Nordea - Pohjoismainen pankkipriimus

Eiköhän suurin osa veroista ole nimenomaan tulojensiirtoa varakkaammilta vähemmän varakkaille? Tällein suhteellisen varakkaana, en nyt näe tuossa mitään dramaattista. :man_shrugging: . Sitäpaitsi taloudella on tapana kiittää kun näin tehdään. Tällöin valuu enemmän rahaa reaalitalouteen eikä säästöihin, koska keski- ja matalatuloisilla menee enemmän rahaa kulutukseen. Varakkaimmilla tuppaa menemään säästöön.

Pankkeja voi verottaa siinä missä muitakin yrityksiä, ehkä jopa enemmän koska olemme historiallisesti nähneet monta kertaa kun pankit ottavat ylisuuria riskejä ja näiden riskien toteutuessa taloudet sukeltaa. Eli pankkeja voisi hyvin verottaa niiden liiketoimien aiheuttamien ulkoisten kustannusten takia eri tavalla kuin muita. :thinking:

Pankeilla on muutenkin erityinen asema yhteiskunnassa, koska niillä on erityisiä oikeuksia muihin yrityksiin verrattuna. En tästä syystä näe paljoa ongelmia, jos niitä kohdellaan eri tavalla kuin muita.

Valtioilla taitaa olla paljon oikeuksia ja varakkaiden ja pankkien verottaminen ei ole sieltä pahimmasta päästä. :slight_smile:

3 tykkäystä

No huh! Kovia väitteitä. Ilmeisesti et ole sijoittanut rahojasi ainakaan pankkeihin. :smiley:

Ei minulla ole edelliseen oikeastaan lisättävää. Jatkon voisi kirjoittaa politiikkanurkkaukseen. En ymmärrä kirjoitustasi pankkien erityisoikeuksista, erilaisesta kohtelusta, verotuksesta kiittävää taloutta, kertaluonteisen maks. 200 euron vaikutusta kulutukseen – en juuri mitään. Yritys- ja pääomaverotuksen tason määrää viime kädessä kansainvälinen kilpailu – ja onneksi niin.

Politiikan ja poliitikkojen erottaminen keskuspankkien vastuulla olevista asioista on globaalin rahoitusjärjestelmän toiminnan perusasioita. Rahapolitiikan riippumattomuus ja pitkäjänteisyys on vakauden perustekijöitä. Toimiva ja luotettava rahoitusjärjestelmä on koko talouden ja sen kasvun perusta. En myisi sitä 200 eurolla.

42 tykkäystä

Nordean isoimman markkina-alueen Ruotsin keskustelu pankeille lätkäytettävästä lisäerikoisverosta saa jatkoa ja lisää tukijoita. Tukijoiden ajatus kulkee seuraavasti: ”näinä inflaation ja hinnannousujen aikoina pankit käärivät ennätysvoittoja muiden kärsiessä ja niitä on rankaistava siitä”.

Toisin kuin otsikko antaa ymmärtää, niin pankkivero ei yksinomaan yhden puoluesuunnan asia Ruotsissa, kun päähallituspuolue Moderaterna (kokoomus) ei esitä sellaisen poistoa.

Ans kattoo mihin tää päätyy, vaiko mihinkään. Paras pankkiveron vastustaja taitaa olla Italiaa hallitseva populistipuolue, joka pankkiveroesityksellään sai korot nousuun, pörssisyöksyn ja yleisen sekoilun aikaiseksi.

8 tykkäystä

Mietin semmosta, että viimeisen 10v ajan ainakin Suomessa henkilöstöä on vähennetty, konttoriverkostoa karsittu alle puoleen, palveluita digitalisoitu, asiakkaita patistettu hoitamaan asiansa itse verkossa ja muutenkin karsittu kuluja about kaikesta mistä on keksitty. En siis sinänsä ihmettele, että tuloksesta näkyy kun asuntolainat eivät olekaan enää pelkkä sisäänheittotuote joiden avulla sitten myydään ne palvelut joista pankki saa voita leivän päälle.

Onko tämä nyt sitten epäreilua vai ei, asiasta varmaan voi olla montaa mieltä.

4 tykkäystä
20 tykkäystä

Keskustelu tosiaankin hiipunut meidän pankkipriimukseen liittyen. Keväällä sai seurata, kun koko foorumi (minä mukaanlukien) tankkasi Nordeaa salkkuun. Vaikka itse Nordean meno onkin ollut tasaisen tappavaa koko vuoden, niin kurssi on elänyt paljon.

