Nordea - Pohjoismainen pankkipriimus

Mitä muuten ajattelette ylipäätään. Miksi pohjoismaiset pankit ansaitsevat preemion ? Moni iso ja mielestäni laadukas Eurooppalainen pankki treidaa paljon alemmilla kertoimilla. Esimerkkeinä vaikka BNP Paribas tai ING Groep. P/B to noilla taitaa olla 0,6 ja 0,8 tms.

Barcalysin ja DB tapuksessa ymmärrän sinänsä että bisnesmalli on enemmän investointipankkivetoinen joka tuo riskiä. BNP ja ING parempia verrokkeja ehkä.

Minusta tuo pohjoismaiden preemio tuntuu jopa kummalliselta. Tällä ollaan kuitenkin venäjän lähellä ja asuntomarkkinatkin varsin kuumat.

3 tykkäystä

Yhteisön oma personal trainer!

Tässä ketjussa ei nähdäkseni ole mainittu Peter Seligsonin taannoisia kommentteja Talouselämä-lehdessä. Artikkeli on maksumuurin takana, mutta hän totesi Pohjoismaisten pankkien kärsivän siitä, etteivät ne ole systeemisiä pankkikriisin iskiessä. Seligsonin mukaan kukaan ei halua näyttää hölmöltä, jos se epätodennäköiseltä näyttävä kriisi osuukin Pohjoismaihin.

On ironista, että jokin Deutsche Bankin tapainen dinosaurus saa nyt talletuksia yhteisöjen vähentäessä riskejään siirtämällä talletussuojan yli meneviä rahoja asiansa hyvin hoitaneista Pohjoismaiden pankeista. Joka sanoi että “size doesn’t matter”, ei selvästikään tuntenut finanssialaa…

11 tykkäystä

Nordean itsestään laatima rapsa näyttää tosi hyvälle. Tältä vuodelta maksettava osinko näyttää nousseen ennusteissa jo 0,94 euroon per osake, kun se aiemmin taisi olla lähempänä 0,90 euroa.


.

44 tykkäystä

Noniin, jonkun verran on puhuttu mahdollisesta posarista tälle vuodelle.
Tehääs nyt sit tämmönen kysymys tänne foorumille, eli uskotteko Nordean julkaisevan posarin jossain kohti tätä vuotta.

  • Ei posaria
  • Posari tulee tänä vuonna

0 äänestäjää

Itse uskon posarin olevan jopa todennäköisen, koska eihän Nordealla tossa heikkouksia liikaa näkynyt tuloksessa. CFO oli myös luottavaisella mielellä, ja ylemmässä viestissä näkyvä Nordean oma ennuste ei liian heikolta näytä.

5 tykkäystä

En jaksa uskoa “posariin”, sillä nyt ohjeistus on, että ROE on yli 13%. Nordean oma analyytikko povaa 16% lukemaa, joka on nykyisen ohjeistuksen mukainen. Ei liene tarvetta päivittää kuluvan vuoden ohjeistusta sen paremmin. Paljon mielenkiintoisempaa ovat nuo loppuvuonna annettavat uudet tavoitteet. Vuoden 2025 tavoitteet kun ovat jo saavutettu pari vuotta etuajassa. Se näyttää suuntaa paremmin tulevaisuutta koskien monin tavoin.

Nordean oma analyytikko muuten tuossa ennusteessaan povaa 366 miljoonan euron luottotappioita (11 peruspistettä). Tämän suhteen hän on ollut systemaattisesti väärässä useamman vuoden. Mikäli luottotappiot olisivatkin viime vuoden luokkaa, niin eps-ennuste olisi tälle vuodelle 1,42, jolloin tältä vuodelta maksettava osinko olisi 0,99 euroa. Eli näkisin, että Nordean omissa ennusteissa on vielä viilausvaraa ylöspäin tästäkin.

26 tykkäystä

Thanks for all your comments about Nordea! You have always something interesting to say.

I think there may be now a little bit more uncertainty among investors as Nordea left their financial targets untouched for now.

7 tykkäystä

Yep, Swedbanks loan loss provisions have risen from abnormally low levels of Q2’22.

