Nordea - Pohjoismainen pankkipriimus

Se riippuu toki siitä, koska on ostanut. Itsellä jotain ikivanhoja, joiden keskihintaa en ole laskenut (pitäisi varmaan kaivaa luvut esiin), ja loput, eli suurin osa, ostettu jokunen vuosi vähän alle 4€ sekä 3,5€ pintaan. Osinkokaan ei ole rohmahtanut vaan parempi vain, jos laskevat järkevästi, mitä yrityksen kannattaa maksaa, vaikka osinko muutaman sentin alempana olisikin. Nämä tietysti tällaisen long-tyyppisen omistajan näkökulmia…

Nordea on Euroopan vahvimpia pankkeja, jolla lihakset riittävät tehdä isojakin uudistuksia.

Odottelen nyt uteliaana Pikkunallen näkemyksiä ja sitä, mihin suuntaan hän nyt alkaa Nordeaa viedä. Mahdollisuudet on vaikka mihin.

2 tykkäystä

Itsellä on myöskin perintönä saatuja yhdessä salkussa, mutta normaali työsalkkuun tuli ostettua 9e pinnassa 2016 nousuhuumassa. En ole lähtenyt ostamaan lisää, koska ajatukset pankeista sijoituskohteena on muuttunut. Osingon sijasta näkisin parempana vaihtoehtona buy back:in.
Mihin näkemyksesi Euroopan vahvimmmista pankeista perustuu? Eihän Nordea ole kuin piirikunnallinen “pikku pankki” täällä Pohjolassa toistaiseksi. Eipä silti, mielelläni näkisin sijoitukseni vihreällä tämän vuoden aikana. Muuten otan tappiolla pois ja siirryn Buffetin leiriin.

1 tykkäys

Silloin, kun jenkkipankkeja meni nurin 2008 rytinöissä ja Euroopassa oli huolta pankkien kohtalosta ja talouden vakaudesta mm. Kreikan kriisin takia, niin niihin aikoihin tehtiin analyysejä Euroopan vahvimmista ja siten tärkeimmistä pankeista. Nordea oli silloin top-10 joukossa. Viime aikoina en ole nähnyt näitä mutta esim. vakavaraisuutta on jouduttu parantamaan, toki kaikkien pankkien osalta, mikäli mahdollista. Top-10 ei päässyt koon mukaan vaan nimenomaan kunnon perusteella.

Viime vuoden lopussa stressitesteissä Nordea (ja OP) pärjäsivät hyvin. Yhteensä 48 tutkitun pankin joukossa selvästi keskiarvoa paremmin. Tässä lainaus Talouselämän artikkelista:

"Testissä Nordean ydinpääoma eli niin kutsuttu CET1-vakavaraisuussuhde laski vuoden 2017 lopun 19,3 prosentista 16,6 prosenttiin vuoden 2020 loppuun mennessä.

OP Ryhmällä vakavaraisuusaste laski 20,1 prosentista 15,3 prosenttiin. Danskella puolestaan vakavaraisuus laski testissä 17,6 prosentista 12,7 prosenttiin.

Kaikkien kolmen Suomessa toimivan pankin vakavaraisuudet pysyivät testissä selvästi vakavaraisuusvaatimusten minimitasojen yläpuolella. Yksikään testissä ollut pankki ei tipahtanut riskiskenaariossa alle EU-alueen lainsäädännöllisen 4,5 prosentin minimin.

Nordean, OP:n ja Dansken tulokset olivat selvästi testiin osallistuneiden pankkien keskiarvoa paremmat. Testiin osallistuneissa 48 pankissa keskimääräinen vakavaraisuussuhde oli vuoden 2017 lopussa 14,4 prosenttia ja testin päättyessä 2020 keskimäärin 10,2 prosenttia."

