Ihan detsku kommentti Inderesin raporttiin. Siinä puhutaan luottotappiovarauksista (nettona -32 meur kirjattuna tuloslaskelmaan). Kyllä ne on ihan oikeita luottotappioita, ainakin siinä muodossa ne tuloslaskelmassa on esitetty. Pieni määrä ja kertoo luottosalkun vahvuudesta. Luottotappiovarauksia Nordealla on vielä jäljellä ihan riittävästi ilman, että täytyy uusia varauksia kirjata vähään aikaan.
5 tykkäystä
Tällä hintatasolla kelpaa tankata. Eps nousee sinne 1.5€ kun vanhemmatkin sopparit nostetaan nykyiselle korkotasolle. Veikkaan että muutama vuosi vielä tahkotaan yhä parempaa tulosta. Tulevat osinkotuotot riittävät itselleni tasaamaan riskit.
Vaikka osingonjakosuhde on 65-70% välimaastossa niin omien ostot ja yhä vahvistuva eps tekee kyllä tästä erittäin houkuttelevan paperin.
15 tykkäystä
Vót, mielenkiintoista nähdä mitä syksy tuo kyyhkyjen & haukkojen mukana tullessaan, flaatiostahan se lähinnä kiinni on:
-
Keskuspankkiirien mukaan korkotason täytyy nousta euroalueella vielä lisää…
-
Markkinoilla tarkoin seurattu talletuskorko on nyt 3,5 prosentissa. Ekonomistit pitävät lähes varmana, että ohjauskorkoja nostetaan seuraavassa korkokokouksessa 27. heinäkuuta 0,25 prosenttiyksikköä.
-
Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich uskoo tällä hetkellä heinäkuun koronnoston jäävän nyt käynnissä olevan nostosyklin viimeiseksi:
”Riskit ovat kuitenkin selvästi kallistuneet siihen, että nostosykli jatkuu myös kesän jälkeen”…
Aktian pääekonomisti Lasse Corin puolestaan katsoo monien tunnuslukujen puhuvan sen puolesta, että inflaation hidastuminen on pysyvämpää:
”Euroalueen inflaatio oli kesäkuussa 5,5 prosenttia, joka on vielä selvästi yli tavoitteen. Kun sen sijaan tarkastelemme hintojen nousutahtia vuoden 2023 aikana, käy ilmi, että kokonaisinflaatio on jo vuosien 2018 ja 2019 tasoilla ja pohjainflaatio (hintojen nousu pois lukien energia ja ruoka) hidastuu selvästi. Hintapaineiden helpotus näkyy selvästi myös tuottajahinnoissa. Tuottajahintaindeksi mittaa osittain samojen tuotteiden hintoja kuin kuluttajahintaindeksi, mutta vasta tuotteiden lähtiessä tehtaalta”
- Kroatian keskuspankin pääjohtajaa Boris Vujcic luonnehditaan yhdeksi EKP:n neuvoston haukoista, myös hän sanoo syyskuun korkopäätöksen olevan tällä hetkellä täysin auki:
”Se, mitä teemme syyskuussa riippuu täysin talousdatasta, jota saamme tämän hetken ja syyskuun korkokoouksen välillä”, hän kommentoi talousseminaarissa tällä viikolla…
9 tykkäystä
Mistä tuo 2mrd tulee? Jos korot ovat nyt 4,1 prosenttka ja putoaisivat 2-3 prosentin välimaastoon niin eikö tuo olisi noin 110-210bps podotus? Eikö Nordea ole sanonut että korkoherkkyys on 300m per +50bps? En tarkalleen tiedä miten suojaukset tähän vaikuttaa, tai jos korot putoavat ja kuinka kauas tulevaisuuteen… mutta mistä tuo 2mrd tulee?
2-3% on myös suhteellisen iso korkohaarukka. 
Toisaalta tämänkin jälkeen nordea tekisi 4,5-5b liikevoittoa vuosittain. Vertailun vuoksi 2022 tehtiin 4,7b liikevoittoa ja 1,1 eps. 
Erikoista että ihmiset kuitenkin vaikuttavat sivuuttavan nämä 2023-2024 vuoden tulokset, jotka näyttävät olevan kuitenkin noin 25% firman markkina-arvosta 
5 tykkäystä
Karkea haarukointi historiasta joka voi olla myös hieman virheellinen. En viitsinyt käydä tarkkaan laskemaan.
Epäilen et saamme muutaman vuoden sisään tietää tarkalleen. Ehkäpä sitä ennen lasken tarkalleen. 
5 tykkäystä
Jos tehdään yksinkertainen ajatusharjoitus; oletetaan, että kaikilla asiakkailla olisi 12kk euribor sidottulaina (suuri osa asiakkaista on euroalueen ulkopuolella ja muitakin korkosidonnasuuksia on tarjolla. 12kk Euribor oli 1.7.2022-30.6.2023 keskimäärin 2,911 % ja tällä hetkellä 12kk euribor on noin 4,1 %. Tämä tarkoittaa yksinkertaistaen sitä, että korot voisivat laskea tästä hetkestä yli 1 %-yksikön ja korkokate ei heikkenisi.
