Korkea korkotuotto ei ollut yllätys, mutta se miellyttää erityisesti, että Nordea latoi pöytään tuloksen, jossa ei tälläkään kertaa ole pehmeitä kohtia. Odotettu näkymien nosto oman pääoman tuoton osalta vielä bonuksena.
Ketjun otsikkoa ei tarvitse vaihtaa.
Tuotot kasvoivat kaikilla liiketoiminta-alueillamme kuluja nopeammin, ja tavoitteenamme on pitää kehitys samalla uralla myös jatkossa.
Pääomarakenteemme on yksi Euroopan vahvimmista, ja tarjoamme edelleen markkinoiden johtavia tuottoja osakkeenomistajillemme. Ydinvakavaraisuussuhteemme nousi neljänneksen aikana 15,7prosentista 16,0prosenttiin. Tämä ylittää viranomaisten nykyisen vähimmäisvaatimuksen 4,0prosenttiyksiköllä ja osoittaa vahvan kykymme tukea asiakkaita ja yhteiskuntaa.
Siitä lähtien kun käynnistimme Nordean muutossuunnitelman vuonna 2019, olemme johdonmukaisesti parantaneet liiketoimintamme tulosta ja kannattavuuttamme. Olemme nostaneet kannattavuuden uudelle, kestävästi korkeammalle tasolle ja olemme nyt yksi Euroopan kannattavimmista pankeista. Olemme päivittäneet koko vuoden näkymiämme ja odotamme oman pääoman tuoton olevan vuonna 2023 yli 15prosenttia.
Edit. Muutin mieleni otsikon suhteen ja tuunasin sitä kuvastamaan paremmin nykyhetkeä.
Pohjoismaiden uusi pankkipriimus → Pohjoismainen pankkipriimus
Vuodesta 2019 lähtien koko vuoden EPS on ollut 0,61€ → 0,55€ → 0,95€ → 1,10€.
Vuonna 2023 on puolen vuoden jälkeen kasassa 0,68€.
Tulos oli kova. Lievästi toki ennusteidenkin yli, mutta vihdoin tuo ohjeistuskin hilattiin kuntoon. Viime osarin yhteydessä jo kritisoin, että miksei sitä nosteta, ellei yhtiö näe loppuvuoden menevän huonosti, mihin en uskonut.
Kova on tulos ja korkokate selittää sen noin 62 prosenttisesti. Kysymys kuuluu että miten markkinat uskovat korkokatteen säilymiseen, eli kuinka kestävästi korkeammalla tasolla se on.
Mutta kyllähän korkeista koroista saadaan vielä pitkään nauttia, joten hyvältä näyttää.
EPS oli 0,37 € ja alkaisi olla yllätys, jos seuraava osinko ei puhko 1 € rajaa?
Korkokate loiventuu jossain vaiheessa, mutta toisaalta omien osakkeiden todennäköisesti tulevaisuudessakin jatkuvat osto-ohjelmat pitävät EPS:ää ylhäällä?
Luottotappiot saattavat kasvaa jonkin verran tulevaisuudessa, mutta eiköhän tämä arvopaperimaailma nouse jossain vaiheessa ja nosta taas palkkiotuottoja?
Nordean kurssi on osin kiinni uskosta pankkialaan ja yleisestä pörssikehityksestä. USA:n jättipankkien äskeiset kovat tulokset ja ehkä vielä jossain vaiheessa elpyvä Hgin pörssi antavat toivoa liikkeestä kohti tavoitehintoja?
Ainakin lyhyellä sihdillä katsoen hyvältä tai oikeastaan melkein hirmuisen hyvältä näyttää💪
Pitkällä sihdillä silmäillen eniten mietityttää nyt digieuro ja sen vaikutukset pankkien asemaan. Silti eivät yksityis- tai yritysasiakkaat voi lainojaan Euroopan keskuspankilta nostaa ja pankkeja kyllä tarvitaan. Mutta muuttuuko niiden nykyinen rooli ja ansaintamallit? Tää aihe vaatii lisää penkomista ja toivottavasti @Matias_Arola voisi sitä jossain vaiheessa arvioida kiitos!
Hyvä pointti. Markkinoilla on varmaankin tästä käsitys, mutta kätteleekö se usean tämänhetkisen arvion (että korkohuippu olisi syksyllä ja tämän jälkeen luvassa vaakalentoa tai loivaa laskua) kanssa, jää nähtäväksi. Korot nyt muutenkin ovat asia jonka ennustaminen on, noh, ennustamista.
Nordea takoo hyvää tulosta vuodesta toiseen mutta osake on aina vaan “osta ysillä myy kympillä” paperi. En keksi muuta syytä kuin rahoitusalan ennustamattomuuden jossa muuttujia on huikea määrä. Erot verrokkeihin voivat selittyä pohjoismaiden pienemmällä väestöpohjalla eli rajallisella markkinalla.
Mutta firma on kunnossa, siitä ei kahta sanaa. Pysyy ainakin minun salkussani.
Meinasin tätä jo aiemmin kommentoida, mutta jätin sikseen. Mutta kun nyt mainitsit asian… Tästä on selvästi noussut joku uusi salaliittoteoria hallitusten kontrollista ihmisten rahankäyttöön, johon on vielä ilmastonmuutoskin saatu sotkettua mukaaan – vähän sellaiseen amerikkalaistyyliin.
En ymmärrä, miten tällä olisi yhtään mitään merkitystä Euroopan pankkijärjestelmälle. Järjestelmää toki säädetään, mutta tavoitelluissa muutoksissa en näe digieuroa huolenaiheiden listalla.
