Yrityskauppojen kohdalla olisi hyödyllistä tietää miksi myyjä myy. Harvoin yhdessäkään mediassa näkyy analyysiä tai edes kommenttia aiheesta (poislukien “saavutamme synergioita ja olemme vahvempia yhdessä syöksyessämme kasvuun” -puppugeneraattorin tuotoksia) ja omistakin selvitysyrityksistä jää hyvin vähän käteen. Silloin tällöin tulokset ovat kuitenkin ihan kiinnostavia, kuten nyt Olvin Vestfyen-kaupassa.
Spoiler: Vestfyenien käyttökate oli 3,9% liikevaihdosta vuonna 2020, joten kannattavuudessa oli ongelmia.
@Contrafun jo aiemmin avasi kauppaa omalla kommentillaan, joten siitä jatkaen muutama luku vuosien varrelta. Huom! Vestfyenin tilikausi ei ole kalenterivuosi vaan lokakuusta syyskuuhun. Luvut tuhatta Tanskan kruunua.
|
Liikevaihto |
Tulos |
Gearing |
ROE |
19/20 |
189 928 |
-5 542 |
105% |
-8,3% |
18/19 |
180 906 |
-18 860 |
110% |
-23,8% |
|
|
|
|
|
13/14 |
229 817 |
1 521 |
100% |
1,8% |
|
|
|
|
|
10/11 |
183 324 |
5 595 |
70% |
7,3% |
09/10 |
184 473 |
5 495 |
60% |
7,7% |
- Yhtiön liikevaihto ei ole liikkunut mihinkään viimeiseen noin kymmeneen vuoteen. Alimmillaan se oli 18/19 ja korkeimmillaan 13/14.
- Tulos on ollut laskusuunnassa. Korkeimmillaan se oli 10/11 ja pohjanoteeraus tuli 18/19 (yhtiön mukaan syitä olivat mm. suuret investoinnit ja kertaluonteiset erät). Viimeiset kolme tilikautta on tehty tappiota.
- Gearing on korkea. 13/14 ja 18/19 välillä se kävi 55% tasolla, mutta nousi siitä tilikauden 18/19 huippulukemiin.
Joulukuussa julkaistussa vuosikertomuksessa 19/20 on Going concern -osio, jonka mukaan yhtiö joutui leikkaamaan investointejaan likviditeetin puutteen vuoksi ja voi joutua tekemään niin tänäkin vuonna. Likviditeetin puutteen vuoksi oli myös jouduttu neuvottelemaan pankin kanssa velkojen maksusta. Mutta kaikki käy vielä hyvin, uskoo johto.
Vuosikertomuksessa todetaan myös, että yhtiö aloitti lisärahoituksen etsimisen vuonna 2019. Omistajista Bryggeriet Vestfyens Fond ei pystynyt sijoittamaan yhtiöön lisää ja muut omistajat olivat muuten vain haluttomia polttamaan rahojaan, joten jotain muuta oli keksittävä.
Eiköhän tässä vaiheessa ole jotakuinkin selvää, että Vestfyenilla oli ongelmia alkoholin kanssa ja omistajilla oli hyvä motivaatio myydä.
Seuraavaksi vähän pohdintaa miksi Vestfyen on kulkenut kohti konkurssia.
Kova kilpailu ei varmastikaan ole auttanut asiaa. Vestfyen saattaa olla Tanskan neljänneksi suurin panimo, mutta Carlsberg ja Royal Unibrew painivat ihan eri sarjassa. Toisesta päästä pienpanimoiden lisääntyminen kiristää erikoisoluiden markkinaa.
Yhtiö vaikuttaa hajauttaneen toimintaansa liiaksi kokoonsa nähden. Se valmistaa oluita, virvoitusjuomia ja vesiä omilla brändeillään ja kaupan merkeillä (Wikipedian mukaan asiakkaita ovat ainakin Coop, Aldi ja Lidl) sekä toimii ulkoistettuna valmistajana muiden panimoiden tuotteille. Lisäksi on tietysti vientiä lähimaihin ja vähän kauemmaksikin (jossain kuvassa pönötettiin kiinalaisten kanssa vientiä edistämässä).