Tämä on hyvin yksinkertainen esimerkki, mutta ajatuksena on se, että korot voivat laskeakin nykyisestä maltillisesti ja tuloskunto pysyy nykyisellä tasolla.
3 tykkäystä
Paitsi jos, pankin asiakkaat kilpailuttavat lainansa halvemman koron toivossa toiselle toimijalle.
Niin minä ainakin aion tehdä, jos korkotaso laskisi ja nykyisen asuntolainen korko olisi markkinaa korkeammalla. Ei toki ole kokemusta kuinka mutkaton kp. operaatio olisi.
Tässä on Sijoittaja.fi:n muutamassa minuutissa luettava analyysi Nordeasta.
Vuoden 2023 toinen neljännes oli jo kymmenes peräkkäinen neljännes, jolloin Nordea on pystynyt kasvattamaan liikevoittoaan vuositasolla. Nordean osake oli vuoden 2022 lopulta selvässä nousussa, mutta maaliskuussa pankkisektorin ongelmat ja siitä aiheutunut epävarmuus markkinoilla osuivat myös Nordean osakkeeseen, joka putosi reippaasti helmikuun huipuista. Kesä-heinäkuun aikana osakekurssi on alkanut saada jälleen tuulta alleen.
13 tykkäystä
Nordean matalia luottotappioita on ihmetelty monelta taholta – myös analyytikoiden toimesta.
Voisi kuvitella, että asuntovelalliset kotitaloudet kärsivät pahasti korkojen noususta, mutta eiköhän työssäkäyvä ihminen saa lainanmaksuaikataulun sovittua pankin kanssa, kunhan edes korot saa maksettua pahimman yli. Joustavuus tiettyyn rajaan saakka on sekä lainanottajan että -antajan etu.
Taikasana on työ. Työttömyys ei ole vielä merkittävästi lisääntynyt eikä ole vielä lainkaan varmaa, kuinka syvä taantumasta tulee. Yritykset pitävät osaavasta työvoimastaan kiinni loppuun saakka ja ihmiset sinnittelevät kyllä jonkin aikaa tinkien turhemmasta.
Konkurssit ovat lisääntyneet merkittävästi, mutta nekin ovat keskittyneet toistaiseksi ongelmasektoreihin, kuten rakennusteollisuuteen. Siitä voi olla varma, että työttömien määrän kasvaessa alkaa luottotappiotkin näkyä Nordean viivan alla. Pankin varautuminen on nykytilanteeseen nähden erinomaisella tasolla.
30 tykkäystä
Nordea on aina valikoinut asiakkaansa huolella, jottei “lattialle tulisi tarpeettomasti hiekkaa”, joten luottotappiot ovat jääneet vähäisiksi, Nordealla on uskoakseni kehittynyt analytiikka, laajat datat ja toimintaa monella markkinalla, joten en ole ollut huolissani luottotappioista Nordean kohdalla. Varmaan mahdollinen työttömyyden kasvu lisää yleisesti maksuvaikeuksia, joille Nordeakaan ei ole immuuni.
8 tykkäystä
Nordean talousjohtajan haastattelu
11 tykkäystä
Melko vaatimaton on tämänpäiväinen kurssireaktio. Herää kysymys, mitä en nyt tajua kun omien laskelmieni mukaan tämä on naurettavan halpa. Ovatko isot pojat sitä mieltä että kannattavuus lähtee seuraavaksi heikkenemään? Vai onko Euroopan pankkisektori vaan niin epäseksikäs toimiala että Nordea kärsii muiden mukana?
11 tykkäystä
Luottotappiokeskusteluun sen verran, että kyllähän suomalainen luonteenlaatu on sellainen, että lainat hoidetaan viimeiseen saakka, jos ei muuten niin lyhennysvapaita yms. neuvottelemalla. Lisäksi lainan takaisinmaksutapa vaikuttaa, esim. kiinteässä tasaerässä ei korkojen nousu tunnu suoraan kuukausierän määrässä joten korkotason nousu ei aiheuta samanlaista akuuttia tilannetta kuin vaikkapa annuiteetissa. Ja Nordean asuntolainathan ovat melko joustavia muutenkin.
Uskonkin suurimman osan luottotappioista tulevan ihan muualta kuin asuntolainoista, ehkä yrityspuolelta sekä kulutusluotoista.
13 tykkäystä
Ainakin oma teesi on, että:
- Kun inflaatio taittuu, putoaa Nordean korkotulot rajusti nykyhetken tasoon verrattuna. Ehkä 2-3 vuoden päästä näkyy?
