Laajan raportin (05/2023) pikaselauksella ehkä innostavin kuvaaja oli Kaivuukoneen “tuloslaskelma” jossa visualisoidaan Norrhydron ylivoimaista tuottoa kaivurin omistajalle. Nyt kun Volvo ilmoitti, että polttoaineen säästö on vain 10% ja polttoöljyn (alv0%) hinta on tippunut lähelle yhtä euroa kuvaaja muuttuu paljon vähemmän mielenkiintoiseksi:
Takaisinmaksuaikaa 36.000e lisäinvestoinnille menisi hieman yli kaksi vuotta:
Tuottavuuden kasvua (esimerkkilaskelmissa +12% Volvon hyväksi) on hankala maallikkona arvioida mutta pelkällä polttoaineella takaisinmaksuaika painuu >15 vuoteen, joten sijoitusteesiä ei voi enää pelkästään sen varaan laskea ja mikäli tuottavuus kasvaisikin vain 5% painuisi takaisinmaksu aika >8 vuoteen:
Aloin tutkimaan tätä vasta viime yönä, joten voi olla, että katson kilpailuetua hassusti, kun pohdin asiaa kaivinkoneen ostajan näkökulmasta. Mikä Ekan mielestä saa kaikki asiakkaat hamuamaan tätä nyt ja tulevina vuosina?
Kiitos huomiosta, lisäsin linkit alkuperäiseen viestiin. Tosiaan Volvon sivujen myyntiesitteessä tuota mainostetaan “jopa 10% parempana polttonestetaloutena”. Ekan pitchauksessa tästä oli myös maininta. Oma kipinä sijoitusta kohtaa sammui kuitenkin tähän myyntiesitteeseen, kun en usko että vaikuttaa kaivurin ostajan hankintapäätöskeen, vaikka komponenttitoimittaja ilmoittaa sijoittajille, että saadaan -40% (jopa -60%) PA kulut mutta Volvon myyntiedustaja sanoo kaupassa -10%. Toivotaan että kyseessä olisi painovirhe.
Tuossa vain ei ole kyseessä NorrDigin ratkaisua käyttävä malli. Volvolle on toki omiakin hankkeita koneen taloudellisuuteen liittyen, kuten hybridimallistoa.Keväällä julkaistuista uusista malleista keskusteltiin toukokuun lopulla.
@Kouhia Uskon, että nuo huomiot sisältyvät +12% tuottavuuden kasvuun.
@Sheikki tämäpä mukava uutinen; eli tuo myyntiesite on 2024 mallin laitteeseen ja NorrDigin tekniikkaa on tulossa vasta 2025 malliin. Tämä palauttanee mielenkiintoni. Suurkiitos oikaisusta!
Lisäksi tuonne pitchiin meni vahingossa EC300E esite eikä EC300E Hybrid, kun menin aamuyöstä kirjoittelemaan. Eikä muuten ollut ainoa räikeä virhe tuossa viestissä
Tässä vielä Hybridin esite:
The result is up to 17%* increase in fuel efficiency while delivering all the power and
performance you would expect from a conventional EC300E.
*Efficiency and savings may vary based on operator, application and conditions.
Mut en nyt ole varma että onko tämäkään se EC300 E Norrdigi MCC Hybrid missä on Norrhydroa mukana. Oli ehkä vähän huono idea laittaa noita esitteitä jakoon ylipäätäänsä
Norrhydroa on tullut annista asti seurattua mutta nyt olen viimein liittynyt osakkeenomistajien joukkoon pienehköllä seurantapositiolla. Tarkoitus on seurata yhtiön kehitystä ja kasvattaa positiota ajan kanssa jos tarina kulkee oikeaan suuntaan. Ajattelin tähän avata vähän omia ajatuksia siitä miksi sijoitin firmaan. Onpahan jotain kirjallista muistiinpanoa johon voi tulevaisuudessa palata. Pelkän muistin varassa maalitolppa siirtyy turhan usein ajan saatossa.
Sinällään firman perinteinen sylinteripuoli ei kauheasti itseä kiinnosta, mutta se tuo sijoitukseen tietynlaista selkänojaa. Paljon mielenkiintoisempi aihio on Norrdigin tarjoama kasvumahdollisuus hyvällä kannattavuudella. Norrdigi vaikuttaa hyvältä teknologialta jolla on selkeitä hyötyjä ja kilpailuetuja. Kilpailuedut ja hyödyt tarkoittavat myös korkeampaa myyntihintaa ja parempia katteita.