While Nordeas loan loss provisions can’t possibly go any lower.

I don’t know if all updates are already reflected on Bloomberg concensus, but after this years EPS growth of 17 % earnings growth is expected to slow dramatically to 4 % and 3 % while the economy is slowing (and lending is slowing as well) and CRE risks are rising.

27 tykkäystä

Muutama kohta artikkelista:
”Jälleen vankka tulos Nordealta. Sekä liiketoimintojen tuotot että liiketoimintojen kulujen kurissa pitäminen ylittivät odotukset, ja Nordea on edelleen ylipääomitettu. Yhdistelmä on erittäin houkutteleva”, analyytikko Andreas Håkansson Danske Bankista sanoo Kauppalehdelle.

”Nordean tulosennusteita tullaan nostamaan, ja samaan aikaan Nordea jakaa edelleen pääomaansa. Nordeassa ei ole nähtävissä minkäänlaisia merkkejä sen varallisuuden laatua koskevista ongelmista”, Håkansson sanoo.

”Nordea ei ole muuttanut vuoden 2023 ohjeistustaan, mutta odotan Nordean nostavan ohjeistustaan myöhemmin tämän vuoden aikana”, Jensen kertoo.

26 tykkäystä

Nordean tapauksessa luottotappiot näkyvät ainakin asuntolainojen osalta varmasti selkeällä viiveellä.

Ajatellaan, että asiakas ei ole pystynyt maksamaan noussutta lyhennystä esimerkiksi 1/23 alkaen. Ensin hän käyttää 10% lainasummasta lyhennysjoustona (maksaa pelkkiä korkoja ilman erillistä ilmoitusta pankille). Siinä menee jo muutama vuosi pelkillä koroilla, mistä varmasti 99% selviää, ellei työelämässä, terveydessä tms tapahtunut muutoksia.

Kun lyhennysjousto (joka on muuten jokaisessa aslassa nykyään) on käytetty, voidaan hakea pankin harkinnan perusteella myönnettävää lyhennysvapaata. Miksi tätä ei annettaisi esim 1 tai 2v? Jos vaihtoehtona on todennäköisesti maksukyvyttömyys, miksi pankki ei tätä myöntäisi.

Itse olisin huolissani asuntolainojen luottotappioista vasta, jos korkotaso jäisi useammaksi vuodeksi yli 3% tasolle.

Olenko vaan tyhmä? Yritysluottojen tappiot on sitten asia erikseen, tässä ajattelin nyt vain asuntolainakantaa.

25 tykkäystä

Toki pankkien pitää ECL-laskennassa kirjata varauksia heti kun luoton laadussa näkyy heikkenemistä, vaikkei varsinaisia luottotappioita olisi vielä syntynyt. Tähän käytössä erilaisia malleja, mutta ajatuksena IFRS 9 ja ECL olisi kuitenkin kirjata varauksia etupainotteisesti.

8 tykkäystä

Mutta miksi Nordean luottotappioiden pitäisi noustakkaan tosta paljoa. Alas ei voi paljoa mennä, mutta miksi ylös pitäisi sitten mennä.

Kuitenkin korkotilanne on varmasti kaikkien ihmisten tiedossa, eikä se minään yllätyksenä tule. Nordeakaan rahojaan ei kaikille jakele. Hyvä olla pessimistinen, mutta mitä jos luottotappiot ei kasvaisikaan ihan älyttömästi. Kyllähän siinä vaiheessa Nordea olisi naurettavalla arvostuksella.

6 tykkäystä

Mikä on yhtiön nykyarvo?

Sen tulevat kassavirrat diskontattuna jollain tuottovaateella, yleensä 8-10 %, tähän päivään.

Milloin yhtiön kasvu luo arvoa? Kun sen saama tuotto pääomalle ylittää sijoittajien tuottovaateen, (ROE tai ROIC >WACC eli pääoman kustannus).

Pankkien tapauksessa tämä on melko helppo hahmottaa ylätasolla.

Pankit tekee töitä taseellaan, ja ne yrittää saada mahdollisimman hyvän tuoton omalle pääomalle (ROE, return on equity).