Omia brändejä ovat mm. Vestfyen, Willemoes, Frejdahl, Indslev ja Jolly Cola. Konkurssiin ajautunut Indslev-panimo ostettiin 2018 ja sen mukana tuli myös Ugly Duck Brewing Co. Brändejä ja erikoisoluita riittää jokaiseen janoon. Virvoitusjuomien valikoima on vaatimaton ja vesien heikko.
Oma lukunsa on vuonna 1959 perustettu Jolly Cola, joka luotiin Tanskan omaksi Coca-Colaksi. Hyvin se pärjäsikin 80-luvulle asti voittaen markkinaosuuksissa juurikin Coca-Colan. Sen jälkeen meni sitten heikommin ja pohjat taisivat olla 2003, jolloin markkinaosuus oli 2% virvoitusjuomista. Käsittääkseni virallisesti Jolly Colan tuotemerkin omistaa Dansk Coladrik A/S, josta Vestfyen omistaa 96% ostettuaan enemmistön vuonna 2003.
Vestfyen on viimeisen noin 10 vuoden aikana investoinut keskimäärin 13 150 tuhatta DKK vuodessa, mikä vaikuttaa aika suurelta, sillä se on samaa luokkaa liiketoiminnan nettorahavirran kanssa. Viimeisimmät suuret investoinnit osuivat vuosille 17/18 ja 18/19, mikä vain pahensi yhtiön ahdinkoa, kun 18/19 nettorahavirtakin meni miinukselle.
Minusta vaikuttaa, että Vestfyen on halunnut olla mukana vähän kaikessa, mutta resurssit ovat loppuneet kesken ja tarpeellinen karsiminen on jäänyt tekemättä. Suunnitelmat ovat ainakin olleet suuret, kun kerran vuoden 2020 myyntivolyymi oli 65,2 miljoonaa litraa ja valmistuskapasiteetti lähes kaksinkertainen.
Lyheysti sanottuna Vestfyen on mielestäni huono yhtiö. ![:face_vomiting: :face_vomiting:](https://emoji.discourse-cdn.com/facebook_messenger/face_vomiting.png?v=12)
Ei se silti tarkoita, että Vestfyen olisi Olville huono ostos pitkällä tähtäimellä. Tuotantolaitteiden, ainakin investoinneista päätellen, pitäisi olla kunnossa. Yhtiöllä on niin uusia kuin tuttuja, jopa nostalgiaa herättäviä brändejä. Olvin antamalla taloudellisella vakaudella ja kurinalaisuudella hajanaisuus voidaan kääntää mahdollisuudeksi; lähteä hyödyntämään valmiita verkostoja ja vahvistamaan kiintoisimpia suuntia - en yhtään ihmettelisi, jos Olvin alaisuudessa vesiin panostettaisiin selvästi voimakkaammin. Kun toiminta on saatu vakautettua ja kehityssuunta positiiviseksi, niin Vestfyenin tarjonnasta puuttuu kokonaan tuotelajeja, esimerkiksi energiajuomat ja siiderit, joihin laajentua.
Ihan lähivuosina Tanskasta tuskin kannattaa odottaa paljoa. Vestfyenin liikevaihto oli viime vuonna 24,6m, käyttökate 0,9m ja myyntivolyymi 65,2 miljoonaa litraa. Näitä lukuja voisi verrata Liettuan liiketoimintoihin vuonna 2009, jolloin Liettuan liikevaihto oli 24,6m, liiketulos 0,9m ja myyntivolyymi 51,7m litraa. Vestfyen siis myi enemmän mutta heikommalla kannattavuudella kuin Liettuan Volfas Engelman 10 vuotta sitten.
Viime vuonna Liettuan liiketoimintojen liikevaihto oli muuten 55,5m, liiketulos 4,2m ja myynti 122,4m litraa - eli pyöreästi Vestfyen nykyisen kapasiteetin verran.
Odottavan aika tulee varmasti pitkäksi, mutta eihän Olvi ole hätäisen osake muutenkaan.
Loppuhuomautus: en osaa sanaakaan tanskaa, mutta Googlen kääntäjä auttoi. Käännösvihreet ja väärinymmärrykset ovat mahdollisia, jopa todennäköisiä. Tulipa tästä pitkä selostus. ![:beers: :beers:](https://emoji.discourse-cdn.com/facebook_messenger/beers.png?v=12)