Kiitoksethan tässä pitää Nordean veljille, siskoille ja muunlaisille sukulaisille laittaa näin makoisasta kvartaalihattarasta. Nordean olisikin pikkuhiljaa selkeästi syytä siirtyä kvartaaliosinkoihin eri kuukausilla kuin Keskolla, niin saataisiin osinkopolkka kunnolla liikkeelle.
Kiitos Nordean väki! Tätä omistan oikein mielelläni nyt ja vastakin.
Digieurossa EKP on sinulle velkaa, normieuroissa velallinen on pankki. Jos talletusmäärää ei säädellä, voi siis johtaa talletuspakoon pankkijärjestelmän tasolla.
Tämä skenaario tuskin tapahtuu, mutta väärin tehtynä digieuro olisi kyllä erittäin toksinen perinteiselle tasebisbestä tekevälle pankkijärjestelmälle.
Kuinkahan paljon tähän vaikuttaa Euroopan muu pankkisektori? Alaa tuntematta kerta Euroopassa on tyypillisesti kiinteäkorkoisempaa lainaa, niin nopea korkojennousu ei ole varmaan avittanut niiden tuloksia ihan samaa vauhtia, kuin Nordealla - toki Nordealla on tehty muutakin oikein, mutta kuitenkin. Voiko siis tässä tilanteessa sektori painaa arvostusta, mutta sitten taas toisaalta tukea, jos korot joku päivä kääntyvät laskuun, koska senhän pitäisi alkaa syömään nopeammin Nordean katetta? Toki noita on suojattu molempiin suuntiin ja pankki elää korkoerotuksella, eikä absoluuttisella korkotasolla, mutta korkojen liikkuessa taitaa tuo erotuskin viiveen takia hieman elää?
-Vahva muttei yllätyksellinen tulos
-” Korkosuojausten ansiosta korkoherkkyys on muuttunut siten, että osa korkojen nousun hyödystä tulee läpi 1-2 vuoden viiveellä.”
-Odottavat, että Nordea nostaa keskipitkän aikavälin tavoiteltun Roe%-tason 15% nykyisestä 13%.
On kyllä järkyttävän kovassa vedossa Nordea, aikamoiset osingot tulossa keväällä. Yhä odottelen luottotappioiden kasvua, mistä on huudeltu. Vaan 32miljoonaa tälläkin kvartaalilla.
Sas se, odotukset ylittäneestä tuloksesta riippumatta tärkeimmät luvut eivät yllättäneet.
Myös ohjeistuksen nosto oli ns. “korteissa”, taloudellisia tavoitteita päivitetään Q4-raportin yhteydessä:
Korkosuojausten ansiosta korkoherkkyys on muuttunut siten, että osa korkojen nousun hyödystä tulee läpi 1-2 vuoden viiveellä.
50 korkopisteen korkomuutoksen vaikutus ensimmäiselle vuodelle on noin 300 milj. euroa, mutta vaikutus voimistuu seuraavana vuonna vielä 100 miljoonalla ja sitä seuraavana 50 miljoonalla.
No siinä tapauksessa kyllä, että kansalaiset ja yritykset saisivat rajoituksetta tallettaa euroja EKP:hen. Keskuspankkitalletuksilla ei ole vastapuoliriskiä ja kaupalliset pankit jäisivät nuolemaan näppejään.
Mutta tuollaista eEuroa tuskin tehdään, vaikka Christine Lagarden seuraaja olisi Thomas Piketty. Joten voimme nukkua varsin rauhassa.
Olen ollut melko varovainen Nordean kanssa (juuri nyt ei ole positiota), sillä mielestäni siinä on hieman ilmassa viime vuosien “Outokumpu -ilmiötä”. Tulos hakkaa ennätyksiä, mutta sijoittajien katseet on jo paljon pidemmällä. Nordean tapauksessa kaikki kiteytyy siis korkokatteeseen - uskotaanko sen laskevan merkittävästi tulevina vuosina.
Päivä on hyvin mielenkiintoinen - nähdäänkö lopulta viime kvartaalin tapainen notkahdus, vai saako osake periaatteessa ansaittua nousua? Samalla täytyy muistaa että osaria ennen osake nousi reiluhkosti.
Pahoittelut että hieman karhuilen positiivisena Nordea -päivänä. Mutta mielestäni tämä on hyvä sisäistää. Itse en tiedä kirmaako tämä kohti uusia huippuja, vai miten käy.
Tästä on ketjussa paljon keskusteltu ja ihmettelisin, jos korkotuottojen nykytilanne ja tulevat odotukset korkotuottojen suhteen olisivat jollekin ketjun lukijalle vielä epäselviä.
Täytyy olla melkoinen optimisti, jos uskoo korkotuoton säilyvän nykyisellään. Korko- ja niiden tuoma korkotuottopiikki tulee tasaantumaan aikanaan. Hyvin todennäköisesti tuotot tulevat tässä tilanteessa säilymään edelleen aiempia vuosia korkeampina, sillä 2-3 prosentin korkotasoilla pankit pystyvät tekemään hyviä tuottoja ja talouskin kasvaa ripeämmin kasvattaen palkkiotuottoja.
Nordean liiketoiminta vaikuttaa olevan varsin hyvässä iskussa kaikin puolin. Nordean nykyinen osakkeen hinta ei pidä sisällään odotuksia korkotuottojen säilymisestä nykytasolla, joten nousuvaraakin olisi reippaasti.
Oma perstuntumani on, että tällä vuosikymmenellä sijoittajan ei kannata – joitain harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta – katsella enää lainkaan pidemmälle kuin vuoden päähän ja siltä osin Nordean tilanne vaikuttaa varsin mainiolta. Top-3 omassa salkussani.
Tätä omistan oikein mielelläni nyt ja vastakin.