Keväällä osake putosi vähän yli 12 eurosta aina vähän päälle 9 euroon. Ja sehän oli pankkikriisin aikaa se. Pankkikriisistä kuitenkin selvittiin, mutta osake ei ole ikinä palautunut 12 euron tienoille, eikä edes 11 euroonkaan. Outoahan se on ollut seurata osakkeen “mörnimistä”, ja välillä jopa tuntunut toivottamalta. Vaikka pankki ylittää odotuksia, niin se ei vaan tunnu riittävän.

En kuitenkaan heittäisi pyyhettä kehään. Inderesin ennusteet tuleville vuosille:


Luottotappioiden odotetaan tuplaavan ensi vuonna, joka tulee tulokseen vaikuttamaan. En kuitenkaan löisi päätäni pantiksi, sillä luottotappioiden nousun perään on jo kauan huudeltu. Varmasti tulevatkin kasvamaan, mutta Nordean luotonantopolitiikka varmasti auttaa tappioiden pitämisessä pieninä.

Pankit tuntuivat olevan aika no-brainer, korkojen lähdössä nousuun: “Pankki tekee helppoa rahaa, kun korot nostetaan”. Pankkien tulokset ovat kasvaneet, mutta ei ne ole hiipumassa saman tien, vaikka esim. vuosi sitten niin saatettiin olettaa. Vuosi takaperin koronlaskujen oltaisiin varmaan jo oletettu alkaneen tässä vaiheessa, mutta näin ei ole. Inflaatiota ei ole halutulla tasolla vieläkään ja töitä on. Korot eivät tule nopeasti alas, vaan ennusteet tällä hetkellä näyttävät aika hidastakin alastuloa näiltä korkotasoilta.

Sattumia on matkalla, kuten Ruotsin demareitten ehdottamat pankkien verot yms. Mutta, jos nyt kunnolla paska ei osu tuulettimeen, ja kaikki ei kaadu Pohjoismaissa, niin uskon Nordean olevan kohtuu vakaa ja varma tuotontekijä salkussa. Downsidea ei ihan liikaa pitäisi olla, koska koroista saadaan pitkälle tulevaisuuteen normitasoon verrattuna kohonnutta tuottoa, joilla taataan kivat osingot meille omistajille. Vaikka Nordean osake pysyisikin tässä ~10 euron tienoilla, niin kolmen vuoden aikana se tietäisi n. 30% osinkotuottoa pelkästään+ tietenkin kivoja omien osto-ohjelmasta saatavia “tuottoja”. Ekalle tämmöinen osinkomörnijä ei varmaankaan kelpaa, mutta ei näitä aina kannata poissulkeakaan. :blush:

78 tykkäystä

Nordean osake elää Euroopan pankkisektorin kontekstissa, kuten kävin toissa Vartissa läpi.

Eurooppalaispankkien arvostus yleensä ottaen näyttää epäilyttävän halvalta: forward P/E 6x (vrt. Nordean 7x).

Markkina ei selkeästi luota talouteen tai korkojen pysymiseen korkealla. Luottotappiot syö hedelmät?

Toisaalta kontraajille Euroopan risukasapankkisektori on mielenkiintoinen.

Mitä jos korot jää vähän korkeammalle ja talous ei mene ihan ojaan? :slight_smile:

32 tykkäystä

Jatkona @SuomenBuffet virittämään keskusteluun Dagens Industrin arvio Ruotsissa toimivien suurpankkien osaketuotosta lähivuosille (2023, 2024, 2025):

SEB 7,1 + 6,9 + 7,1 = 21,1 %
Swedbank 8,0 + 9,0 + 9,0 = 26 %
Handelsbanken 8,8 + 8,8 + 8,9 = 26,3 %
Nordea 9,2 + 9,3 + 9,5 = 28 %

DI:ssä laskeneet mukaan korkoa korolle-tuoton. Itselleni on kuitenkin epäselvää, miten näissä räknäyksissä mukana omien osakkeiden ostot. Kauppalehti julkaisi eilen uutisen, että Hgin pörssin kohmelosta huolimatta oliko 26 yhtiön osaketta tuottanut parin viime vuoden aikana, mukana Nordea. Laskelma taisi kuitenkin perustua osakekurssin lisäksi vain osinkoon, muttei omien osakkeiden ostoon. Esim. Nordealla ja Sammolla nämä pullistaneet omistajien salkkuja tuntuvasti viime aikoina.

