Nordea - Pohjoismainen pankkipriimus

Osakkeet
4221

Sinäänsä olen samaa mieltä.

Mutta täytyy muistaa että ROE;han on todellisuudessa korkeampi ja nousee. Kun ylimääräisistä pääomista saadaan loputkin jaettua taseesta.

Etenkin omien oston kautta tämä voi luoda arvoa. Nordea on kiinnittänyt osan korkokannastaan markkinoilla. Mihin hintaan? En tiedä. Pääoman tuotto voi näiden avulla jatkua korkeana korkosyklin ylikin.

Lopulta nähtäväksi jää mille tasolle ja millä aikataululla korot laskevat.

Ja lisäksi kilpailu.
Omasta mielestäni kilpailu ei ole ainakaan kiristymään päin. Handelsbanken lähti markkinalta. Fiva tutkii S-pankkia.
OP ja Danske isona kilpailuna, mutta niiden motiivit ja asiakaskunta vähän eri. OmaSP nousevana. Mutta taas vähän eri profiililla.

16 tykkäystä
4222

Jos osake on oikein hinnoiteltu, ei omien ostoilla luoda arvoa, vaan ainoastaan suoritetaan verotehokasta voitonjakoa.

3 tykkäystä
4223

Ja verotehokas voitonjako ei luo arvoa?
Omien ostoilla ok myös historiallisesti pystytty tekemään tuottoa (ja tappiota) jos johto on osannut ajoittaa ostot.

Lopulta se riippuu siitä hinnasta, ja ROE:sta mitä omien ostolle saadaan.

Rahoitusteoria on kivaa, oon itekkin lukenut. mutta asiat eivät ole sina ihan niin yksinkertaisia.

5 tykkäystä
4224

Jos Nordea pystyisi pitämään 17.1% ROE. Saataisiin nykyhinnalla 13,7% tuotto.
Luoko se arvoa? En tiedä. Todellinen tuotto jäänee pienemmäksi kun ROE ja tulos laskee aikanaan korkojen kanssa. Vai laskeeko? Ja millä aikataululla?

Toki erittäin yksinkertaistetusta… mutta jokaisessa mallissa, on se CAP tms on ongelmansa.

Markkina on aika paljon muutakin kun exelin pyörittelyä, psykologialla, likviditeetillä jne on iso rooli. Jota erilaiset teoriat ja kaavat eivät voi helposti kvantifoida.

Koulussa opeteltiin aina ajattelemaan alhaalta ylös. Perustelemaan päätöksiä excelin luvuilla jne. Mitä enemmän olen työelämässä ollut sitä enemmän olen ymmärtänyt näiden mallien heikkoudet ja ongelmat.

Mallit ovat yhtä hyviä kuin niihin perustuvat ennusteet, ja ennusteet eivät ole koskaan oikein. Niillä voidaan usein jälkikäteen sovittaa ja näyttää asioita. Mutta tulevaisuuden ennustamisessa ne eivät aina hyvin toimi. Tästä syystä mm. Markkinat eivät käytännössä todellakaan ole täydelliset. Hyvä niin, olisin muuten muissa töissä.

15 tykkäystä
4225

”Tuloksesta odotetaan väkivahvaa: pankin osakekohtaisen tuloksen odotetaan nousseen 0,35 euroon vertailukauden 0,28 eurosta. Keskimääräinen tavoitehinta 12,53 €”

29 tykkäystä
4226

Olisiko tänään kannattanut itsekin ostaa Nokian sijaan Nordeaa…?

Hyvinkin oletettavasti numeraalisesti kyllä, mutta ihmismieli on heikko, varsinkin näissä “hetken mielijohteen” tunneasioissa…

Mut, but, vaikkakin Nordea on ns. “varma”, Nokia sen sijaan tarjoaa muuta “immateriaalista” hyödykettä vähän siihen reunalle, Nordeaa seuratessa…

6 tykkäystä
4227

Verotehokas voitonjako ei tuhoa arvoa, olettaen että osake ei ole ylihintainen, toisin kuin esim osingonjako piensijoittajan AOT:lle, mikä tuhoaa arvoa automaattisesti osinkoverojen verran.