2.11.18 kirjoitettu juttu löytyy täältä:

Edit: typo

2 tykkäystä

Esim. täällä Nordea Euroopan vahvimpien pankkien joukossa sijalla 18:

Ei niin paha. En tosiaan katsoisi pelkkää kokoa vaan ihan muutakin performanssia :grin:

1 tykkäys

Vakavaraisuuden osalta tilanne on hyvä. Kiitos linkeistä. Tiedot on tosin vanhoja, mutta en Nordean osalta ole ollut huolissani tämän osalta. Lähinnä itseä huolettaa tulopuoli ja sen kasvu. Mutta Europpalaiset pankit on vaikeuksissa EKP:n korkopolitiikan vuoksi. Sen vuoksi niiden pitäisi keksiä uusia tuotteita ja palveluja. Niiden puuttumisesta olen lähinnä huolissani. Kuinka hyvin softauudistus on tehty niitä silmälläpitäen? Tästä pitäisi näkyä pikku hiljaa konkretiaa tänä vuonna.

2 tykkäystä

Korkea vakavaraisuus ei lohduta jos tulopuoli falskaa…


Näin viikonlopun ajatusleikkinä, kävisin itse tällaisen kysymyslistan läpi jos harkitsisin Nordeaan sijoittamista/omistaisin. Mietin itse näitä ja olen toistuvasti päätynyt lopulta vastaukseen ”ei” omalta kohdaltani suurimmassa osassa.

-Ymmärränkö täysin mistä Nordea itseasiassa saa tuottonsa?
-Voinko kuvitella mielessäni, miltä Nordea ja pankkitoimiala näyttää 5 tai 10 vuoden päästä?
-Pystyykö Nordea kasvattamaan tulostaan, ja miten?
-Jos nykyinen heikko makrotilanne ja nollakorkoympäristö jatkuu, miten Nordean tulos kehittyy?
-Luotanko Nordean johtoon ja pääomistajien kykyyn luotsata Nordeaa eteenpäin sidosryhmille menestyksekkäällä tavalla?
-Jos Nordea ei maksaisi osinkoa, omistaisinko tätä yhtiötä?
-Onko Nordean strategia uskottava?
-Miksi pörssi hinnoittelee Nordeaa kuten hinnoittelee?
-It-projekti tuo ehkä säästöjä mutta kaikki tekee samaa. Miten Nordea erottuu kilpailussa/pysyy relevanttina 5-10 päästä?
-Mikä on minun ”edge” muihin verrattuna Nordeaan sijoittamisessa?
-Pörssissä on tuhansia osakkeita, Nordea on työläs sijoitus ymmärtää: miksi panostaa juuri siihen?
-Mikä on Nordean fair value?
-Paljon voin hävitä tässä (downside)?

Lisäys: kyselen samaa itseltäni monissa yhtiöissä, hyödyllinen harjoitus välillä fundeerata. Vaikea tehdä toki itselleen rehellisesti aina.

19 tykkäystä

Loistava lista, hyvää viikonloppua!

1 tykkäys

Kiitos, hyvää viikonloppua! :hugs:

Hyvä lista.

Nämä ovat juuri niitä kysymyksiä, jotka sopivat aikalailla kaikkien osakesijoitusten kohdalla ja joita itsekin pohdin - ja joihin kenelläkään ei ole kaikkia (oikeita) vastauksia. Siksi sijoittaminen ja omistaminen ovatkin riskihommaa :slight_smile: Jokainen joutuu omien vastausten jälkeen päätöksen tekemään. Pääasia on, että tekee päätöksen, kyllä tai ei tai jos niin millä ehdoin. Päätöksen tekemättä jättäminen ei ole päätös :wink:

Jos joku tietää oikeasti, mihin pankkibisnes kehittyy seuraavan 10-20v aikana, niin kertokaa toki meille muille. Jos siihen tulee jotain tosi disruptiivista, niin sitten aika moni pankki, joka ei pikaisesti uusiudu, menettää tuloksentekokykynsä.

Itse uskon Nordean olevan niitä nykypankkeja, jotka pärjäävät, jos ala kehittyy näihin nykyisiin pankkeihin perustuen eikä siten, että koko ala rakentuu uudestaan.

Kuten sanoin, jokainen päättää itse. Minulle Nordea on ollut loistosijoitus tähän mennessä.

