Nordea - Pohjoismainen pankkipriimus

Tämäkin vielä. Idea lienee, että osinkojen verotus ja omien osakkeiden osto muutettaisiin yhtäläisen verotuksen piiriin. Siis jos omistamasi pankki päättää ostaa omia osakkeitaan, verotetaan sinua omistaja ihan kuin olisit saanut osinkoja. Rahaa et siis saa, mutta veroja pääset maksamaan.

Hieno keksintö🖕, jos se nyt on näin päätetty toteuttaa. Aloitetaan kaikkien inhoamista pankeista ja sitten hoksataan, että muut pörssiyhtiöt saavat tästä kilpailuetua. Sitten päätetään, että koskee kaikkia firmoja.

15 tykkäystä

Eikö ainakin suomessa laki kiellä tuplaverotuksen? Jos omien ostoista verotetaan pitäisi sen sitten jotenkin vähentää myyntivoittoverotusta. Himmee soppa taas. Poliitikot kun on mukana ni ihan sysi-p lopputuloksia luvassa.

1 tykkäys

Odotellaan nyt kuitenkin virallisempaa tietoa, kuin foorumin nimimerkin kertomaa, ennen kuin lähdetään spekuloimaan enemmän. Juurikin kommenteissa on vaillinaisen infon takia oikeus kysyä, entä jos? Pitäisi ehkä Juurikinkin korostaa näissä julkisissa viesteissä, että eihän me edes tiedetä yksityiskohtia. Entä jos ongelmaa ei olekaan?

Juurikki perehtyi finanssialaan vasta pari kolme vuotta sitten. Talouskoulut jäi nuoruudessa käymättä, joten Juurikilla on oikeus toimia keskustelun viihdyttävässä ja ärsyttävässä pintakouhussa, ei siis syvällä asissa, kuten vaikka Inderesin väki. Juurikki ei ole virkavastuussa. :wink: Oikeudet pidätetään ja vastuusta paetaan.

Uhkaa Nordealle ei tosiasiassa isommin ole, mutta ainakin Juurikin mielestä ei riitä pelkkä firman tarkastelu, vaan tarvitaan myös toimintaympäristön analyysi. Siihen liittyy Juurikin vahvuus, vilkas mielikuvitus, jolla voidaan luoda laaja, muttei kattava, kuva potentiaalisista uhista - ja ehkä myös mahdollisuuksista.

9 tykkäystä

Pörssipatruunan kertoma uutinen on tosi. Alankomaiden parlamentin alahuone äänesti asiasta torstaina. Luin eilen FT:n uutisen, jossa asiaa on avattu hyvin. Käänsin muutaman kohdan alle.

Alankomaiden parlamentin alahuone äänesti myöhään torstaina veronkorotusten puolesta, joilla voitaisiin rahoittaa ehdotettu minimipalkan ja lastenhoitotuen korotus vuonna 2024.

Yksi toimenpiteistä oli maan pankkimaksun 70 prosentin korotus, joka toisi 350 miljoonaa euroa lisää vuodessa. Kaikkien pörssiyhtiöiden osakkeiden takaisinostoista perittävän uuden erillisen veron odotettiin tuovan 1,2 miljardin euron lisämaksun.

Alankomaiden työväenpuolue ja vihreät ajoivat toimenpiteitä tarkistuksina tiistain talousarvioon, mutta niiden on vielä läpäistävä senaatti.

Pankkiveron korotus toisi siis noin 350M€ Alankomaiden valtion kassaan koko pankki- ja finanssisektorilta. Uutisen jälkeen Alankomaiden suurimmat pankit ABN Amro ja ING laskivat välillä 4,5-6,4%. Ehdotuksen toinen osa koski pörssiyhtiöiden osakkeiden takaisinostoa, jossa veronkorotuksella kerättäisiin jo isompi 1,2 mrd euroa.

Eikä tässä vielä kaikki. Edellä mainittujen veronkorotusten ohella parlamentin alahuoneen jäsenet äänestivät myös korkeimman yhtiöverokannan korottamisesta 2 prosenttiyksiköllä, mikä toisi 450 miljoonaa euroa lisää valtion kassaan.