Lähes mikä tahansa liiketoimihan voi tuhota arvoa, joten arvo sinänsä tehdä jotain edes neutraalia.

Emme todennäköisesti ole pahasti eri mieltä näistä asioista, jos niistä ehtisi vaihtaa vähän syvällisemmin ajatuksia kuin mitä lyhyessä forumpostauksessa käy ilmi.

En mitenkään kiistä useimpia noista asioista mitä kirjoitit.

3 tykkäystä
4228

  1. Osingonjakaminen AOT:lle ei automaattisesti tuhoa arvoa osinkoverojen verran. Osingon verotus voi vaikuttaa osingon saajan nettotuottoon, mutta se ei automaattisesti tuhoa arvoa. Osingonjakaminen voi olla osakeyhtiön päätös voitonjaosta osakkeenomistajille, ja vaikka osa osingoista meneekin veroihin, sijoittaja voi silti hyötyä osingosta.

  2. Verotehokas voitonjako ei välttämättä ole aina arvonluontia edistävä strategia. Verotehokkuus viittaa yrityksen pyrkimykseen minimoida maksettavat verot. Vaikka verotehokas voitonjako voi joissain tapauksissa olla taloudellisesti järkevää, se ei takaa automaattisesti arvon kasvua tai välttämättä edistä yrityksen pitkän aikavälin kasvua ja kehitystä.

6 tykkäystä
4229

Jonkinmoisia verrokkeja Nordealle varmaan nämäkin. Ainakin sikäli, että niilläkin menee lujaa korkeiden korkojen aikana.

23 tykkäystä
4230

No tokihan sitä rahaa pitää voida käyttää esim investointeihin, yrityskauppoihin, lainojen takaisinmaksuun sun muihin, huomioiden tavoitteet velkaisuudelle ja muille pääomavaatimuksille ja kyvylle tehdä toimenpiteitä tilaisuuden tullen. En mitenkään tarkoittanut, että ainoa tapa käyttää kassaa on jakaa sitä pois.

2 tykkäystä
4231

Nordean verrokeilla menee lujaa. Ja yli analyytikkojen odotuksien. Kunhan analyytikot muistavat 2vk ennen laskea tulos odotuksensa.

kuva
kuva1200×690 57.5 KB

Mutta tärkein, eli ennusteiden ylitys saavutettiin :grin:

29 tykkäystä
4233

Pankit aloittivat tuloskauden vahvoilla luvuilla. Maailman toiseksi suurin luottokortteja myöntävä finanssiyhtiö Citingroupin Yhdysvaltojen toimintojen henkilöasiakasliiketoiminnan liikevaihto pomppasi 11 prosenttia vuoden toisella neljänneksellä. Liikevaihtoa nostivat erityisesti korkeammat korot sekä asiakkaiden suuremmat luottokorttivelat.

En näe tätä kovin hyvänä ajurina pitkässä juoksussa kun alkaa pankkien luottotappiot kasvamaan. Jos korot pysyy ylhäällä pidempään, niin tämä alkaa kääntymään pankkia vastaan. Hetken varmaan vielä luottokorttivelallisilla tehdään bisnestä, mutta kuinka pitkään? Nordealla on ollut varsin hyvä tilanne toistaiseksi tämän asian suhteen, mutta tätä kannattaa pitää maanantaina silmällä.

8 tykkäystä
4234

Jenkeissähän ihmisillä on useampi luottokortti, ihan vaan siksi että kun yhden raja ylittyy, voidaan maksaa toisella, tai kolmannella. Ihan samanlaista kulttuuria ei täällä ole ja sikäli luottokorttivelat Nordealle ovat hyvin hyvin pieni siivu kokonaiskuvasta. Luottotappioita tulee aina mutta myös valtaosa maksaa velkansa niinkuin kuuluukin. Valitettavasti tuo jenkkien kulttuuri heijastuu tänne pankkisektorin ongelmina, mutta vähäisinä. Maanantaina mitataan tuloskunto.