9 tykkäystä

Eikös se omien osakkeiden ostaminen pitäisi juuri noissa kahdessa komponentissa näkyä? Yrityksen markkina-arvo jakautuu pienemmälle osakemäärälle → osakekurssi nousee. Osinkopotti jakautuu pienemmälle määrälle osakkeita → osinko per osake nousee.

EDIT: muokataan vielä sen verran, että toki, kun ostetaan omia osakkeita ns. “oikeaan markkinahintaan”, pienentää se samalla kassaa vastaavasti. Joten suoraa välitöntä vaikutusta kurssiin ei olisi siinä tilanteessa.

8 tykkäystä

“Kansainvälinen talousjulkaisu Global Finance on valinnut Nordean parhaaksi pankiksi yhteensä kuudessa eri kategoriassa Best Digital Banks 2023 -listauksessaan. Nordea valittiin esimerkiksi parhaaksi digitaaliseksi pankiksi Suomessa ja digitaalinen asiakaskokemus palkittiin parhaana koko Länsi-Euroopassa.”

67 tykkäystä

Nordea laski liikkeelle uuden miljardin euron suuruisen vihreän katetun joukkolainan. :point_down:

Uuden vihreän katetun joukkolainan myötä Nordea on nyt suurin vihreiden katettujen joukkolainojen liikkeeseenlaskija Suomessa.

Lähes kolmen miljardin euron osuus Nordean Suomessa myöntämistä asuntolainoista täyttää EU:n kestävyyskriteerit energiatehokkuudelle. Kriteerit täyttävä lainamäärä on yli kaksinkertaistunut alle vuoden aikana. Tämä on mahdollistanut uuden miljardin euron suuruisen vihreän katetun joukkolainan liikkeelle laskun. Uusi liikkeellelasku vastaa sijoittajien kovaan kysyntään.

26 tykkäystä

Lyhyt vastaus ainakin:
”Katsotaan, miten tilanne kehittyy. Luulen kuitenkin, että meillä on hyviä mahdollisuuksia löytää kasvun paikkoja siinä tilanteessa kun korot laskevat. Emme näe, että meidän elämämme olisi korkojen ajelemaa ja sanelemaa. On muitakin mahdollisuuksia.”

32 tykkäystä

Tässä Nordean Elisa kertoo yhtiöstään sijoituskohteena. :slight_smile:

22 tykkäystä

Euroopan keskuspankin bazooka on haukahtanut kohti pankkiveron kaavailijoita. EKP:n tyrmäys ei sinänsä ole euroalueen jäsenmaita muodollisesti sitova, mutta esim. lisää todennäköisyyttä kielteisistä markkinariskeistä. Pankkivero kuplii silti joidenkin poliitikkojen päissä.

18 tykkäystä

Luin tuon EKP:n kirjoituksen (Enkä KL-sensaatiohakuista uutista) ja ei se ollut niin dramaattinen “bazooka” mitä uutinen antaisi luulla. Italian Ministry of Economy and Finance oli pyytänyt EKP:lta lausuntoa Italian hallituksen suunnittelemasta pankkiverosta ja EKP oli sitten analysoinut pankkiveron vaikutuksia ja kertonut mitä riskejä siinä saattaa olla. EKP oli tehnyt tämän tietenkin suhteellisen kattavasti.

Jos yhden asian poimisin, niin yksi EKP:n yksi vasta-argumenteista on, että vero vähentää pankin varoja, joilla voisi rakentaa puskuria huonompia aikoja varten. Tässä ei oteta kuitenkaan yhtään kantaa siihen mitä pankki voitoilla tekee. Esim jättääkö pankki nämä taseeseen vai jakaako se kaiken osinkoina ulos. Jos pelkona on, että taseet eivät kestä niin silloin varmaan pitäisi myös rajoittaa osinkojen maksua/tai ainakin antaa lausunto/huomautus, että voitonjaon tulisi olla maltillista. Muutenkin, eikö tätä varten ole jo säädetty pankeille pääomavaatimuksia, jolloin huolen pitäisi kohdistua taseeseen eikä voittojen verotukseen? :thinking: :thinking:

11 tykkäystä

Olet aivan oikeassa, että EKP:n kirjelmä sinänsä ei ole mikään lopullista laukaisua vaille valmis täyslaidallinen, kun se ei siis voi antaa euroalueen jäsenmaalle sitovaa komentoa. Juridisesti siten löyhä paperi.