Mitä korkeampi ROE, sitä isomman preemion sijoittaja voi maksaa pankin omasta pääomasta.

Tässä tapauksessa pohjoismaiset pankit ovat paljon kannattavampia ROE:lla mitattuna, kuin niiden eurooppalaiset verrokit. Siksi ne treidaavat korkeammilla P/B-kertoimilla, kuin niiden verrokit.

Lisäksi pohjoismaissa on pankeille muutama hyvä elementti: suhteellisen keskittynyt pankkisektori, vakaa yhteiskunta ja säätely, asiakkailla on melko korkea maksumoraali. Sen lisäksi taloudet kasvavat vakaasti: ei bumtsibumia. :smiley:

70 tykkäystä

Nordea itsekin olettaa, kuten Ian totesi eilen haastiksessa, että luottotappiot ovat normaalisti 10 bps (0,10 %), ei nykyinen mitä se nyt on 2 bps:ää. :smiley:

Kyllä niitä vain tulee se kuuluu normaaliin pankkitoimintaan. Tai sitten Nordea on lainannut ne pohjoismaiden parhaat lainat. :smiley: Sekin on mahdollista toki, mutta mikä on todennäköisyys… :smiley:

36 tykkäystä

Kyllä. Mutta ero on mielestäni liian suuri. Esimerkiksi BNP Paribas tavoittelee 12% ROE tasoa, vrt. Nordean target yli 13%. DB tavoittelee 10% tasoa. Barclays ylsi 15% RoTE Q1 2023. Kaikkien osalta viimeaikaiset tulokset ovat antaneet osviittaa että tavoitteet voidaan saavuttaa tai mennä ylikin.

Karkeasti 10+% ROE tasoon pääsevän pankin pitäisi treidata about book valueen jos tuottovaade on sen 10%. Mutta esim. BNP, Barclays ja Deutsche ovat todella paljon alle tämän tason. Jopa mielestäni laadukas systeemisesti tärkeä BNP. (BNP tulos 3.5.2023, jännä nähdä millaisia lukuja sieltä tulee)

Nordean pitäisikin treidata yli book valuen ja niin se tekeekin. Mutta muualla ollaan kauempana “fair valuesta” ja siksi ainakin itse pidän niitä mielenkiintoisempina.

Kyse ei ole siitä että Nordea ei olisi hyvä pankki, se on varmasti yksi parhaita. Mutta se ei mielestäni ole välttämättä sektorin paras sijoituskohde (enää). Tämä toki vain oma mielipide ja voin olla väärässä ja arvostusero pohjoismaiden ja muiden välillä on pysyvä. Mutta yksin kannattavuus ei mielestäni riitä perusteeksi ja olettaisin että muualla arvostukset nousevat lähemmäksi pohjoismaisia pankkeja lähivuosina. Tai näin sijoitussalkkuni kovasti toivoisi :smiley:

29 tykkäystä

Eilen 28.4. alkoi iso omien osto -ohjelma.

Nordea ostaa Nordeaa.
Foorumi ostaa Nordeaa.
Joku vielä vähän koettaa kontrata - myymällä.

:yin_yang:

67 tykkäystä

I think you raise a relevant and interesting point here.

My view is that Nordic banks should trade at a premium to most other European Banks (note I own Handelsbanken). My logic is based on the following:

  1. Macro regional context

Other European nations do not have the same safety nets as the Nordic countries. From a banking perspective this is vital, covering areas such as unemployment, and other benefits that over a longer duration helps banks to reduce credit losses. Compare this to especially Spain, Italy where economical trust resides in family. Nordic countries with low gini coefficients and high social capital provides a good basis for banking. Also in particular the Scandinavian countries have good macro economics in general. Finland lags in this perspective, and is also the main reason why I do not invest in pure play Finnish banks.

  1. Banks are essentially black boxes

More or less all banks are black boxes. By this I refer to that it is almost impossible to figure out and completely understand their balance books and counterparty risk etc. And here Nordic banks have generally less risky bets than other European banks. For example BNP Paribas has a big derivatives department that is probably highly profitable in good times but in bad times not so much.

