Tässä Nordean Elisa kertoo yhtiöstään sijoituskohteena. 
22 tykkäystä
Euroopan keskuspankin bazooka on haukahtanut kohti pankkiveron kaavailijoita. EKP:n tyrmäys ei sinänsä ole euroalueen jäsenmaita muodollisesti sitova, mutta esim. lisää todennäköisyyttä kielteisistä markkinariskeistä. Pankkivero kuplii silti joidenkin poliitikkojen päissä.
18 tykkäystä
Luin tuon EKP:n kirjoituksen (Enkä KL-sensaatiohakuista uutista) ja ei se ollut niin dramaattinen “bazooka” mitä uutinen antaisi luulla. Italian Ministry of Economy and Finance oli pyytänyt EKP:lta lausuntoa Italian hallituksen suunnittelemasta pankkiverosta ja EKP oli sitten analysoinut pankkiveron vaikutuksia ja kertonut mitä riskejä siinä saattaa olla. EKP oli tehnyt tämän tietenkin suhteellisen kattavasti.
Jos yhden asian poimisin, niin yksi EKP:n yksi vasta-argumenteista on, että vero vähentää pankin varoja, joilla voisi rakentaa puskuria huonompia aikoja varten. Tässä ei oteta kuitenkaan yhtään kantaa siihen mitä pankki voitoilla tekee. Esim jättääkö pankki nämä taseeseen vai jakaako se kaiken osinkoina ulos. Jos pelkona on, että taseet eivät kestä niin silloin varmaan pitäisi myös rajoittaa osinkojen maksua/tai ainakin antaa lausunto/huomautus, että voitonjaon tulisi olla maltillista. Muutenkin, eikö tätä varten ole jo säädetty pankeille pääomavaatimuksia, jolloin huolen pitäisi kohdistua taseeseen eikä voittojen verotukseen? 
11 tykkäystä
Olet aivan oikeassa, että EKP:n kirjelmä sinänsä ei ole mikään lopullista laukaisua vaille valmis täyslaidallinen, kun se ei siis voi antaa euroalueen jäsenmaalle sitovaa komentoa. Juridisesti siten löyhä paperi.
Etenkin Italian olosuhteissa kyse on kuitenkin singosta. Jo tähänastinen sotku maan kaavaileman pankkiveron ympärillä on saanut alan yhtiöiden kurssit jyrkkään luisuun ja markkinakorkoja koholle. EKP-kirjelmä on varoitus siitä, että bensaa lähtee helposti liekkeihin ja roihu markkinoilla voi jälleen olla kovakin. Ei ole mitenkään tavanomaista, että keskuspankki puuttuu yksittäisen euroalueen jäsenmaan yksittäiseen verohankkeeseen. Päinvastoin.
3 tykkäystä
Teet nyt oletuksen että kaikki pankit toimivat:
A) voittoa ajatellen
B) ovat voitollisia ja jakavat osinkoa
C) lisävakavaraisuus olisi haitallista? (Joo Kyllä se pääomantuottoa laskee…)
Suomessakin on monta pankkia/pankkiketjua jonka tehtävänä ei ole vain tuottaa voittoa. Vaan tarjota palveluita asiakkailleen muillakin motiiveilla. Monet näistä ovat asiakasomisteisia. Eivätkä jaa ollenkaan osinkoa.
Yleisinä esimerkkeinä pankeista joilla erilaiset motiivit: OP, S-Pankki, POP
Eräs sukulainen totesi että kerrankin hyvä olla suomalaisen pankkiketjun vakavaraisuus hallinnassa kun puskureita on saatu kerrytetty.
Näiden puskureiden kerryttäminen ei vain ollut oikein optio huonossa tulostilanteessa.
2 tykkäystä
Eikö Osuuspankin jaa niitä pisteitä tms millä voi maksella vakuutuksia ja S-ryhmä jaa osakkaille lisäbonuksia ihan rahana? Joku linkki pankkitoiminnan tuloksen ja näiden maksettujen palautusten välillä varmaankin on vai miten nämä toimii?