11 tykkäystä
4235

S-Pankin tutkimuksen mukaan 26 %:lla suomalaisista oli kaksi luottokorttia, 9 %:lla kolme korttia ja 3 %:lla yli kolme korttia. Pääkaupunkiseudulla enemmän kuin yksi luottokortti oli yli puolella vastaajista. Koska nuo tiedot ovat jo yli puolivuosikymmentä vanhoja, lienee lukemat nykyään suurempia.

Lähde: Lue, millaisia luottokortin käyttäjiä suomalaiset ovat | Tiedote | S-Pankki

3 tykkäystä
4236

Kuten artikkelissakin mainitaan, on hyvä olla ainakin kaksi eri korttia, ihan vain sitä varten että kun kortti ei toimi tai joudut sulkemaan kadottaessa/taskuvarkauden vuoksi, on vielä toinen kortti varalla. Matkustaessa on tullut sellaistakin vastaan, että Visaa ei hyväksytä tai että esim. Amex tai Mastercard ei toimi.

12 tykkäystä
4237

On minullakin kaksi luottokorttia mutta se ei ollut asian ydin. En usko että kovinkaan monella on aina velkaa ja etenkään molemmilla korteilla. Fiksuun taloudenhoitoon kuuluu se että maksetaan velat tarvittaessa ja ajoissa pois mikäli mahdollista.

4 tykkäystä
4238

Myöskin hyvä olla eri pankilta nämä eri kortit, koska joskus on pankkikohtaisia ongelmia maksujen toimivuudessa.

6 tykkäystä
4239

Pankit ovat toimineet ihmisten ja keskuspankkien välillä, hoitaneet maksuliikennettä ja lainanantoa ym. Cbdc jälkeen tälle ‘välikädelle’ ei ole välttämättä enää tarvetta, vaan jokainen rahan liike on suoraan keskuspankkien monitoroinnin alla.

Kukaan ihminen ei ole tätä kuitenkaan pyytänyt, silti keskushallinnot ajavat tätä voimalla. Motiivit ovat ilmiselvät https://twitter.com/Resist_05/status/1676710277839192064

1 tykkäys
4240

Nordealta taas kerran kiven kova tulos :smiling_face_with_three_hearts: EPS jäätävä 0,37 euroa :smiling_face_with_three_hearts:

Yhteenveto toisesta neljänneksestä

Vahva tuottokasvu ja liikevoitto. Liikevoitto kasvoi 26prosenttia vuoden takaisesta ja oli 1718miljoonaa euroa. Tuotot yhteensä kasvoivat 22prosenttia pääasiassa korkokatteen 40prosentin nousun ansiosta. Nettomääräiset korkomarginaalit paranivat. Nettomääräiset palkkiotuotot vähenivät 6prosenttia lähinnä pääomamarkkinoiden vaisun aktiviteetin ja säästämisen tuotteisiin liittyvien palkkiotuottojen supistumisen vuoksi. Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä kasvoi 14prosenttia ja vakuutustoiminnan nettotulos 28prosenttia. Kulut yhteensä lisääntyivät 7prosenttia, kun viranomaismaksuja ei oteta huomioon.

Oman pääoman tuotto 18,4prosenttia - osakekohtainen tulos kasvoi 32prosenttia. Nordean oman pääoman tuotto kasvoi 18,4prosenttiin vuoden takaisesta 13,6prosentista. Oman pääoman tuottoa paransivat vahva tuottokasvu, toiminnan tehostuminen ja erittäin hyvin hajautettuun luottosalkkuun perustuvat matalat riskikustannukset. Kulu/tuotto-suhde parani 46prosentista 40prosenttiin, kun viranomaismaksuja ei oteta huomioon. Osakekohtainen tulos kasvoi 32prosenttia 0,37euroon.

Kannattavuus oli vahva ja liiketoimintavolyymit vakaat. Asuntoluottojen volyymit olivat samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Yritysluottojen volyymit kasvoivat 4prosenttia. Yritysluotot toimivat alkuvuoden tapaan luottokasvun pääasiallisena veturina. Henkilöasiakkaiden talletukset kasvoivat 1prosentin vuoden takaisesta, ja yritysasiakkaiden talletukset pienenivät 7prosenttia. Hoidossa oleva varallisuus kasvoi 2prosenttia pääosin sisäisten kanavien kautta hoitoon saadun uuden varallisuuden ansiosta.