My point is not to bash BNP. But what investors often like are results that are rather predictable over time, with little changes in results thru different economical cycles. Here for example Handelsbanken is king, whereas DB, Paribas etc have a lot of up and downs.

  1. Valuation

Of course the relative valuation of for example some European big banks trade at half book mighty sound as really cheap (and could probably also be) but it needs to be put in context of an economical cycle. And today we are at probably peak earnings where all banks, regardless of quality make money.

But the question is how sustainable is this?

No bank I would argue can maintain a return on equity on plus 15 percent. Not even Nordea, which is probably has the best management right now. (Handelsbanken was crazy to fire Frank Jensen, who is probably the best bank CEO in the Nordics if not Europe). And even if Christer Gardell of Cevian oftentimes argues that Nordea should raise their target to 15 percent return on equity, the management would put its self up to criticism for not reaching that level every quarter.

To conclude: I would argue there should be a valuation gap between the Nordic banks which operate in most Nordic countries. But that is not to say that some European banks might be too cheap at the moment.

The key question going forward is of course how credit losses evolve across the banking spectrum and also any political bashing over how much money they make at the moment starts to steer the political agenda. It is already happening in Spain, Denmark and Sweden. Also to reflect is how the big US banks plan to make more money in Europe. They are stealing market share in M&A from big banks in Europe.

And with Brexit a lot of the USA banks have been forced to relocate staff to Paris, Milano and Frankfurt. And this have resulted in that they have expanded to normal banking and not only dealing with M&A at the cost of big banks in Europe

Sorry for the long reflection.

57 tykkäystä

@Omavaraisuushaaste on kirjoittanut Nordeasta ja niistä syistä, jonka takia yhtiön osake on mahdollisesti lasketellut. Mielestäni hyvin ja selkeästi kirjoitettu juttu. :slight_smile: :point_down:

Onko pörssi seonnut lopullisesti, vai missä mättää? Näin ennätyksellisen paljon ihmettelyä Nordean kurssireaktion ympärillä ja totesinkin, että poikkeuksellisesti viikonlopulle kirjoitan tekstin tästä – kun itsekin sen 12 vuotta pankkimaailmaan sijoitin, kunnes kaikki pankit ainakin tällä erää olen salkustani tiputtanut pois.

Miksi siis Nordean kurssi lähti laskuun ennätystuloksesta huolimatta? Syyt tähän ovat itse asiassa yllättävänkin loogisia, vaikka aluksi saattaa tuntua siltä, ettei pörssin lyhyen aikavälin toiminnassa tälläkään kertaan ole mitään järkeä. Seuraavassa siis viisi pääsyytä siihen, miksi Nordean osake laskee juuri nyt tulosjulkistuksen jälkeen.

37 tykkäystä

Nyt kun tuo First Republic:kin(=https://www.hs.fi/talous/art-2000009551619.html) sitten odotetusti nurin meni niin tässähän se jutun juoni pääasiassa ja varsin vastaansanomattomasti on:

  • Pankkeihin sijoittaessa on hyvä muistaa, että suomalaisetkin pankit voivat menettää luottamuksensa vain kerran. Kun luottamus katoaa, pankki kaatuu usein muutamassa päivässä.

  • Suomalaiset pankit kuten Nordea ovat toki vakaimpia maailmassa, mutta ne ovat silti yhtä linkittyneitä maailman pankkijärjestelmään kuin muutkin pankit. Etenkin Nordea sen ison koon ja kansanvälisyyden takia.

15 tykkäystä

Thank you from a great answer. I agree with a lot of points you make. I guess the main reason for the premium (in my opinion) would be macroeconomic. It is true that nordic countries have had decent growth and they are very stable enviroments to operate. And safety nets might indeed show as lower credit losses over the cycle.

But I think that some countries, like France or Netherlands, are not really far behind. (Germany is problematic, because too many banks.)

Complexity argument also goes to some extent to Nordea and larger Nordic banks in my opinion. I think all larger banks are in some sense at least black boxes, since they rely heavily on various models. (For example in calculating RWA:s) But maybe something like BNP is more complex. Then again all the US behemoths are trading at even higher multiples and are arguably even more complex.