- EU-alueen koronnostot jatkuvat edelleen, jolloin yleinen pankkiosakkeiden välttäminen osuu myös Nordeaan
- Ulkomailla ei ehkä “arvosteta” (miten sen nyt sanoisi) Nordean korkeita osinkoja, vaan nähdään ne jonkinlaisena riskinä? Eli jos/kun Nordea joutuu pudottaan osinkotasoaan, myy main street herkästi osakkeensa.
Lainasit viestiäni, niin en tiedä oliko kysymys minulle. Mutta omalla kohdalla vastaus on, että Nordea oli jopa hetken salkun suurin omistus ja on edelleen kärjessä Muutama USA-osake meni ohi niiden kovan kurssikehityksen siivittämänä.
13 tykkäystä
Millähän aika välillä vähän pidemmälläkin tämän omistaminen on ollut kannattamatonta?
Jokaisella on oma teesi, mutta itseäni harmittaa, että on laittanut tähän liian vähän paukkuja aikanaan.
Omistatko osakketta vai oletko juuri myynyt nuo riskiarviosi perusteella vai ihan perus pessimistisyyskö tässä on takana vai se ettei omista?
Kyselee utelias.
Yksi on tietysti vanhat taloyhtiöt(=joille annettiin halpaa lainaa), mutta “yhtiöitähän” ne ovat nekin:
- ”Tietoisuus asumisen kustannuksista on kasvanut, ja on herätty vahvemmin siihen, kuinka merkityksellistä on pitää huolta omasta taloyhtiöstään”
Ennenvanhaanhan piti päästä mahdollisimman halvalla, nyttemmin tuokin olettama osoittaa, että tietyssä iässä vanha kerrostalo on kuin vanha auto, huolto ratkaisee lopullisen käyttöiän, hyvin huollettuna käyttöarvo säilyy, mutta huonolla joutaa paaliin…
7 tykkäystä
Joissain jopa prosessointi on eri maassa.
Päinvastoin. Kyseessä on luottotappiovaraus, eikä tässä vaiheessa luottotappio.
Pankki ala on vahvasti reguloitua, ja pankeilla on vahvat regulaatioon liittyvät säännöt milloin pankin täytyy kirjata asiakas “maksukyvyttömäksi”
Tehdessään luottotappiovarauksen, pankki käytännössä merkkaa asiakkaan “osittain maksukyvyttömäksi” tai maksukyvyttömäksi ja tekee taseeseen tarvittavat varaukset. Asiakkaan maksukyky merkataan tiettyyn kategoriaan josta se lähtee paranemaan / huononemaan tilanteen mukaan. Pankki ei kuitenkaan tässä vaiheessa tiedä paljonko rahaa se saa takaisin.
Mutta se on tehnyt tappioita varten varaukset.
Tämän varauksen tehdessään, pankki ei voi tietää mikä asiakkaan lopullinen maksukyky tulee olemaan. Asiakas voi vaikka työllistyä. Tai kuolla. Mutta pankki on tehnyt varaukset joka tapauksessa asiakkaan maksukyvyttömyyden varalle. näitä varauksia ja niiden ilmoittamista säätelee EU:n pankkilainsäädäntö.
Näitä luottatappiovarauksia ja esim lainojen riskejä. Pankit tuovat esiin pakollisessa pillar 3 raportoinnissaan.
Joku asiantuntija täällä tietää paremmin, itsellä asiasta on vain sukurasitetta. Alla pari pillar 3 rapsaa.
24 tykkäystä
En itse näe mitään muuta alapuolta kuin että EKP/EU on näyttänyt että se voi missä tahansa kohtaa päättää ihan mitä tahansa populistista höpöä. Ja se on aika iso jarru sijoituksille…
Onhan se ehkä jostain erittäin kommunistisesta näkökulmasta “väärin” että pankit tienaavat nyt korkojen nousun myötä aivan kuin tyhjästä… Mutta diili on diili.
Melkein mieltäsisin että EU:n resurssi nyt on kansan hyvä tahto. Ja liikaa hevonpaskaa puskettuna kerralla on iso riski. Suomessa on jo historian eniten EU-vihamielinen hallitus nyt ihan syystäkin, kun meitä kustaan silmään ilmastotavoitteissa missä Suomen pitää olla EU:n metsä. Jos EU samalla myös ratsaisi kansallisesti merkittävän pankin, niin toivoisin että nähdään vastarintaa…
Tämä on hyvin poliittinen osake, ja EU-skeptikkona + samaan aikaan isoin positio Nordeassa kyllä jännittää. Toivon vain stagnaatiota ja tasapainoa että ei mitään populistisia ryöstöjuttuja tapahtuisi.
1 tykkäys
Jos ei nyt keksittäisi tyhjästä ongelmia eikä yritettäisi ”pelotella” mielikuvitussäädöksillä, niin olisiko jotain spesifiä pelkoa EUn tai EKPn suunnalta?
Windfall-vero? Osinkokielto? Jotain muuta?
19 tykkäystä