2 tykkäystä

Selkeytyksenä: “Yleensä osakkeessa ollaan tappiolla” viittasi siis sijoittajien minulle antamiin kommentteihin. Tuo ei siis ollut minun arvioni, eikä siis tarkoituksena ollut yleistää. Otos on tosiaan pieni, eikä minulla tietoa ole toki noidenkaan osalta siitä, miten osingot esimerkiksi on huomioitu. Luulisin kyllä, että sijoittajat ottavat osingot mukaan tuottoihin kuten pitäisikin.

2 tykkäystä

Tässä on varmaan joku perustavanlaatuinen erimielisyys siitä mitä “hyvä” sijoittaminen on. Joku joka on tottunut arvonsa tuplaaviin teknostart-upeihin voi kokea tylsän Nordean heikkona sijoituksena, koska Nordean kurssi ei tuplaannu. Nousukauden pikavoittoihin tottuneet pitkästyvät kun 9 % osinkoa pitää odottaa kokonainen vuosi. Toisaalta jos kurssi laskee, sijoitusta pidetään automaattisesti huonona, eli lopetuskohta määrittää mielipiteet.

Olen itse fundamenttisijoittaja. Uskon, että yhtiö joka kasaa pääomia on paremmassa asemassa tulevaisuudessa. Näin Nordea on tehnyt ja valinnut riskejä rajaavan strategian. Jos talous ei romahda, strategia tulee olemaan huono, mutta ei kai kenenkään pitäisi olla yllättynyt ylärivin heikkoudesta? Nordea on tehnyt myös järjestelmäuudistuksia ja laittoivat viime kvartaalilla rahaa syrjään sakkojen pelossa. Pankkialalla yleinen talouskehitys vaikuttaa tulokseen ja ainoa mitä voidaan tehdä on pitää oma pesä puhtaana ja parantaa kustannustehokkuutta. Minulle on syntynyt vaikutelma, että Nordean johdolla on osakkeenomistaja mielessä.

Mikä tässä Nordeassa on sitten niin kamalaa että siihen suhtaudutaan näin kriittisesti? Nordea on maksanut viimeisen 9 vuoden aikana osinkoja 4,16 € / osake. Minun mielestäni nämä osingot ennen kaikkea pienentävät sijoituksen riskiä. Kun olet saanut sijoittamasi summan osinkoina takaisin, et voi enää hävitä. Toinen suosittu yhtiö, Nokia, on tuottanut vapaata kassavirtaa samalla ajanjaksolla 3,836 miljardia kun yhtiöllä on nyt 5,636 miljardia osaketta. Sanon vapaa kassavirta siksi että osakeanneilla ja velalla rahoitetut osingot eivät hyödytä omistajaa. Teknofirmat valitettavan harvoin tuottavat omistaja-arvoa ja useimmiten vain tuhoavat omistajien pääomia, mutta niitä hehkutetaan täällä Inderesillä. Tappiollista vuotta kutsutaan suopeasti “välivuodeksi”. En ymmärrä. Sijoittamisessa on toki se pointti, että kurssit voivat nousta tai laskea ihan fundamenteista riippumatta. Se parhaiten nauraa joka viimeksi nauraa?

Nordean raportit on kyllä tosi vaikeaselkoista ja raskasta luettavaa. Ottaisivat mallia esim. Swedbankista.

6 tykkäystä


Miten määrittelet fundamenttisijoittajan? En halua mitenkään lähteä väittelemään aiheesta eikä Nordea varmaankaan ole oikea kohde siitä keskustelemaan, mutta Nordean sijoituksella olisi saanut muutakin 10v sijoitusjänteellä. Itse näen asian niin, että Nordean keräämällä pääomalla olisi pitänyt kehittää liiketoimintaa eikä pelkkää osinkotuottoa. Nyt sen suhteen ollaan jälkijunasssa, omasta mielestä.
“Paras pankki” olisi tehnyt softamuutokset 5 vuotta sitten.