I think it is very interesting to see where bank profitability will eventually set. It might be true that we are approaching some sort of a peak now. But then again the change from negative rates to current rates have been so quick, that I do not think we have really seen “normal” yet. But if rates stay positive, I do not think that we are going back to the negative rate 2016-2021 profitability but will stay at higher levels. My guesstimate is that 10% + ROE:s should be achievable to many over the cycle. For Nordea 13+% seems reasonable. The market seems to think that European banks will revert back to very meagre levels of profitability, otherwise the valuations do not make sense in my opinion. Remains to be seen.

But overall I agree, Nordic banks should probably trade at a premium, I would just argue it is too wide. And overall I think also that the valuation gap between US and Europe is not justified in the current magnitude. I mean even the smaller US banks, that are now going under one after the other, are trading at about book value usually.

Unrelated to this discussion, but I think it would be very interesting to see bank M&A in Europe. I think that it could make sense for the stronger “better” banks to acquire competitors at large discounts to BV currently. Remains to be seen if we will ever see more activity on that front. But it could be argued that there are still too many banks.

10 tykkäystä

Nordean osakekurssin käyttäytymisestä olisi kaikille tuttujen yleistyksien listaamisen sijaan voinut kirjoittaa oikein hyvänkin analyysin, jos olisi vähän yrittänyt. Monessa ketjun aikaisemmassa kirjoituksessa on näitä sijoittajakäyttäytymisen vaikuttimia myös ansiokkaasti avattu.

Nordean reaktio oli hyvin linjassa pohjoismaisten pankkien kanssa eikä eronnut juuri muistakaan viikon päätteeksi. En tiedä odottiko joku massiivista osakekurssin nousua analyytikkojen asettamien odotusten ylittämisen jälkeen. Ihmisten kirjoituksia lukiessa tällaisen johtopäätöksen voi tehdä. Ei merkittävä nousu ainakaan omissa odotuksissani ollut – ei tosin laskukaan. Nordea laski viikossa 3,88% ja on kuukausitasolla 6,77% plussalla. Ei Nordea erityisen halpa ole ollut enää pitkään aikaan, vaikka se tasaisen turvalliselta vaikuttavassa ympäristössä ehtikin nousta maaliskuussa, ilman sen kummoisempia syitä, melkein 12€ tasolle.

Pankkien osakekurssien heiluntaan ja yleisen arvostustason selvään laskuun viimeisen puolentoista kuukauden aikana on lopulta vain yksi selitys. Kaikkien eurooppalaispankkien fundamenttipohjainen arvostuksen muodostuminen rikkoutui SVB:n ja Signature Bank:in konkurssien myötä. CS muistutti heti perään, että Eurooppa ei ole turvassa. FRB:n tarinan päättyminen ei varmasti tule enää kenellekään yllätyksenä ja senkin jälkilaineita nähtäneen vielä ensi viikolla. Volatiliteetti lähti maaliskuun alkupuolella laukalle ja pelkokerroin tiputti pankkisektorin arvostuksesta nopeasti pari pykälää.

Juurisyy kaikkeen tapahtuneeseen löytyy tietenkin korkojen, voi kai sanoa ainutkertaisen nopeasta, noususta meillä ja muualla, joka ajoi riskisijoituksiin keskittyneet ja huonokuntoiset rahoituslaitokset ongelmiin. Niitä on toistaiseksi löytynyt enemmän USA:sta kuin Euroopasta. Ja pakkohan tässä on todeta myös se, että ei keskuspankitkaan ole ainakaan bonuksia hyvästä työstä ansainneet.

Kaikesta huolimatta Nordea ja pankin tämän vuoden tulos näyttää edelleen hyvin vahvalta. Kukaan ei varmasti toivo, että pankki- ja rahoitusmaailman turbulenssi jatkuu tai jopa pahenee, mutta Nordea ei todellakaan ole ensimmäinen sijoittajien huolenaihe, vaikka näin kävisikin.

54 tykkäystä