Jos firman potentiaalia miettii niin johdon taloudelliset tavoitteet vuodelle 2028 ovat >70 MEUR liikevaihto ja 16% käyttökate liikevaihdosta. Tuon perusteella käyttökatteen pitäisi olla 11.2 MEUR vuonna 2028 (nykyinen markkina-arvo noin 20 MEUR). Jos lähellekään noita tavoitteita päästään niin osakkeen arvo on 5 vuoden päästä jossain ihan muualla kuin nyt. Toki nuo johdon taloudelliset tavoitteet kannattaa ottaa, kuten aina, isolla varauksella.
Pitkän aikavälin potentiaalin miettimistä: Inderesin laajassa raportissa lukee että “Norrhydron suunnitelma on kasvattaa kapasiteettia jatkossa noin 10%:llä vuosittain ja päästä pitemmällä aikavälillä 120000 kpl:een kapasiteettiin. Yksittäisten sylinterien myyntihinnat ovat yleensä 500-700 EUR/kpl.” Toisaalta myöhemmin raportissa käytetään laskuesimerkissä perinteiselle hydraylisylinterille hintaa 1500 EUR/sylinteri, kun taas Norrdigi sylintereille annetaan hinta noin 9000-10000 EUR. Ylläolevan perusteella mietin oikein härkäistä pitkän ajan skenaariota ns. “tupakka-aski laskelmana”, niin mikäli pitkällä aikavälillä päästään 120000 kpl:een kapasiteettiin, ja noista puolet ovat Norrdigiä, joita myydään hintaan 9000 EUR / kpl niin omalla laskupäällä tuosta tulee 540 MEUR liikevaihtoa pelkästä Norrdigistä. Kuulostaa aika hurjalta. En tiedä onko tämä realistinen skenaario mutta mielestäni kuvaa hyvin miten firmalla on valtava pitkän aikavälin potentiaali nykyisellä markkina-arvolla.
Toki riskejäkin on. Firma on velkaantunut uuden tehtaan rakentamisen myötä, ja samaan aikaan markkinalta on lähtenyt pohja alta. Näyttää siltä että sykli on kääntymään päin ja pahin pohja on takana, mutta mikäli näin ei ole niin uskoisin että antia pukkaa jossain vaiheessa taseen vahvistamiseksi.
Kun keissiä katsoo nykyarvostuksella niin mielestäni pitkän aikavälin riski-tuottosuhde on hyvä. Mikäli Norrdigin myynti lähtee vetämään hyvin pitkällä aikavälillä niin tämä pulju voi mielestäni olla tenbäggeri. Toisaalta perinteinen sylinteribisnes tarjoaa myös jonkinlaista selkänojaa, joten näillä osakkeen hintatasoilla uskon että ainoa mahdollisuus pysyvään arvonmenetykseen on markkinatilanteen jatkuminen huonona pidempään, jolloin firman toimintaa joudutaan rahoittamaan osakeannilla.
Kyllä ne sielä mainostivat -50% polttoaineensäästöä. Esittelijän mukaan hankintahinta maksaa itsensä takaisin noin kolmessa vuodessa, jos kone työskentelee yhdessä vuorossa. Yhtään tällaista ei ole vielä myyty, mutta myynti alkoi nyt.
Koneet tulevat Korean tehtaalta normaalina kaivurina ja ne menevät Ruotsiin, jossa niistä puretaan perinteinen tekniikka pois ja rakennetaan NorrDigi järjestelmällä uusiksi. Tämä on kallis ja työläs tapa rakentaa koneet, mutta pienellä volyymillä varmasti ainut tapa. Mikäli näin rakentaen koneita voidaan voitolla myydä, niin tähän sisältyy mahdollisuus tehdä hyvää katetta, kun volyymit kasvavat ja koneiden sarjatuotantoa saadaan kehitettyä.
Arvioisin itse, että massojen lastauskäytössä ja erityisesti monivuoroa tehtäessä, tämä on järkevä systeemi. On kuitenkin paljon kaivurityötä, missä hyöty voi jäädä hyvinkin vähäiseksi. Ehkä suurin potentiaali tällaisella järjestelmällä voisi olla sataman tyyppisessä paikassa, jossa suuria määriä massoja käsitellään suurilla nostokorkeuseroilla ja kone tekee vain massan liikuttelua paikoillaan.