Ei kyse kyse ole osingosta. Vaan yleisesti siitä että kyseiset pankit eivät maksimoi tulostasoaan? Niillä on muita tehtäviä.
Suomessa on monia pankkeja joilla on muita motiiveja kuin tulos. Esim tarjota maaseudulla palveluita, lainoja tietylle ryhmälle jne.
Esim:
”POP Pankki -ryhmän tehtävänä on edistää asiakkaiden taloudellista hyvinvointia, vaurastumista ja paikallista menestystä”
Näille pankeille esim vakavaraisuuden kerryttämisessä on täysin erilaiset ongelmansa.
Ne ovat usein osuuskunta muotoisia, ja niiden byrokratiaan liittyy erinäköisiä haasteita jonka takia esimerkiksi vakavaraisuuden kasvattamine voi olla normaali oloissa vaikeampaa. Päätöksiä tekee pienissä pankeissa usein esim maanviljelijä joka haluaa taata omat palvelunsa.
Itse riskienhallintaa esim POP tapahtuu ryhmätasolla… mutta osa byrokratiasta joka siihen vaikuttaa on pankkitason toimintaa.
Näiden pankkien riskienhallinnalle ja vakavaraisuudelle hyvä tulostaso on tehnyt ihmeitä.
2 tykkäystä
Jatketaan esim POP-Pankin esimerkillä?
Viimeisen reilun vuoden kova tulos on nostanut POP-Pankin CET1 aivan ennätyslukemiin.
Kyseessä on tällä hetkellä ironisesti Suomen vakavaraisin pankki. CET1 Pyörii tällä hetkellä lähes 23%. (Oma arvio, ei faktaa)
(oli 21.1% 1.6) Lisäksi CET1 ei kuvasta täysin vvakavaraisuuden tilaa pankissa, pankilla on myös maksuja joita se voi lykätä niin halutessaan nostaen hetkittäistä vakavaraisuutta.
En ois tätä itse uskonut “maaseutu” pankista mutta kyseessä on mielestäni tällä hetkellä suomen vakavaraisin pankki.
Kun asetetaan pankkiveroja, ei pankkien erilaisuuksia oteta huomioon. Pankit kuten POP jne tarvitsevat hyviä vuosia varautuakseen tulevaisuuden huonoihin aikoihin.
6 tykkäystä
Tuossa POP-Pankkiesimerkissä näkyy hyvin tämän vakavaraisuuden suhde tuohon oman pääoman tuottoon (ROE). Eli kun CET1 huitelee yli 20% lukemissa, niin ROE on tässä ympäristössä vain 11,2%. Nordealla tuota CET1 on tarkoituksella pienennetty jakamalla osinkoja ja ostamalla omia osakkeita. Tämän vuoksi ROE on Nordealla viisi prosenttiyksikköä korkeampi. Kukin tyylillään, mutta omasta mielestäni riskeihin voi varautua muillakin tavoilla kuin vain kasvattamalla puskuria iskuja varten (esimerkiksi valikoimalla kohteita, joita luotottaa). Ei sillä, ettenkö pitäisi POP-pankin toiminnasta. Minusta on oikein hyvä, että kilpaileva pankki on vakavarainen ja ei lähde vakavaraisuuttaan syömään vaikkapa kireämmällä hintakilpailulla.
Inan runsas kuukausi ja Nordea julkaisee kolmannen kvartaalin luvut. Analyytikot ovat aika laajalti sen kannalla, että kolmannen kvartaalin eps on 0,36. Itse ajattelen, että analyytikot ovat jälleen kerran turhan pessimistisiä luottotappioiden suhteen ja oletan niiden olevan vain 50 miljoonaa, jolloin eps pyörähtäisi lukemaan 0,37. Pikkudetaljeja ja tuskinpa seuraavaan raporttiin mitään kummempaa dramatiikkaa liittyy.
12 tykkäystä
Tässä ROE optimoinnissa näkyy juuri hyvin pankkien erilaiset motiiit.