2 tykkäystä

Ei nyt koske Nordeaa, mutta jos kurssin pysyvyyteen/nousuun ei voi pitkässä hölkässä luottaa vaan saattaa jopa romahtaa, niin vähän outoa on laskea, esim. että “sain 20v. aikana sijoitukseni pois osinkoina”. Laitoin siis omaa rahaa sisään määrän X ja minulle annettiin 20v. aikana takaisin X-osinkoverot (25.5%).

Masse, skeptikko, jätänkö sijoitukset ja siirryn pelkkiin Pähkinöihin?

1 tykkäys

Sijoittaa voi mielestäni kahdella tavalla:

  1. Ostaa osakkeen sijoituksena yhtiön omaan pääomaan, osuutena yhtiön liiketoiminnasta, odottaen liiketoiminnan tuottojen maksavan sijoituksen takaisin.
  2. Ostaa osakkeen ajatuksella, että joku toinen sijoittaja maksaa tulevaisuudessa osakkeesta enemmän.

Ensimmäinen tapa on fundamenttisijoittamista. Warren Buffett on sanonut, että hän ei välittäisi vaikka pörssi suljettaisiin kymmeneksi vuodeksi, koska hän kokee olevansa ennen kaikkea yhtiöiden omistaja. Fundamenttisijoittaminen on enemmän osavuosikatsausten ja tilinpäätösten lukemista kuin pörssikurssien seuraamista. Yhtiön arvo on tulevien kassavirtojen diskontattu nykyarvo. Koen fundamenttisijoittamisen itselleni mielekkäänä sijoittamisen muotona, vaikka muillakin tavoilla tuottoa on mahdollista tavoitella.

4 tykkäystä

Ostamalla x-osuuden pääomasta toki saa osuuden rahavaroista laskennallisesti. Jos osuus on Buffetin tavoin vähintään 10%, mielellään 50% ja omaat tietopääomaa vaikuttaa yhtiön toiminnan kehittämiseen, pääset suoraan vaikuttamaan yhtiön tulevaisuuteen. Minusta vain tämä on fundamentaalista sijoittamista.

Meillä harvoin on siihen mahdollisuutta, ellei sijoiteta startup-yhtiöihin eikä meillä silloinkaan usein ole mitään annettavaa yhtiön core-kehittämiseen. Ehkä muita neuvoja olisi annettavaksi.

Jos yhtiön johto ei kuitenkaan osaa hyödyntää omaa pääomaa riittävän tehokkaasti, eikö silloin pitkässä juoksussa olla sijoitettu huonosti, jos samalla rahalla olisi saanut toisesta yhtiöstä isomman arvon nousun, koska siellä on onnistuttu kehittämisessä paremmin? Minusta Nordeassa on vain oltu liian tyytyväisiä eikä ole ymmärretty nähdä tulevaisuutta ja sen vaatimuksia.

2 tykkäystä

Tässä tullaan taas siihen hankintahintaan. Jos olet ostanut Nordeaa aikanaan 3-4 euron pinnasta finanssikriisin aikoihin niin itse asiassa hankintanhinta on tullut jo tähän päivään mennessä osinkoina takaisin, ehkä vähän päällekin. Tämän jälkeen pelaat ”talon rahoilla”. Ei tosiaan mikään multibaggeri, mutta sopivalla hankintahinnalla ja vuolaalla osinkovirralla aika solidi sijoitus sanoisin ma…

5 tykkäystä

Hieno tilanne, mutta miksi et myynyt 12 hinnalla?

3 tykkäystä

En nyt oikein ymmärrä mihin tällä kysymyksellä pyrit? En muuten edes itse omista Nordeaa, tämä tekee vastaamisen entistäkin hankalammaksi…

Miksi sitten kommentoit asiaa? Eihän tuollaisella spekuloinnilla ole mitään arvoa.

Eiköhän palauteta keskustelu itse yhtiöön sijoituskohteena: eniten kaikille on iloa tästä ketjusta jos täällä on hyviä näkemyksiä Nordeasta suuntaan ja toiseen. Erilaisista näkemyksistä ja aikajänteistä se kauppa markkinallakin syntyy, eikä pidä ottaa liian henkilökohtaisesti :wink:

5 tykkäystä