Keskustelin aiheesta Ponssen osastolla. Siellä ei nähty järjestelmää järkeväksi, koska ajokoneen (raakuntappaja😆) energiankulutuksesta suurin osa muodostuu ajamisesta. Tämän vuoksi energiaa voi säästää vain vähän, vaikka kuorma tulisi itsestään kyytiin. Pieni mahdollinen säästö ei kannusta rakentamaan monimutkaisempaa järjestelmää, kun asiakkaalla ei ole järkeä siitä maksaa.
Olen vakuuttunut, että NorrDigi tuo kaivuriin ja yleensäkkin hydrauliikkaan jotain merkittävästi uutta pitkiin aikoihin. Mielenkiintoista nähdä, miten kaupallinen puoli lähtee etenemään. Kaivurin -50% polttoaineenkulutus on hyvä referenssi, mutta haluaisin nähdä NorrDigi asiakkaan joka muuttaa mallistonsa ainoastaan sillä toimivaksi. Jostakin lastinkäsittelypuolelta se ehkä voisi löytyä.
Kiitos messukuulumisista! Ehkäpä Ponsse, jossa koneella nostetaan puun runko (tai muutama ohuempi) kerrallaan ei ole ydinkohderyhmää Norrdigi MCC:lle, jonka on kerrottu soveltuvan parhaiten raskaisiin koneisiin.
Kannattaa muistaa myös se, että julkisen puolen maanrakennushankkeissa urakoitsijoille asetetaan ehtoja työkoneiden päästöille. Noihin vaatimuksiin voi olla pian mahdotonta päästä ilman Norrdigin kaltaista päästöjen alennusta mahdollistavaa tekniikkaa.
(Noh, aina voisi toki saivarrella, että voi käyttää biodieseliä, josta kuitenkin tupruttaa todellisuudessa ihan yhtä paljon savua putkesta kuin normidieselilläkin).
NorrHydron esittelijän mukaan jossain maksettaisiin ekstrahintaa pienemmistä päästöistä.
Kaivinkonetöissä on aiemmat edistysaskeleet ollut 3D-mittalaitteet ja sitä ennen kauhanpyörittäjät. Näistä on maksettu ekstrahintaa, silloin kun ne oli uusia, ja ne toi selvästi tilaajalle etua.
Myöhemmin näiden yleistyessä, näistä on tullut vakiovarusteita ja työmaille ei oikein oteta jos niitä ei ole.
Tämähän olisi Volvon ja NorrHydron kannalta aivan erinomainen asia jos näillä saisi ekstrahintaa tai työmaalle ei pääsisi päästöjen puolesta muilla järjestelmillä. Tätä kehitystä vähän epäilen Volvon yksinoikeuden vuoksi, koska markkina tuskin tulee toimimaan ainostaan yhden konemerkin tuotteilla.
Se mistä ehkä vähempi on keskusteltu, niin järjestelmän pienempi energiankulutus ja tehovaatimuksen tasaisuus, mahdollistaa helpommin dieselin muuttamisen joksikin muuksi. Dieselille ei minun näkemyksellä ole vielä tiedossa mitään täydellistä korvaajaa, mutta ehkä jossain paikoissa sähkökäyttö on aina askeleen lähempänä, kun koneen energiakulutusta saadaan alaspäin.
Eikö Volvon yksinoikeus ole määräaikainen, joka “ulottuu NorrDigi-järjestelmän kaupallistamiseen saakka”?(Laaja raportti s.12) Tämä hetki on ymmärtääkseni käsillä parhaillaan. Volvon etu on se, että pääsevät ko. tuotteella ensimmäisenä markkinoille.
Jutusteltiin tästä messuilla hetkisen aikaa esittelijöiden kanssa, Kaveri pääsi testaamaan konetta messujen jälkeen (ajaa työkseen kaivinkonetta). Suurta intohimoa ei syntynyt uuteen tekniikkaan (haukkui ohjauksen täysin). Kaivinkoneissa on tärkeää ns. perstuntuma, joka on nykyään ratkaistu sillä, että hydraulilohkon ohjaus on toteutettu esipaineistetulla hydraulisella ohjauksella. Eli ohjatessa käytännössä tunnet mitä venttiilipakassa tapahtuu. Tämä on monille konekuskeille tärkeä, ja tätä painetta ja ohjausta säädetään ja hiomaan usein pitkä aikoja, uuden koneen ostamisen jälkeen.
