Nordea kertoo olevansa hyvässä vauhdissa päästövähennystavoitteissaan.
Nordea on sitoutunut olemaan nettonollapäästöinen pankki vuoteen 2050 mennessä (Our sustainability targets | Nordea). Tätä päämäärää varten Nordea on asettanut myös keskipitkän aikavälin tavoitteen vuodelle 2030. Siihen mennessä 324 miljardin luottosalkusta ja 378 miljardin sijoitussalkusta hiilipäästöjen on siis laskettava puolella vuoden 2019 tasosta. Uusin data kertoo, että antolainauksessa laskua on tapahtunut jo noin 29 prosenttia.
“Tämä kehitys osoittaa, että olemme sitoutuneet saavuttamaan päästövähennystavoitteemme, ja myös asiakkaamme haluavat lisätä positiivisia vaikutuksia yhteiskunnassa. Käytännössähän tavoitteemme tarkoittaa sitä, että vuoden 2050 jälkeen rahoitamme vain nettonollapäästöisiä yrityksiä. Roolimme on tukea asiakkaidemme vihreää siirtymää ja korostaa heille kestävän liiketoiminnan hyötyjä”, sanoo Nordean pk-yritysasiakkaista vastaava johtaja ja johtoryhmän jäsen Nina Arkilahti.
Nordea on tänään mitätöinyt 15912 565 yhtiön omaa osaketta Nordean hallituksen tekemän päätöksen mukaisesti. Osakkeet olivat yhtiön hallussa pääomarakenteen optimointitarkoituksessa ja ne oli hankittu osakkeiden takaisinostoilla.
Nordean työ taloustaitojen edistämiseksi palkittiin vuoden yhteiskunnallisena sponsorointitekona.
Nordean “Elämänmittaiset taloustaidot” -hanke suomalaisten taloustaitojen edistämiseksi palkittiin torstaina 7.3.2024 Sponsorointi ja Tapahtumat Awards -tapahtumassa vuoden yhteiskunnallisena sponsorointitekona. Taloustaitojen ja yrittäjyyden edistäminen muodostaa Nordean yhteiskuntavastuutyön ytimen, ja nordealaiset kohtaavat vuosittain yhteiskuntavastuuhankkeissa yli 200 000 suomalaista lapsesta senioriin.
Tuomaristo perusteli valintaa yhteiskunnallisella vaikuttavuudella ja järjestelmällisellä toiminnalla, jolla tavoitetaan myös vaikeasti saavutettavia kohderyhmiä. Jatkuvasti käynnissä olevassa Elämänmittaiset taloustaidot -hankkeessa Nordea järjestää ympäri Suomen säännöllisesti tapahtumia ja työpajoja muun muassa kouluissa, kirjastoissa, verkon kautta sekä pankin omissa tiloissa, ja tarjoaa oppilaitoksille digitaalisia oppimateriaaleja.
Tää oli varsin mallikas video, kun kertoo tiivisti tärkeimmät Nordeasta ja näkymistä. Omistajan tuottoa ajatellen jatkuu noin 70 % osingot tuloksesta ja lisäksi omien osakkeiden ostoja tulossa. Jälkimmäiset jäävät parina tulevana vuotena kuitenkin hieman pienemmällä, kun pääomavaatimukset kasvavat. Ja lisäksi maksettava myös Dansken Bankin Norjan yksityisasiakastoimintojen osto. Sen jälkeen osinkoa täydentäviä omien ostoja voidaan jatkaa vahvemmin, jos yhtiökokous näin päättää.
Nordean lähes 400 miljardin € varainhoitosalkku on mahtiluokkaa Pohjolassa. Varallisuudet kasvussa, mutta tämän hunajapurkin ympärillä yhä kiivaampaa parveilua ja kilpailua (vrt. esim. Mandatum 12 miljardin AUM:illaan). Mielenkiintoista nähdä, miten Nordea pärjää tällä puolella tulevina vuosina.
Varmaan käsitelty ketjussa jo, mutta kysyn nyt kuitenkin: Miten kauan arvioitte, että Nordea voi tehdä yhtä kovaa tulosta kuin nyt? Historiallinen tulos on kuitenkin ollut paljon matalampi. Arvauksia, missä Nordea menee 5-10 vuoden säteellä?
Historiallinen? Mikäli miesmuisti ylettyy finanssikriisin jälkeiseen aikaan niin näin voi ollakin. Kyllä sitä ennen normaalissa korkoympäristössä ihan hyvin tulosta tehtiin
Oletan että Nordean tulosta on ajanut positiivisesti korkeat korot, mutta miten näette kurssikehityksen laskevissa koroissa esimerkiksi loppuvuodesta. Oletettavastihan tulos ei voi olla matalilla koroilla yhtä hyvä, mutta riski pienempi.
nordeahan on julkaissut miten ovat suojanneet korkoriskin, joten analyytikot ovat sen huomioineet. kukaanhan ei tiedä missä korkotaso tulee olemaan, mutta toivottavasti se ei ole enään 0. terveellä reaalikorolla nortti tekee > 12% pääoman tuottoa, jos hihasta pitää ravistaa. luulisi, että asuntomarkkinaankin tulee reipasta kysyntää kun tämä korkojärkytys lievenee.
