on myös huomioitava, että NRDBY:llä on PEG-suhde 0,75. Tämä mittari toimii samalla tavalla kuin kuuluisa P/E-suhde, mutta PEG-suhde ottaa myös huomioon osakkeen odotetun tuloskasvun. NRDBY:n PEG-suhde vertautuu alan keskimääräiseen PEG-suhdelukuun, joka on 0,76. Viimeisen vuoden aikana NRDBY:n PEG-suhde on vaihdellut välillä 5,21 ja 0,71, ja mediaani on 1,14.
Toinen arvonmääritysmittari, jota haluamme korostaa, on NRDBY:n P/B-suhde 1,24. P/B-suhdetta käytetään vertailemaan osakkeen markkina-arvoa sen kirja-arvoon, joka määritellään kokonaisvarallisuudesta vähennettynä kokonaisvastuista. Tämän osakkeen P/B näyttää houkuttelevalta alan keskimääräiseen P/B-suhdelukuun verrattuna, joka on 1,45. Viimeisten 52 viikon aikana NRDBY:n P/B on vaihdellut välillä 1,50 ja 0,97, ja mediaani on 1,15
9 tykkäystä
Iltaa, kvartaaliosaingolla vai kerta rykäisyllä on hyvä keskustelun aihe. Näin omista lähtökohdistani paremmaksi kerralla maksettavan osingon kuin neljässä erässä. Minulle myös sopii hyvin, että esim. Nordean suuren osinkodipin ja osinkojen maksun jälkeen voin ostaa lisää edulliseksi mieltämääni laatuyhtiön osaketta. Eikä minua haittaa vaikka salkussa olevat Nordeat välillä kävisivät punaisella Dipin seurauksena - eikä sen pitäisi haitata ketään ikiholdaria 
Tästä osinkoja koskevasta injauksesta kuitenkin päättävät suurimmat osakkeen omistajat - tuulareiden ollessa lastuna lainehilla.
19 tykkäystä
Kaikkien Nordeaan tai muihin pankkeihin sijoittaneiden kirjaimellisesti kannattaa kuunnella tää podi. Antaa kehystä pankkien haarukointiin ja tulevan arviointiin. Hienoa työtä @Matias_Arola @Sauli_Vilen !
Ps. podista innostuneena katselin, mitä tavoitteita ruotsalainen aktivistisijoittaja Christer Gardell asetti Nordealle, kun hän muutama vuosi sitten junttasi itsensä yhtiön suuromistajaksi. Sanoi kuluja olevan mahdollista laskea sen aikaisesta yli 5 miljardista 4:ään ja sijoitun pääoman tuottoa nostaa 7 prosentista 12-14 % tasolle. Tilinpäätös 2022 kertoo, että kulut reipas 4 miljardia ja sijoitetun pääoman tuotto 15,9. Ei yhtään hassummin😉
62 tykkäystä
Coeli Globalin mukaan Nordea on maailman hienoimpia yrityksiä, ainoana suomalaisena:
52 tykkäystä
5.2.2023 kirjoittamani lista Nordean uhkatekijöistä. Kohta 3: Apple avaa nyt pankin ja tilin, josta 4,15 % korko.
9 tykkäystä
Hmm…
“The new Savings account from Goldman Sachs”
Lihavointi minun. Eli GS ja Apple tekevät yhteistyötä kortin kanssa ja nyt kytkevät siihen säästötilin. Se sitten kuinka kuluttajat luottavat GS:iin tässä on toki mielenkiintoista seurata.
Ei tuo nyt omaan silmään vielä kovin mullistavalta vaikuta vaikka toki tuo korko tässä tilanteessa on hyvin houkutteleva. Mutta siinäkin hyvä lukea pienellä kirjoitetut osuudet:
“Annual Percentage Yield (APY) is 4.15 percent as of 4/14/2023. APY may change at any time. Maximum balance limits apply.”
Eli hetkellinen tarjous, jolla otetaan ensimmäiset sisään ja vain rajoitetuilla summilla.