POP omaa paljon maaseudun asukkaita, joiden lainojen riskit lienevät suuremmat. Se täyttää siis missiotaan palvemalla niitä kun pitää huolen vakavaraisuudestaan eikä optioimoi ROE.
Lainanantoa jne voidaan ylläpitää kun vakavaraisuus on korkeampi. Omistajille se maksaa kyllä.
3 tykkäystä
Nordea uudistaa maksukorttinsa. 
Korteissa käytettävä materiaali on kestävää ja sillä on pienemmät hiilipäästöt kuin perinteisellä PVC-muovilla. Lisäksi korttien toimitusketjua on kevennetty niiden hiilijalanjäljen supistamiseksi. Uudistettu pystymallinen kortti taas sopii hyvin markkinatrendiin, jossa magneettiraidan lukeminen on käytännössä loppunut kokonaan ja kuluttajat suosivat siru- ja lähimaksamista.
Selkeytimme korttien ilmettä siirtämällä kaikki kortinhaltijaa koskevat tiedot kortin kääntöpuolelle. Turvallisuutta on myös paranneltu, sillä kaikki asiakkaan tiedot löytyvät jatkossa vain kortin takaosasta.
27 tykkäystä
Nordea mitätöinyt jälleen ostamiaan osakkeita. Tällä kertaa n. 12,3 miljoonaa osaketta.
73 tykkäystä
Ohessa uunituore vertaileva katsaus Nordean ja Ruotsin 3 muun ison pankin välillä (Handelsbanken, SEB, Swedbank). Muutama nosto:
-Nordea ja SEB-pankki ovat olleet vuosia parempia sijoituksia kuin Tukholman pörssin indeksi (Handelsbanken ja Swedbank alle)
-Pankkialaa leimaa jokin kriisi noin kerran 10 vuodessa. Mutta pitkien lainasuhteiden takia ne ovat vakaampia yhtiöitä kuin ajatellaan
-Tässä joukossa Nordea korostuu niin, että sitä omistamalla saa laajan maantieteellisen hajautuksen
-Eurooppalaisella pankkialalla on osinainen maineongelma, mutta pohjoismaiset erottuvat tehokkuudellaan. Tämä tarkoittaa (sijoittajille alhaisten kurssien vuoksi) hyviä tuottoja
-Jutussa on koko joukko taulukoita, joissa näitä pankkeja verrataan taloudellisten tunnuslukujen pohjalta, sijoitetun pääoman tuotto jne
-Katsauksessa otetaan esiin myös pankkien voimistunut säätely, säätelytsunami kuten Nalle Wahlroos totesi. Mutta kolikon toinen puoli on, että sääntelystä tullut melkoinen vallihauta alalla jo vakiintuneille pankeille
45 tykkäystä
Hieno nosto ja kiitos yhteenvedosta ja suomennoksesta 
.
Tuo sääntely on kyllä sellainen muuri, että se hankaloittaa pienten pelureiden toimintaa tai etenemistä. Nordea on pohjoismaiden suurin, joten heille ei ole varsinaisesti ongelma pitää kokonaista armeijaa juristeja vastailemassa EKP:n tai Suomen pankin kysymyksiin ja sääntelyyn ja toista erillistä armeijaa vahtimassa tilisiirtoja rahanpesun ja veronkierron estämiseksi. Skaala on niin valtava, että aika isotkin kulut hukkuvat massaan. Sääntely ja pitkät asiakassuhteet suojaavat Nordean omaa toimintaa muilta pankeilta.
Mutta miten kilpailu uusien tai erilaisten toimijoiden kanssa?
EU ja Suomi varmasti globaalina sääntelyjättinä pyrkivät varmistamaan, ettei mikään uusi ja innovatiivinen yhtiö voi yrittää horjuttaa nykyjärjestelmää. Vertaa vaikka chatGPT, jossa USA ja Kiina investoivat valtavasti ja yrittävät hankkia globaalin etulyöntiaseman teknologian murroskohdassa, kun taas EU yrittää estää teknologian käyttöönottoa Euroopassa…
Nordea on panostanut paljon sähköisiin palveluihin ja itse arvostan esimerkiksi mobiilipankin paperisten laskujen skannausta, jolla laskun voi laittaa maksuun parissa sekunnissa.
