Karjan lihotus vihdoin alkanut?? Olisko Pikku-Nalle alkanut saada vaihdetta silmään?
Masse-setä,FA,Nordean osinkolypsyä odotellessa 
3 tykkäystä
Joo kyllä mä luulen että kunhan magnusson saa Nordean organisaation hereille ja löytävät uuden
modernin toimarin , niin lähtee se herumaan !!
Viimeistää kevällä laaitetaan suojaessut päälle kun alkaa osinkoa virrata ja kurssikinlienee sitten jo kivempi… Tuskin nimittäin Stadighin edellyttämää tiukennusta kulukuuriin unohtavat, heruu se…
3 tykkäystä
Mietin että myynkö Sammon osinko-Nordeat vai mitä mutta olen nyt lisäillyt hiljalleen ~5,60 tasoilta.
2 tykkäystä
Suomessakin asuntojen myynti oli lisääntynyt reippaasti heinäkuussa…
6 tykkäystä
Mikä tuohon mahtaisi olla syynä, osallistuminen korkokilpailuun agressiivisesti? Mikäli näin, se tietysti näkyy huonompana katteena. Mutta eipä silti, kyllä omastakin puolesta saisi Nordean kurssin pohjat olla nähty. Matka ylös on pitkä, edellinen viikkotason huippu oli 6.864, sinne on noin 17% kiriminen. Tuo huippu oli heinäkuun alussa 
1 tykkäys
Nordea on ainakin oman kokemuksen mukaan ollut agressiivinen korkotarjoaja Suomessa jo muutaman vuoden. Antanut aina pohjat pyydettäessä. Ruotsin riskitaso vs. talousnäkymät vs. muut Pohjoismaat houkuttelevalla tasolla asuntojen hintakehityksen vähän tasaannuttua (lyhennyspakko)?
Hyvä, että saavat asiakkaita, ilman on vaikea leikkiä käännepankkia.
2 tykkäystä
@Kunhalvallasaa linkkasi Sammon analyytikkopäivän videon tänne aiemmin. Siinähän pätkässä oli joku Nordean tuore rekry, sanotaanko vaikka Börje, kertomassa Ruotsin näkymistä. Itse koin, että olivat hyvin tunnistaneet ongelmakohdat Ruotsissa, ajatusta muutoksesta löytyi ja jampalla tuntui olevan energiaa vaikka muille jakaa. Olisin ottanut esityksen jälkeen samantien asuntolainan, vaikka en sellaista tarvitse. 
4 tykkäystä
Juu tuosta kannatta Nordean “Börjen” osuus kuunnella, kyll siellä kartalla ollaan, tietty kilpailukin on kovaa.
5 tykkäystä
[quote=“OldFeki, post:929, topic:107, full:true”]
Tämä on ensimmäisiä näkyviä merkkejä paremmasta.
Kyllä asuntolainalla sidotaan henkilöasiakas pankkisuhteeseen.
5 tykkäystä
Päivitetään ennusteet tänne:
Osinko 2019e pudonnut 0,54 euroon viime postauksen (2 viikkoa sitten) 0,55 eurosta. Ei ihmeellistä muutosta siis.
EPS ennusteet toistaiseksi pohjanneet, ei merkittävää nousua kurssin mukana:
Itse sektorilla en ole törmännyt kummoisempiin artikkeleihin. Negatiiviset korot ja Euroopan talouskasvuhuolet makrotasolla kummittelemassa.
6 tykkäystä
Osaatko Verneri sanoa, miksi analyytikot aina ennustavat nousevaa kehitystä? En ole vielä kertaakaan nähnyt sellaista kaaviota, jossa osinko tai tulos pysyisi samana tai laskisi ennustettaessa pari vuotta eteenpäin. Kuitenkin tiedetään, että Nordean kehitys viime vuosina on ollut laskeva. Olisihan tämä aivan mieletön sijoitus, jos osinkotuotto tulisi olemaan 9,7 %, 10,6 %, 10,9 %, eli yli pörssin pitkän aikavälin keskiarvon, riihikuivana rahana. Kurssikehityksellä ei ole mitään merkitystä. Analyytikot vasta härkiä ovatkin.
5 tykkäystä
Hyvä kysymys! Muutamia syitä luulen osaavani listata tähän, miksi näin usein tuntuu olevan.