Näitä jokseenkin antikapitalistisia vasemmistopuolueiden ehdotuksia kommentoitiin tuoreeltaan FT:lle näin. →

Maan valtiovarainministeri kertoi Financial Timesille vastustavansa siirtoa. “Hallituksena olemme neuvoneet voimakkaasti tätä ehdotusta vastaan”, Sigrid Kaag sanoi.

Hän lisäsi, että siihen liittyy taloudellisia riskejä, se lähettää väärän signaalin yrityksille ja saattaa asettaa alankomaalaiset pankit epäedulliseen asemaan eurooppalaisiin kilpailijoihin nähden. “On tärkeää, että pysymme rauhallisina ja jatkamme eteenpäin.”

Alankomaiden pankkiyhdistys kertoi, että parlamentin jäsenet “leikkivät tulella”.

“On naiivia ajatella, että yhteiskunta hyötyy tästä veronkorotuksesta. Yritysten korkeammat kustannukset johtavat myös kuluttajien korkeampiin kustannuksiin”, sanoi liiton puheenjohtaja Medy van der Laan.

“Jos yritykset lähtevät maastamme näistä syistä ja muut eivät asettaudu tänne, jäävät suuret verotulot saamatta. Se on ‘pennin viisas, punnan tyhmä’. Parlamentti leikkii tulella.”

Sitten OldFekin oma osuus. :smiley: Eli mistä on kyse. Sipulit ovat omiani.

Kyse on – kuinkas muuten – vasemmistopopulismista, jossa – jälleen kerran – haetaan monimutkaisiin ongelmiin yksinkertaisia ratkaisuja ajattelematta seurauksia tai kokonaisuuksia.

Alankomaissa järjestetään parlamenttivaalit marraskuussa. Tällaisten lakien läpimeno ennen vaaleja on epätodennäköisen puolella, mutta vaalikampanjoinnissa ne voivat toimia vasemmistopuolueiden eduksi. Vaikka lait eivät menisikään ennen vaaleja läpi on todennäköistä, että vasemmisto ajaa vahvasti antikapitalistista agendaansa myös vaalien jälkeen ja mahdollisesti isommilla muskeleilla. Vaalit pitää kuitenkin katsoa ensin.

Alankomaat hyötyivät Brexitistä merkittävästi sekä yhtiöiden että finanssilaitosten siirtäessä toimintojaan maahan. Olisi suorastaan hölmöä, jopa vasemmistolta, ajaa niitä pois maasta epämääräisillä poliittisilla veronkorotuksilla.

Alankomaissa on kaksitasoinen parlamentti. 150-jäseninen alahuone valitaan marraskuussa, mutta ylähuone (joissain maissa senaatti) valittiin jo maakuntavaaleissa maaliskuussa. Ylähuoneen pitää hyväksyä lait, jotta ne tulisivat voimaan. Ylähuoneen paikkajaon perusteella ei voi suoraan sanoa, tulevatko lait hyväksytyksi. Paljon on kiinni siitä, miten oikeistopopulistinen BBB äänestää. Alankomaiden poliittinen kenttä on erityisesti oikeistopopulismin kasvun myötä murroksessa, mutta en mene siihen – ainakaan tässä ketjussa.

Täytyy vielä muistaa se, miten pankkien Windfall-veroille kävi esim. Italiassa. Myös Espanjassa vasemmistopopulismi on herännyt pankkien käännyttyä vahvasti voitollisiksi, mutta siellä pankit ovat haastaneet veronkorotuksia oikeuteen.

EKP on myös toppuutellut lyhytnäköisiä veronkorotuksia pankkisektorille ja muistuttanut, että vahvat pankit ovat talouden perusta. Lisäksi EKP on mm. kommentoinut sitä, että pankit ovat vasta hiljattain päässeet jaloilleen aiempien kriisien aiheuttamien ongelmien jälkeen.