Kuitenkin pankki on pankki ja toiminta rakentuu kymmeniä vuosia vanhan toimintamallin ja järjestelmien päälle, joita EKP yms byrokraatit vahtivat ja sääntelevät loputtomasti.
Hihaesimerkkinä kun myyn Nordean kautta osakkeita, niin minulla menee kaksi päivää saada rahat tilille. Kun yhtiö maksaa osinkoa, niin rahat ei suinkaan kolahda tilille, vaan pitää ruveta laskeskelemaan irtoamispäiviä, täsmäytyspäiviä, viikonloppuja ja maksupäiviä. Näin siis edelleen 2023. Eihän tämä Nordean oma vika ole, mutta kertoo alan tilanteesta. Aivan uskomaton kehitysaskel on sentään ollut, että nykyään Suomessa tilisiirto Nordeasta Osuuspankkiin tai Danskesta Säästöpankkiin menee heti eikä joskus.
Ohjauskorot huitelee 20 vuoden huipuissa, mutta suomalaiset pankit maksavat asiakkaille korkoa 0,X %. Nordea itse kommentoi, että ei kannata makuuttaa rahaa tilillä, vaan laittaa edes säästötileille yms.
Totta tuokin, mutta suomalaiset ovat viimeisen 80 vuotta tottuneet pitämään rahaa tilillä ja mielellään saamaan siitä korkoa. Jos suomalaiset saisi miettimään, että ei niitä rahoja kannata pitää Nordean käyttelytilillä, niin siinä on riski, että ne rahat siirtyisivätkin ei Nordean säästötilille tai Nordean rahastoon, mutta Omasäästöpankkiin tms kilpailijaan paremmilla koroilla, tai Norwegianille paremmilla koroilla tms.
Pohjoismaissa ei sentään käytetä käteistä vrt Saksa yms kehitysmaat…
Pankkikortit, lähimaksut yms toimivat sujuvasti ja ovat kaikkien kannalta näppäriä.
Ymmärtääkseni kaukoidässä mobiilimaksaminen on erittäin suosittua ja sujuvaa. Myös esim Afrikassa/lähi-idässä on ihmisten raha-asiat herkästi kännykässä. Pohjoismaiset ihmiset ovat jo liimaantuneet älypuhelimiinsa ja Google, Apple ovat jokaisen arjessa ja taskussa.
USA:n teknojäteillä on jo täysin suvereeni asema teknologiassa, ihmisten arjessa, uskottavuudessa. Ne tekevät teknologiallaan valtavasti rahaa ja kassat pullistelevat. Ihmiset ovat jo luopuneet yksityisyydestään ja ihmisten dataa käytetään surutta kaikkeen mahdolliseen.
Tuskin mikään uusi avaus tai teknologia rapauttaa Nordean liiketoimintaa hetkessä, mutta pienistä puroista voi lopulta tulla isompikin joki. Jos esim seuraavat 4 vuotta inflaatio on 3 % ohjauskorot 3-4 % ja Nordea maksaa tileilleen 0 %. Samaan aikaan Apple tai Google lupaa että maksat suoraan puhelimella kaupassa ja käyttämällesi rahalle maksetaan 4 % korkoa 
8 tykkäystä
Sanoisin pikemminkin, että tuossa voisi olla paikka uusille pelureille, jotka rakentavat järjestelmänsä alusta asti huomioimaan sääntelyn tarpeet. Vanhoilla pankeilla järjestelmät ovat usein rakennettu aikana, jolloin nykyisestä sääntelystä ei ole ollut tietoakaan, ja sääntelyn tarpeet joudutaan usein rakentamaan erillisinä uusina lisäosina, jotka haittaavat sen sijaan että tukisivat ydintoimintaa.