Kurssikehityksestä on mahdotonta sanoa… Mutta kuten aikaisemmin on mainittu niin korkeamman koron aikoina on tehty reilustikin tulosta. Tämä on tosin unohtunut, koska 2014-2019 korot olivat lähes olemattomat, joka laski korkokatetta. Tässä ote Nordean q4-2023 fact bookista. Korostin jotain minun mielestä kiinnostavia rivejä:
Samaan aikaan ulkona olevien osakkeiden määrä on pudonnut reilusti ja Nordea on muutenkin tehostanut toimintaansa. Tai ainain uskoisin näin, koska tulos lähti nousuun jo reilusti ennen korkoja. Pitäisi varmaan tehdä jotain tarkempaa vertailua sektorin välillä, että oliko kyseessä Nordean oma tekeminen vai nousiko kaikilla pohjoismaisilla pankeilla tulokset samaan aikaan.
Tässä vielä income statement samalta ajalta, niin voi hieman paremmin peilailla lukuja:
Huomenta! Nordean CFO Ian Smith esiintyy tänään Morgan Stanley European Financials -konferensissa Lontoossa. Häntä haastattelee MS:n analyytikko klo 11.00 - 11.45 EET. Voitte seurata audio webcastia täältä (sekä livenä että tallenteena): NORDEA - 1661608
Tämä ihmeellinen maailma jaksaa yllättää. Kolmisen vuotta sitten Nordea, Danske ja Jyske myönsivät Tanskassa kiinteitä nollakorkoisia lainoja jopa 20 vuodeksi.
Vaikka ratkaisu/näkemys oli tämän päivän silmin katsottuna väärä on lopputulos tämä:
-Nordean korkokate 2022 → 2023 +32% ja osake 3vuodessa +35%
-Dansken korkokate 2022 → 2023 +40% ja osake 3vuodessa +68%
-Jysken korkokate 2022 → 2023 +66% ja osake 3vuodessa +106%
Tulosta sitä enemmän mitä suurempi on Tanskan osuus lainakannasta. Ja taisipa Jyske aloittaakin nuo kiinteät nollakorkolainat.
Lähtökohtaisesti pankit eivät ota riskiä vaan jos antolainaus on nollakorolla niin ottolainaus on myös varmistettu samaan tai alempaan korkoon. Kun asiakas ottaa kiinteän koron niin asiakas on se näkemyksen ottaja. EDIT - typo
Luultavasti suuri osa on muutettu kiinteästä takaisin vaihtuvaan korkoon koronvaihtosopimuksella. (Saadaan lainasta kiinteää → otetaan markkinoilla positio koronvaihtosopimukseen, jolle maksetaan kiinteä ja saadaan vaihtuva korko.)
Pohjoismaisilla pankeilla ei jostain syystä ole ollut tapana hirveästi jättää korkoriskiä taseeseen.
Mahdollisesti jostain tämän tyyppisestä on kysymys. Yllättävää kuitenkin että parempaa korkokattetta tehdään Tanskassa, jossa on perinteisesti harrastettu pohjoismaista eniten kiinteitäkorkoja. Tanskan lainoista vaihtuvakorkoisia noin 40% vs. Suomi noin 95% vaihtuvakorkoisia (Suomessa korkokatto noin 25% lainakannasta).
Tosin on niitäkin pankkeja joiden viime vuosi ei yllätä. OP-ryhmä onnistui tekemään Suomessa sen mitä odotinkin tapahtuvan 2022 → 2023 korkokate +77% vs. Nordean +32%
Yksi mikä voi vaikuttaa pankkien välisiin eroihin on markkinarahan osuus, tai tyypillisesti kyseessä katetuilla velkakirjoilla hankittu rahoitus.
Miinuskorkoaikana se oli paljon talletuksia edullisempaa koska talletuskorkoja ei voitu/uskallettu painaa miinukselle, jossa markkinakorot olivat.
Hyvin reitatut pankit saattoi tehdä isoa tulosta taseen velat puolella, mikä nyt tuntuu vähän hullulta
Mutta nyt kun korot on nousseet nopeasti niin markkinaraha onkin noussut tulosta jarruttavaksi vs. talletukset. Ja toisaalta pankit joilla rahoitus pääosin talletuksia on suhteessa hyötynyt enemmän.
(Luulisin että karkeasti markkinarahaa on enemmän isoilla hyvin reitatuilla pankeilla kuin pienemmillä paikallispankeilla. )
Tanskalaisen pankin myöntäessa asuntolainoja, lasketaan liikkeelle kiinteistövakuudellisia bondeja, joiden vakuutena on juurikin ko. asuntolaina ja sen vakuutena oleva asunto. Tämä onlähes back-to-back rahoitusta, jossa bondi ja asuntolaina (tai siis nippu niitä) vastaavat ehdoiltaan toisiaan. Pankki ei siis kanna korkoriskiä, se on ulkoistettu bondien ostajille.
Tanskassa on harjoitettu tuota jo hyvin pitkään ja Tanskan covered bonds markkina on erittäin iso, isompi kuin Saksassa tai Ranskassa. Tätä harjoitetaan toki Suomessakin, aika monella pankilla on oma kiinteistöluottopankki.
Omasta lainasta voi katsoa onko myöntäjänä pankki vai kiinteistöluottopankki. Yleensä kiinteistöluottopankin lainoilla on tiukemmat vaatimukset mm. LTV:n suhteen, joten tietää olevansa riskittömämpi pankille jos oma laina on myönnetty kiinteistöluottopankista.
"Kansainväliset sijoittajat eivät ehkä edelleenkään ole vakuuttuneita eurooppalaisista osakkeista. Mutta yritysten johtoryhmät näkevät osakkeidensa houkuttelevuuden näillä hinnoilla. - - , Jewell kertoo.
Erityisesti eräät eurooppalaiset pankit aikovat palauttaa osakkeenomistajille miljardeja euroja."
Huh-huh. Onneksi ei sentään maininnut Nordeaa nimeltä. Olisi alennusmyynti loppunut ihan liian aikaisesti ennen kuin voi laittaa osinkorahat peliin.
)