Tästäpä tulikin jälleen pitkä tarina. :smiley: Se ei ollut tarkoitus. Yhteenvetona sanoisin, että tilannetta on toki mielenkiintoista seurata, mutta epäilen vahvasti, että Alankomaissa järki voittaa.

Erinäisten kriisien jälkeen jaloilleen päässeet ja korkojen nousun ansiosta hetken aikaa kovia tuottoja tehneet finanssilaitokset ja kapitalismi ylipäätään ovat vasemmistopopulismin ykköskohde. Näinhän tämä toimii Suomessakin.

54 tykkäystä

Ei kommunismi taloutta pelasta.

Siis hollanissa pankkien arvo laski melkein 5%, ja tama oli vain aanestyksen tuloksen alkureaktio.

Jos sama tapahtuu nordealle, suomalaisilta piensijoittajilta palaa rahaa.

Sitten tama idea siirtaa pankin varoja minipalkkoihin :)) ranskassa minipalkkoja tuettiin vamtion toimesta.
Nyt kukaan ei halua palkata millaan muulla palkalla kuin minipalkalla, muuten tyonantaja menettaa valtion tuen. Toimiikin tosi hyvin.
Kas kun eivat ehdottaneet siirtaa pankin varoja vuokratukiin.
Pitaskohan myyda lyhyeksi noita alankomaiden pankkeja ?

9 tykkäystä

Ihan ensiksi kiitos @PorssiPatruuna nopeasta reagoinnista! Ja vielä enemmän kiitos @OldFeki asian selvittelystä. Ei ehtinyt Juurikki soitella ystäville A’damissa ja kysellä. Yöllä ei tietysti ole muutenkaan oikea aika soitella.

Huojentavaa kuulla, että kyse onkin poliittisesta manööveristä. Ei huolta Nordean omistajille. Eihän brexitkään pitänyt ikinä tapahtua.

Taitaa Hollannissa omien osakkeiden oston verotus koskea firmaa, eikä yksittäisiä omistajia. Mutta olisihan se kiva juttu, jos veroravistelussa pankin omistajat itsekin huomaisivat, että ovat omistajia.

Juurikin osakerepussa yli puolet on finanssisektorilla, mm. 5,9 € - 8 € ostetuissa Nordean osakkeissa. Aina on syytä reagoida uhkiin, mutta tämä juttu taitaa olla sijoittajan kannalta väärä hälytys.

Täytyy kyllä ihailla OldFekin intoa, taitoa ja ajallista mahdollisuutta selvittää asioita. Eläköityneelle (?) proffalle (?) ISOT kiitokset! Oot kyllä :crown:

38 tykkäystä

Italian hallitus ei näytä antavan periksi mutta pieniä lievennyksiä se kuitenkin esittää pankkien ylimääräiselle verolle.

https://www.hs.fi/talous/art-2000009876952.html

4 tykkäystä

Nordean iso omistaja, Cevian vaatii korkeampia tulostavoitteita Nordealta jatkossa.

Activist investor urges Nordea Bank to boost profitability targets

Investing.com

Published Sep 21, 2023 10:21AM ET

In the latest turn of events this Thursday, activist investor Cevian Capital AB has urged Nordea Bank Abp (OTC:NRDBY), the largest bank in the Nordic region, to increase its profitability targets. The call comes as Nordea is preparing to announce its new financial goals.

  • Cevian, which owns about 4.4% of Nordea making it the second-largest shareholder, has advised the bank’s CEO, Frank Vang-Jensen, to aim for a return on equity (ROE) of at least 15%, regardless of macroeconomic conditions. Gustav Moss, a partner at Cevian, has argued that given the current favorable market conditions, Nordea’s profitability should significantly exceed this benchmark.
21 tykkäystä

En yhtään ihmettele että Cevian vaatii korkeampaa tuottoa jo olemassa olevilta omistuksiltaan. Mistään muualta ne ei sitä tässä markkinassa edes saa. Vaatia saa toki aina, mutta ei ole pakko suostua. Nordeahan luo jo nyt tosi hyvää arvoa mistajille, etenkin kun pankin osakkeiden omistaminen on aika tuulimyllyn kaltaista toimintaa.