2 tykkäystä
Hyvä kirjoitus mutta kommentoin vain tuota Applen tarjoamaa 4,15 % korkoa. Kyseessä on siis Apple Cardin omistajille tarkoitettu etuus. Apple Card on siis luottokortti.
En ole luottokorttiliiketoiminnan asiantuntija, mutta olen käsittänyt, että siellä annetaan paljon kylkiäisiä/etuuksia, jotta ihmiset ottaisivat näitä luottokortteja. Monesti näitä pidetään “ilmaisina”. Tuotot saadaan tietenkin koroilla, mitä ihmiset maksavat luottokortinsaldoistaan. Yleinen ajatus on että “jos maksan saldon pois alle kuukaudessa niin en maksa korkoja ja saan etuudet”. Tämä kai toimii, mutta nämä firmat ovat todenneet, että useammat eivät tee näin vaan kuljettavat saldoa kuukaudelta toiselle ja maksavat korkeita korkoja, jolloin yritykset voivat tarjota hyvältäkin näyttäviä etuja.
Tämän takia en aivan vertaisi tätä normaaliin käyttötiliin tai säästötiliin. Ymmärrän, että se oli vain esimerkki, mutta nopeasti vilkaistuna lukija saattaa saada tuosta väärän mielikuvan.
12 tykkäystä
Näin ei ainakaan some-puolella ole käynyt missään, että regulaatio olisi helpompaa uusille firmoille. EU sakottaa niin mielivaltaisesti jenkkien some-alustoja että täysin kafkamaiseen systeemiin on ihan turha osallistua ilman lakimiesten armeijaa.
Regulaatiovaatimukset on myös iso kiinteä kustannus, joka jättipankeilla jakautuu isolle taseelle. Koko helpottaa paljon, vaikka toiminta ei ehkä yhtä tehokasta/hyvää olisi vrt. pieni ketterä pankki jossa uudet järjestelmät.
Jos on veikattava suosiiko regulaatio uusia ketteriä vai luoko se kilpailuesteitä, niin jälkimmäistä. Finntech kulma on otettava huomioon, mutta lopulta harva haluaa olla täysiverinen pankki (Sampo jakaessaan Nordean osakkeita pois). Suomessa itsenäiset OP Groupin pankit ovat yhdistyneet kiihtyvällä tahdilla (pankkien lukumäärä pudonnut reilu 200 nykyiseen googletus 106 osuuspankkia per 31.3.2023). En nyt muista %, mutta Nordealla oli muutama vuosi sitten merkittävä osa työvoimasta ns. compliance toiminnoissa, lakipalveluissa. Sääntely tekee sen, että ensin pitää ymmärtää miten pankin tulisi toimia, sen jälkeen tarvitaan henkilöstöä raportoimaan ja valvomaan, tietojärjestelmien tulisi taipua näihin vaatimuksiin (ja mm Nordea investoi raskaasti viime vuosina järjestelmiinsä). Tämä kaikki ennen kuin pääsee tekemään sitä liiketoimintaa. Mainitaan vielä Handelsbankenin tavoite poistua Suomen markkinoilta. Aktia osti Taalerin varainhoidon. Paikallisesti toimijat ovat vähentyneet. Yhteenvetona olen enemmän huolissani kilpailun vaikeutumisesta kuin liiasta kilpailusta rahoitussektorilla.
Suoraan ei liity pankkeihin, mutta FT kirjoitti viime viikolla PE rahastoista ja säätelystä USA:ssa mm.
“Private equity, venture capital and hedge fund groups are preparing to spend billions of dollars on compliance and legal advice as they cope with the biggest regulatory changes to hit the industry since the aftermath of the 2008 crisis.”
“A lot of smaller managers already spend a large portion of their operating budgets on compliance. This will increase barriers to entry”
12 tykkäystä
Täältä pääsee kuuntelemaan Nordean toimitusjohtajan Frank Vang-Jensenin haastattelun eilisestä Bank of American Annual Financials CEO konferenssista Lontoosta. Haastattelijana toimii BofA:n analyytikko David Taranto: Nordea
70 tykkäystä