-Yleensä talous kasvaa, yleensä yhtiöt kasvaa jne. Siksi myös ennusteiden tekijät eli analyytikot yleensä odottavat kasvua
-Olemme eläneet nousukautta viime vuodet, mikä myös selittää tätä empiiristä havaintoa
-Optimismi: tästä ollaan puhuttu joillain videoillakin mutta yleensähän analyytikoiden ennusteet tulevat hieman vuoden aikana alas. Ei aina, mutta monissa tapauksissa: firmoilla tulee niille itselleenkin yllättäviä kuluja jne.
-Nyt esim konepajoissa ja rakennusfirmoissa on lähivuosina meidän ennusteissa myös miinusmerkkisiä kasvulukemia: kyllä niitäkin siis ennustetaan (osinkojen suhtee esim Verkkiksessä ennustetaan osingon leikkaantuvan)
1 tykkäys
Voin heittää kans veikkauksen, vaikken olekaan Verneri. Tämä on silkka arvaus, enkä voi todeta todeksi.
Entä jos analyytikko ei joissain tapauksissa vaan keksi ennustaa muutakaan kuin nousevaa kehitystä?
Kuvitellaan, että seuraan yhtiötä A. Yhtiö A jakoi tänä vuonna osinkoa 1 euroa. Ennustan sen jakavan osinkoa ensi vuonna 1,2 euroa ja olen vielä varma siitä (että osinko edes nousee). Mutta sitä seuraavasta vuodesta en enää osaa sanoa mitään. Todennäköisesti ennustaisin yhtiön silti jakavan esim 1,3 euroa. Miksi? Koska se on ymmärrettävää, helpompi niellä niin sanotusti. Jos ennustaisin kyseiselle vuodelle laskevaa osinkoa, se vaatii selitystä yleisöltä. Ennustaisin myös siksi nousevaa osinkoa (enkä samankokoista), koska jos se osinko nousee, olen ennustanut oikein! Nousevan osingon ennustetta ei tarvisi selitellä useinkaan, koska se on noussut ennenkin yhtiöllä A ja kaikki odottaa sen nousevan yhtiöllä A. Tällä voi olla myös tekemistä tuohon Vernerin mainitsemaan talous kasvaa -vastauksen kanssa.
2 tykkäystä
Esim Nordea. Jos seuraisin Nordeaa, hyvin todennäköisesti ennustaisin tästä eteenpäin nousevaa kuin laskevaa osinkoa. Nousevan osingon voisi perustella esim tehostamisvaikutuksilla. Laskeva osinko, se vaatisi jotain todella painavaa syytä. Miksi ihmeessä uskon Nordean laskevan osinkoa entisestään? Jos muuten olisin analyytikko, olisin varmaan entinen analyytikko tämän tekstin jälkeen =D. Disclaimer: tottakai uskon seuraamieni analyytikkojen pitkän aikavälin suosituksen johonkin perustuvan (ymmärtänette minkä analyysitalon analyytikoita tarkoitan). Mutta maailmassa on monta analyytikkoa, ovatko he kaikki yhtä uskollisia työlleen?
1 tykkäys
Tästä päästään siihen, että kun keskimäärin talous kasvaa, myös keskimäärin yritysten tulokset kasvaa. Tästä taas on lyhyt hyppy siihen, että ennusteet ennustavat keskimäärin kasvua. Kaiken tämän jälkeen vaatii analyytikolta (tai sijoittajalta)jo melkoista pokkaa olla eri mieltä. Lopputuloksena on sellainen toisia kyräilevä konsensus. Sijoittaja voi sentään voittaa markkinan onnistuessaan, mutta missä on analyytikon mahdollisuus voittaa?
Analyytikolla on keskimäärin enemmän hävittävää ollessaan valtavirtaa vastaan, kun pääargumentti “muutkin ennusti / näki / arvioi / <lisää tähän selitys> näin” ei ole käytettävissä. Jos ennustat valtavirtaa vastaan ja häviät, niin ainoa selitys on oma virhe. Eikä tämä koske vain analyytikoita, vaan sama käyttäytymismalli on havaittavissa monella tutkimusalalla. Jos N kollegaa sanoo, että A on A, niin vaatii aika paljon pokkaa sanoa, että A onkin B, vaikka niin uskoisi - ja olisi peräti oikeassa.
Tässä(kin) kohtaa on hyvä mainostaa Talebin kirjaa “Skin in the game”, siellä samaa teemaa käydään monelta kulmalta läpi. 