11 tykkäystä

Ei nämä otsikot kyl varmaan yhtään helpota pankkien tuskaa:

Rupee tuo 2008 jo kummittelemaan, jos joudutaan realisoimaan ja vakuudet ei olekaan kuin murto-osa lainasta.

Toivotaan, ettei tuollaista kuitenkaan tapahdu ja omat sijoitukset voi olla tämän tiimoilta rauhassa ja turvassa. :+1:t3:

4 tykkäystä

Ilta-Sanomien otsikko voisi olla parempi, jos toteutuneiden kohteiden mediaaninhinnan kerrottaisiin pudonneen.

Mutta eipä siinä, koko maassa mediaanikaupat tehty keskimäärin 15% edullisemmalla kuin vuosi sitten.
Uudellamaalla mediaanikauppa -3%.
Kainuu räväyttää, keskihinta +9%

7 tykkäystä

OP:n päivitetty näkemys pitää tavoitehinnan ja suosituksen ennallaan.

image

Osinkoennusteet seuraavalle kolmelle vuodelle: 1.0 €, 1.0 €, 0.98 € :money_mouth_face:

86 tykkäystä

Kiitos @Verneri_Pulkkinen jälleen erinomaisesta vartista. Ikuistan yhden kommentin tänne Nordea-ketjuun opiksi tuleville sukupolville.

Video on viritetty alkamaan oikeasta kohdasta. →

On ollut helppoa olla Nordean omistaja viimeisten vuosien aikana. Suhdanne näkyy Nordean kurssissa vaikka se onkin useimpia omistajia miellyttävällä tasolla. Viimeiset kvartaalit on saanut arvuutella oikeastaan vain sitä, kuinka paljon Nordea ylittää odotukset ja tekeekö se jälleen uuden tuottoennätyksen.

Tuotot säilynevät edelleen erittäin hyvinä, mutta pitkästä aikaa viikon päästä julkaistavassa tuloksessa on varmasti muutakin seurattavaa kuin voitot. Tuskin mitään dramaattista on luvassa mutta oletan, että luottotappiovarauksille on ollut jo jotain käyttöä julkaistavalla neljänneksellä.

54 tykkäystä

Ei nyt suoraan liity Nordeaan, mut korkoympäristöön melko vahvasti.

Nykyisessä markkinatilanteessa oli erittäin helppo näköjään tehdä tarkastus 0,73 marginaaliin. Marginaali oli vuodelta 2010, kun ohjauskorot (3kk Euribori) oli pienessä nousussa ja liikuttiin siinä 0,6% kantturoilla. Nousua kesti n.vuoden päivät, kunnes kesällä 2011 alkoi alamäki ja keväällä 2015 lainat oli ilmaisia ja ohajauskorot pakkasella. Loppuvuodesta 2021 taidettiin käydä pohjalla ja laina tosiaan oli lähes ”ilmaista”.

Pelkällä viestillä OP:n asiakaspalveluun markkiginaali tippui 0,73->0,48. Eipä tuo paljoa tunnu nykyisillä koroilla, mutta olis tässä vielä n.15vuotta maksusuunnitelmaakin jäljellä.

Pankit tuskin tekivät mitään jäätävää tulosta asuntolainoilla tuossa huonossa korkomarkkinassa? Nyt jos kuluttajat osaa kilpailuttaa marginaalit alas ja nykyiset korot laskee niin eikös tällä voi pitkällä aikavälillä olla todella suuri vaikutus pankkien tulokseen?

Tuskin on paluuta nolla-korkoihin, mutta eikö tuo marginaali ole just se pankin kate, jos tätä ajattelee yksinkertaistettuna aika rankasti?

3 tykkäystä

Kyllä marginaali on suoraan katetta.

“liian” korkeat korot taas vaikuttavat siihen että kuluttajat ja yritykset eivät nää lainausta houkuttelevana ja pistävät investoinnit jäihin.