Luottosalkun laatu pysyi vakaana ja nettomääräisiä luottotappioita oli vähän. Luottotappioiden ja muiden vastaavien erien nettomäärä oli 32miljoonaa euroa (4korkopistettä). Talouskasvun hidastumisesta huolimatta saamiskohtaisten luottotappioiden nettomäärä pysyi matalana ja oli 25 miljoonaa euroa (3korkopistettä). Johdon harkintaan perustuva luottotappiovarauspuskuri pidettiin ennallaan paikallisissa valuutoissa laskettuna (euroiksi muunnettuna 572miljoonaa euroa).

Vahva pääomarakenne. Nordean ydinvakavaraisuussuhde parani 15,7prosentista 16,0prosenttiin hyvän tuloskehityksen ansiosta. Ydinvakavaraisuussuhde ylitti neljänneksen lopussa viranomaisten nykyisen vähimmäisvaatimuksen 4,0prosenttiyksiköllä. Pankin kyky tukea asiakkaita ja yhteiskuntaa on vahva. Nordean työ tehokkaan pääomarakenteen eteen jatkuu, ja neljäs omien osakkeiden takaisinosto-ohjelma käynnistyi 28.huhtikuuta 2023.

Vuoden 2023 näkymät on päivitetty: oman pääoman tuoton odotetaan nyt olevan yli 15prosenttia, kun sen aiemmin odotettiin olevan yli 13prosenttia. Nordea pystyy vahvan liiketoimintamallinsa ansiosta tuottamaan hyviä tuloksia, vaikka makrotalouden epävarmuus on suurta ja rahoitusmarkkinat ovat epävakaat. Nordea pyrkii vahvaan kannattavuuteen myös jatkossa ja odottaa oman pääoman tuoton olevan vuonna 2023 yli 15prosenttia.

130 tykkäystä
4241

Korkea korkotuotto ei ollut yllätys, mutta se miellyttää erityisesti, että Nordea latoi pöytään tuloksen, jossa ei tälläkään kertaa ole pehmeitä kohtia. Odotettu näkymien nosto oman pääoman tuoton osalta vielä bonuksena.

Ketjun otsikkoa ei tarvitse vaihtaa.

Tuotot kasvoivat kaikilla liiketoiminta-alueillamme kuluja nopeammin, ja tavoitteenamme on pitää kehitys samalla uralla myös jatkossa.

Pääomarakenteemme on yksi Euroopan vahvimmista, ja tarjoamme edelleen markkinoiden johtavia tuottoja osakkeenomistajillemme. Ydinvakavaraisuussuhteemme nousi neljänneksen aikana 15,7prosentista 16,0prosenttiin. Tämä ylittää viranomaisten nykyisen vähimmäisvaatimuksen 4,0prosenttiyksiköllä ja osoittaa vahvan kykymme tukea asiakkaita ja yhteiskuntaa.

Siitä lähtien kun käynnistimme Nordean muutossuunnitelman vuonna 2019, olemme johdonmukaisesti parantaneet liiketoimintamme tulosta ja kannattavuuttamme. Olemme nostaneet kannattavuuden uudelle, kestävästi korkeammalle tasolle ja olemme nyt yksi Euroopan kannattavimmista pankeista. Olemme päivittäneet koko vuoden näkymiämme ja odotamme oman pääoman tuoton olevan vuonna 2023 yli 15prosenttia.

Edit. Muutin mieleni otsikon suhteen ja tuunasin sitä kuvastamaan paremmin nykyhetkeä.

Pohjoismaiden uusi pankkipriimus → Pohjoismainen pankkipriimus

Vuodesta 2019 lähtien koko vuoden EPS on ollut 0,61€ → 0,55€ → 0,95€ → 1,10€.
Vuonna 2023 on puolen vuoden jälkeen kasassa 0,68€.

86 tykkäystä