2 tykkäystä
JP Morgan päätti sitten alentaa suositusta neutraalille tasolle ylipainotuksesta, samalla tavoitehinta laski 70 kruunuun(6,51 e). Avautuisiko tänään taas ostopaikka 
1 tykkäys
Menee hieman Nordea-ketjusta ohi, mutta hyvä näitä on pohtia. Hyvän analyytikon pitäisi ennakoida käänteitä. Tunnetusti se on vaikeaa ;-D
Ylipäätään jos mietitään markkinan tehokkuutta, ei ainakaan isoissa yhtiöissä kymmenien analyytikoiden konsensus voi olla aina oikeassa ennen markkinaa. Pienissä yhtiöissä pelikenttä on erilainen.
Hyvä kirja ;D Tuo nahka pelissä -malli on tärkeä. Meillä onneksi lähes kaikki analyytikot sijoittajavat itse, ja meillä pyritään kertomaan avoimesti epäonnistumisista, mikä tuo tätä enemmän iholle myös analyytikolle (hyvässä ja pahassa: ei epäonnistumisten myöntäminen ja niistä puhuminen varsinaisesti hupia ole, mutta todella tärkeää se on luottamuksen rakentamisessa). Inderesillä analyytikon ainoa työ täällä on osua mahdollisimman oikeaan, ei saada ihmisiä käymään paljon kauppaa välittäjän laskuun tai pölistä puhelimessa sidosryhmien kanssa. Insentiivit on siis myös työssä kohdillaan.
Jaa saa nähdä liikuttaako vai ei. Pitäisi tietää perustelut tuon johtopäätöksen takana.
Ammattisijoittajat ignooraavat yleensä suositukset ja tavoitehinnat tyystin, heitä kiinnostaa enemmän analyytikoiden perustelut sekä toimialatieto mitä analyytikoilta saa. Mika Heikkilä kertoi kerran pankin X analyytikosta, joka laati aina kuulemma ennusteet “sinne tänne”, mutta kaikki soitteli hänelle koko ajan koska analyytikon suhdeverkosto oli massiivinen ja hän oli aina pallon päällä mitä missäkin tapahtuu.
Huom. tuo ei tarkoita, etteikö olisi myös tarkkoja ennusteita ja ennustajia. Meillä kaikki pyrkii tekemään itse fundamenttitutkimuksen mahdollisimman hyvin, mutta halusin tuoda esiin tämän seikan että jos katsotte random pankkianalyytikko X suosituksia niin pitäisi tietää vähän enemmän taustoja
5 tykkäystä
Joo, ymmärsin kyllä. Meikäläisen vaan on aika hankala päästä käsiksi ulkolaisten raportteihin. Morganin ja Goldman Sachsin raporteilla tuntuu vaan olevan aika paljon vaikutusvaltaa suomalaistenkin osakkeiden kurssikäyriin🙂
1 tykkäys
Tässä on kyllä aivan loistavaa settiä. Jos tuosta jatkaa hiukan viivotin analyysiä niin neljän vuoden päästä tulee osinkoa 11,2%, viiden vuoden päästä 11,5%. Viiden vuoden päästä analyytikot on päässeet viivottimella suositusten laskuissa varmaan 1€.
Mielenkiintosinta tässä skenessä on sitten miettiä, että kuka ihan oikeasti myisi Nordeaa 1€:llä, kun osinko 0,75€ eli osinkotuotto olisi 75%. Analyytikot luonnolisesti aina katsovat osaketta pitkällä aika jänteellä vai olisiko ehkä niin, että tuijotetaan sitä seuraavaa varttia vähän liikaa?
Juipin pohdinta sai aika perustavanlaatuisen vastauksen ja herätti mielenkiintoista keskustelua =D tuosta Nordean (tai periaatteessa minkä tahansa yhtiön) ennusteista sen verran, sekin voi olla vaihtoehto että analyytikot yksinkertaisesti odottavat kasvavaa osinkoa Nordeasta. Vastaus onkin saattanut olla silmien edessä koko ajan. Joskus sekin voi olla mahdollista.
Tuo minun pohdinta oli vain yleistä ajatusta ja puhuin yleisesti analyytikoita enkä missään nimessä tarkoittanut inderesin väkeä ;D tuo Mustin näkökulma oli hyvin looginen; jos 10 analyytikkoa ennustaa euron osinkoa (ja markkinatkin odottavat sitä), siinä voi olla hyvin vaikeaa lähteä ennustamaan jotain ihan muuta, vaikka olisikin mahdollisesti jopa oikeassa. Analyysin tausta on kieltämättä tärkeää selvittää eikä lähde sokeasti uskomaan jonkun tuntemattoman analyytikon targetteja.
1 tykkäys