Etenkin Italian olosuhteissa kyse on kuitenkin singosta. Jo tähänastinen sotku maan kaavaileman pankkiveron ympärillä on saanut alan yhtiöiden kurssit jyrkkään luisuun ja markkinakorkoja koholle. EKP-kirjelmä on varoitus siitä, että bensaa lähtee helposti liekkeihin ja roihu markkinoilla voi jälleen olla kovakin. Ei ole mitenkään tavanomaista, että keskuspankki puuttuu yksittäisen euroalueen jäsenmaan yksittäiseen verohankkeeseen. Päinvastoin.

3 tykkäystä

Teet nyt oletuksen että kaikki pankit toimivat:
A) voittoa ajatellen
B) ovat voitollisia ja jakavat osinkoa
C) lisävakavaraisuus olisi haitallista? (Joo Kyllä se pääomantuottoa laskee…)

Suomessakin on monta pankkia/pankkiketjua jonka tehtävänä ei ole vain tuottaa voittoa. Vaan tarjota palveluita asiakkailleen muillakin motiiveilla. Monet näistä ovat asiakasomisteisia. Eivätkä jaa ollenkaan osinkoa.

Yleisinä esimerkkeinä pankeista joilla erilaiset motiivit: OP, S-Pankki, POP

Eräs sukulainen totesi että kerrankin hyvä olla suomalaisen pankkiketjun vakavaraisuus hallinnassa kun puskureita on saatu kerrytetty.
Näiden puskureiden kerryttäminen ei vain ollut oikein optio huonossa tulostilanteessa.

2 tykkäystä

Eikö Osuuspankin jaa niitä pisteitä tms millä voi maksella vakuutuksia ja S-ryhmä jaa osakkaille lisäbonuksia ihan rahana? Joku linkki pankkitoiminnan tuloksen ja näiden maksettujen palautusten välillä varmaankin on vai miten nämä toimii?

Ei kyse kyse ole osingosta. Vaan yleisesti siitä että kyseiset pankit eivät maksimoi tulostasoaan? Niillä on muita tehtäviä.
Suomessa on monia pankkeja joilla on muita motiiveja kuin tulos. Esim tarjota maaseudulla palveluita, lainoja tietylle ryhmälle jne.

Esim:
”POP Pankki -ryhmän tehtävänä on edistää asiakkaiden taloudellista hyvinvointia, vaurastumista ja paikallista menestystä”

Näille pankeille esim vakavaraisuuden kerryttämisessä on täysin erilaiset ongelmansa.
Ne ovat usein osuuskunta muotoisia, ja niiden byrokratiaan liittyy erinäköisiä haasteita jonka takia esimerkiksi vakavaraisuuden kasvattamine voi olla normaali oloissa vaikeampaa. Päätöksiä tekee pienissä pankeissa usein esim maanviljelijä joka haluaa taata omat palvelunsa.

Itse riskienhallintaa esim POP tapahtuu ryhmätasolla… mutta osa byrokratiasta joka siihen vaikuttaa on pankkitason toimintaa.

Näiden pankkien riskienhallinnalle ja vakavaraisuudelle hyvä tulostaso on tehnyt ihmeitä.

2 tykkäystä

Jatketaan esim POP-Pankin esimerkillä?
Viimeisen reilun vuoden kova tulos on nostanut POP-Pankin CET1 aivan ennätyslukemiin.
Kyseessä on tällä hetkellä ironisesti Suomen vakavaraisin pankki. CET1 Pyörii tällä hetkellä lähes 23%. (Oma arvio, ei faktaa)
(oli 21.1% 1.6) Lisäksi CET1 ei kuvasta täysin vvakavaraisuuden tilaa pankissa, pankilla on myös maksuja joita se voi lykätä niin halutessaan nostaen hetkittäistä vakavaraisuutta.

En ois tätä itse uskonut “maaseutu” pankista mutta kyseessä on mielestäni tällä hetkellä suomen vakavaraisin pankki.

Kun asetetaan pankkiveroja, ei pankkien erilaisuuksia oteta huomioon. Pankit kuten POP jne tarvitsevat hyviä vuosia varautuakseen tulevaisuuden huonoihin aikoihin.

6 tykkäystä