Pääsääntöisesti pankit hyötyvät korkeista koroista ja katteet ja tulokset nousevat. Tosin “liian” korkeat korot voivat ajaa ihmisiä ja yrityksiä maksuvaikeuksiin ja myös luottotappiot kasvavat.

Kyllä oma veikkaukseni on että Nordea vuolee kultaa tällä hetkellä.

26 tykkäystä

Aika raju yksinkertaistus kyllä.

  1. Nordealla on myös omia pääomia eli eivät sentään kaikkea ”läpilainaa”. Vakavaraisuusaste oli yli 16% eli Euroopan huipputasoa.
  2. Ihmiset makuuttaa hirveitä summia lähes nollakorkoisilla tileillä, tätä kun lainaa eteenpäin markkinakoroilla, niin hyvä tuotto.
  3. Muut kepulikonstit, joita en edes tiedä.

En ole rahoitusalan spesialisti, mutta näin näkisin

12 tykkäystä

Netissä toimivat pienet digipankit lyövät pöytään jopa neljän prosentin korkotarjouksia – lue tämä juttu, jos mietit rahojesi tallettamista

Näiden pienpankkien merkitystä ei pidä sen paremmin yli- kuin aliarvioida. Esim:

-Vastaavia pankkeja markkinoilla jo 1990-luvusta
-Korkojen nousu ja isojen pankkien ei niin nopea vastaus talletuskoroissa luo markkinasaumaa pienille nettipankeille
-Mutta kun korkotaso taas laimenee (vaikka nolliin tuskin palataan), niin korkokilpailulle ei niin isoa tilaa
-Olennaista myös, kykenevätkö netin pienpankit löytämään riittävästi kunnollisia jälkimarkkinoita keräämilleen talletusvaroille (vrt. esim. Suomessa 1990-luvulla toiminut Interbank, joka kaatui juuri tähän), koska muuten korkeiden talletuskorkojen maksaminen ei kauaa onnistu

Ps. tämän viikon to 19.10.2023 Nordean Q3. Jos tulos joku muu kuin hyvä, niin kumma on (vrt. viime pe tulleet USA:n jättipankkien muhkeat tulokset pienillä luottotappioilla). Mutta kuinka hyvä?

12 tykkäystä

Onhan noita korkoa maksavia talletustilejä tullut kaikkiin pankkeihin, myös Nordeaan.

Käytännössä korottomat käyttötilien saldot eivät (ilmeisesti) riitä luotonannon lypsylehmiksi, vaan rahaa hankitaan euribor 12kk:ta edullisemmin määräaikaisten talletustilien kautta.

Varsinaisen määräaikaisen talletustilin korkoa Nordea ei sivuillaa paljasta, mutta “JoustoTalletus” tarjoaa 3% koron 12kk talletuksella. Talletusta voi jopa nostaa kesken kaiken, mutta korkoa maksetaan matalimmalle saldolla.

Handelsbanken tarjoaa 3,8% korkoa määräaikaiselle 12kk talletukselle. Euribor 12kk ollut 4,15… 4,25% välillä viimeisen kuukauden aikana.

Nollakorkoaika on hamaa historiaa paitsi lainanottajalle myös tallettajille.

7 tykkäystä

Tässä on ennakkokommentit Matiakselta, kun Nordea julkaisee torstaina Q3-tuloksensa.

Nordea julkistaa Q3-tuloksensa torstaina kello 7.30. Odotamme yhtiöltä väkivahvaa tulosta korkokatteen kasvun siivittämänä. Torstain tulosraportissa päähuomiomme kiinnittyy pankin luottokannan laadun kehitykseen sekä siihen, onko pankki jatkanut Q3:lla korkokatteen kehitystä vakauttavien suojaustoimien tekemistä. Olemme tulospäivän alla tehneet pieniä positiivisia tarkistuksia korkokatetta koskeviin ennusteisiimme ja laskeneet vastaavasti hieman odotuksiamme nettopalkkiotuottojen lähivuosien kehityksestä. Ison kuvan kannalta ennustemuutokset ovat jääneet pieniksi (0 %…+3 %).

39 tykkäystä
23 tykkäystä