17 tykkäystä
Huomiona myös että USD korko kyseessä, siellä muutenkin korkeammat savings korot. liikkuvat tuolla 3,5%-4,5% suunnilla muutkin isot pankit, eli ei nyt vielä niin kova uhka. Jos suoraan tuolla % tulisivat skandeihin niin sitten ehkä…
11 tykkäystä
Mitenkäs nyt sitten näiden omien ostojen kanssa? “Nordea ilmoitti 3. maaliskuuta 2023 saaneensa Euroopan keskuspankilta luvan jatkaa omien osakkeiden takaisinostoja 1,0 miljardilla eurolla. Uuden takaisinosto-ohjelman on suunniteltu alkavan vuoden 2023 varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen”. Olikos tämän ohjelman aloituksesta jo spekulointia? Nyt on suunnilleen kuukausi jo mennyt AGM:stä Harmillisesti missasivat tuon “pankkikriisin” Olisi ollut hyvä paikka käydä vähän ostoksilla.
12 tykkäystä
Tosiaan ensi viikon torstaina tulee n. 7.30 Nordean q1-tulos. Nordean “nousu” tyrehtyi “pankkikriisiin”, mikä tossa kävi piipahtamassa. Nyt on osingotkin jaettu, niin latu on auki.
OP:lta tuli tulosennakko. Suositus: Osta ja tavoitehinta: 13.50e pysyvät ennallaan.
Op pitää tapahtunutta kurssilaskua perusteettomana, sillä he eivät näe pankkisektorilla isomman kuvan ongelmia. Tätähän täälläkin on puhuttu, että Nordealla ei kyllä hätää pitäisi olla.
Liikevoittoennuste 1320milj.eur (konsensus: 1282milj. eur)
Luottotappiot: 87milj eur (102 konsensus)
ROE% ennustetaan olevan 14%
Enempää en nyt viiti hakea tuolta ennakosta, mutta kyllähän Nordea näyttää jatkavan vahvaa tekemistään. Kyllä pankkipriimus on hyvä nimitys tälle kultakimpaleelle. 
53 tykkäystä
Tässä on nyt Nordean ennakoissa eri analyytikoilla ollut jo pidempään trendi, että tavoitehintoja otetaan ennen tulosjulkistusta hieman alaspäin. Varmaankin koska tavoitehinnan ja kurssin välinen ero tuntuu turhan suurelta. Noh, tulos sitten ylittää odotukset ja tämän jälkeen tavoitehintoja nostetaan. Tämä ilmiö näkyy oheisessa kaappauksessa.
Nyt konsensusennuste lienee 0,26 eps ensimmäiseltä kvartaalilta. Oma hahmotelmani on se, että 0,30 rikkoontuu. Viikon päästä olemme viisaampia.
18 tykkäystä
Kyllä, vaikkakin hieman ns. “kontraindikaattorina” surullisen kuuluisasti tunnettu OP odottaa osaria tyynenä, niin tekee sitä siinä reunalla moni muukin, näillä kurssihinnoilla varsinkin:
-
Säilytämme Nordean OSTA-suosituksen ja 13,50 euron tavoitehintamme ennallaan
ennen Q1-raporttia. -
Pankin osakekurssi laski maaliskuussa voimakkaasti muutamien amerikkalaispankkien taloudellisten haasteiden noustua pinnalle.
-
Pidämme kurssilaskua perusteettomana, sillä emme tunnusta pankkisektorilla systeemisiä ongelmia ja Nordean tulosnäkymä on korkojen nousun tuella vankka…
-
Nordean luottokannan laatu on arviomme mukaan hieman heikentynyt. Odotamme luottotappiovarausten kasvavan vuonna 2023, mutta mittavien ennaltaehkäisevien varausten turvin emme odota niiden paisuvan hälyttäville tasoille.
-
Nordea ohjeistaa vuoden 2023 ROE-tason ylittävän 13 %. Ohjeistus on mielestämme näkymät huomioiden varovainen ja odotamme Nordean nostavan ROE-ohjeistustaan vuoden edetessä, tuskin kuitenkaan vielä Q1:llä…
Oma arviomme koko vuoden ROE-tasolle on noin 15 %.
…Osake on erittäin houkuttelevasti hinnoiteltu ja näemmekin kurssinotkahduksen mielekkäänä
ostopaikkana…
38 tykkäystä