NorrDigin versiossa on ohjaus toteutttu sähköisesti, joten tällaista perstuntumaa ei saa kunnolla. Käytännössä ei ollenkaan, johtuen erillisistä venttiileistä. Lisäksi on huomioitavaa, että kaivinkoneilla tehdään todella marginaalisesti pelkästään lastaustöitä. Suurimmassa osassa töistä tarkkuus ja nopeus ovat avain asemassa (Rakennusten pohjien teot, salaojitukset, nurmikoiden liippaukset yms). Lisäksi käytetään paljon lisälaitteita (iskuvasaroita, murkainkauhoja, seulakauhoja, harjalaitteita yms.) missä ei tule lastausliikkeita, eikä näistä saa energiahyötyjä otettua.
Paljon juttua, joka pääosin sekavaa. Pääpointtina se, että itse en usko tästä tulevan mitään uutta 3D tai pyörittäjien kaltaista uutta “normaalia”. Olen itse ajanut myös sähköohjattuja laitteita (esim. kurottajat). Joten osaan sen verran sanoa, että sähköisella ohjauksella on vaikea saada tehtyä tarkkoja sekä nopeita liikkeitä. Jompi kumpi aina onnistuu, mutta ei yhtä aikaa. Suurimmat hyödyt näistä näkisin suurissa kaivosluokan kaivinkoneissa, mutta massatuotantoa saadaan odottaa.
Ponssen esitteestä luin sen verran, että ovat noin valovuoden edellä puomiston ohjauksessa kaivinkonevalmistajia, toisaalta en tiedä, siitä miten heidän ohjaustoimii. Oletan sen olevan sähköinen, joten mahdollisuus olisi olemassa, että NorrDigin laitteisto toimisi. Aikaa se vaatii…
Itseä innosti tätä tutkimaan norrdigin avaamat mahdollisuudet sähköistetyissä koneissa. Itse en hydrauliikan asiantuntija ole, mutta esitteiden tietojen perusteella järkeiltynä norrdigin pitäisi mahdollistaa noin tuplasti pidempi akunkesto tilanteissa, joissa koneen energiankulutus on lähes kokonaan hydrauliikan käyttöä.
Tämän edun turvin konevalmistaja (esim volvo) voisi saada hyvin merkittävän etumatkan sähköistetyissä koneissa. 4-5h käyttöaika per lataus muuttuu lähemmäksi 10h vastaavilla akuilla.
He mainostivat Finnmetkoillakin, että 50% polttoaine säästö oli saavutettu lastauskoneessa. Eli koneella ei ollut juurikaan ajettu eli ns pelkää lastausta. Ajo vie kuitenkin aikapaljon energiaa, tosin ei sitä hirveitä määriä tule päivässä, ainakaan telakoneissa. Toisaalta myös kaikki oheislaitteet (pyörittäjät yms) kuluttaa energiaa ja kuten aikaisemmin mainitsin, niin harvoin koneella tehdään pelkkää lastausta vaan työ käsittää yleensä monenlaista “hipsuttelua”. Joten itse uskon enemmän n. 20-30% energiasäästöön tavallisessa työssä.
Aiemmin mainitsin hyödyn isoissa lastauskoneissa, ja nehän ovat jo olleet varmaan vuosikymmen täysin sähköisiä koneita, jotka kulkevat roikanperässä. Vaikuttaa toki energian kulutukseen. En itsekkään ole hydrauliikan erityisasiantuntija, mutta konepuolella paljon vaikuttaa pehmeät asiat kuten ajettavuus yms. ja nämä olivat ainakin testikoneessa jostain 60-70 -luvuilta.
Eikös tuo 20-30% säästö saada aikaan jo sillä, että koneen moottori voi olla Norrdigin ansiosta pienempikokoinen (ja eurosäästö pienemmän moottorin hankinnasta siitä tulee vielä päälle).
Ajettavuusominaisuudet varmasti vielä kehittyvät, ja kuskin persus tottuu mahdollisiin pieniin eroihin nopeasti.
