Aktialla on tällainen diili, mutta Oman kohdalla en kyllä ainakaan henkilökohtaisesti ole vastaavasta kuullut.
Kaikki on tietysti mahdollista. Saa siirtää omat kokemukset -ketjuun tms., alkaa mennä vähän ohi aiheen.
niin eikös määräaikaistalletus ja talletus ole vähän eri asioita mitkä tässä taitaa mennä keskusteluissa sekaisin?
Taitaa olla taseessakin vähä eri paikassa onko rahat sijoitettu määräaikaistalletuksiin vai käyttötilillä.
Saa korjata, jos puhun mitä sattuu 
2 tykkäystä
se on juuri näin. vertautuvat pidempiin lainoihin markkinalta
4 tykkäystä
Olihan aivopierujen täyteinen postaus ja pahoittelut siitä.
Talletuksiin tuli jo muutama vastaus ja käsittääkseni vastaavaa tarjottiin lähes vuoden loppuun asti.
Salkun suojauksen osalta olet täysin oikeassa ja skenaario onkin se, että pääomia vapautuu salkun erääntymisprofiilin mukaisesti 12-18 miljoonaa per vuosi, ei aiemmin eikä myöhemmin (jos kaikki muu ennallaan).
Jälleenrahoituksen määrä on jossain määrin makuasia sen suhteen, mitä siihen haluaa lukea mukaan. Oma ajatukseni lähtee liikkeelle huhtikuussa erääntyvästä 250mio katetusta lainasta sekä kesäkuussa erääntyvästä 150mio keskuspankkirahoituksesta. Näiden lisäksi tarpeeseen voi lisätä, tai olla lisäämättä, joulukuussa erääntyneen 350mio kokonaan tai osittain. Yhtiö itse kertoo viimeisimmässä sijoittajaesityksessä tämän vuoden rahoitustarpeen olevan 1 €mrd, joten ei 500-750mio jälleenrahoitusta ole kovin kaukana totuudesta?
Vakavaraisuuden suhteen olet myös täysin oikeassa, unohdin tuon suunnatun annin. Näköjään yksi keskustelu aiheesta ei riittänyt, joten katsotaan josko seuraavan yhdistymisen yhteydessä sen muistaisin. Vielä selvyyden vuoksi, missä kohtaa tasetta tuo suunnattu anti muuttuu euroiksi/pääomaksi ja siten vakavaraisuutta vahvistavaksi?
Kasvun osalta olet varmasti myös oikeassa, yksi kvartaali ei kerro paljoa. Itseäni kuitenkin kiinnostaa enemmän taustalla oleva todellinen syy ja mikä sen suhteen on muuttunut. “Epävarma taloustilanne” vaikuttaa geneeriseltä jargonilta, joka ei itselleni oikein uppoa sen jälkeen kun pankki on printannut kaksinumeroista kasvua 3 vuotta läpi koronan ja sodan 
1 tykkäys
Korjataan vaan 
Pankin tase ja siellä olevat velat ovat melko yksinkertaisesti ja selkeästi jaoteltu eikä siellä erotella talletuksia maturiteetin mukaan eli kyllä ne asiakkaan rahat on samassa laarissa siitä riippumatta, että puhutaanko käyttötilistä vai pidemmästä talletuksesta. Ja asiakastalletuksilla ole mitään tekemistä (pääoma)markkinoilta haetun rahan kanssa…
4 tykkäystä
Syy miksi OmaSP on onnistunut haalimaan paljon asiakkaita viime vuosien aikana, on liiketoimintamalli joka oikeasti palvelee asiakasta, esim. konttorille pääsee käymään.
20 tykkäystä
Tämä jaksaa ihmetyttää minua. Käykö konttorissa vielä mummojen lisäksi joku muu? Miksi? Onko mummoilla niin paljon rahaa vaikkapa pankin kalliissa rahastossa, että homma kannattaa?
Aidosti tätä ihmettelen, kun itse en keksi syytä haluta konttoriin vaikka pankkini palveluita varsin laaja-alaisesti käytänkin. Kaikesta huolimatta omistan osaketta, koska “niin on jos siltä näyttää”.
14 tykkäystä
Innostuin pohtimaan! Ehkä raha-asioista on helpompi keskustella kasvotusten? Käytän itse lähinnä nettipankin palveluita, mutta luultavasti haluaisin esim. perintö-, laina-, private banking -asioissa asioida fyysisesti pankissa. Vähän sama kuin lääkärissäkäynti, jotkin asiat sujuvat etänä ja joidenkin asioiden takia haluaa mennä käymään paikan päällä, vaikka vaiva olisi sellainen, että etädiagnosointikin onnistuisi. Ehkä on myös historian havinaa - vanhempi sukupolvi on tottunut asioimaan paikan päällä niin pankissa kuin lääkärissäkin + heille digilaitteet ovat vaikeita. Ja vanhusten määrä lisääntyy koko ajan, kiitos väestörakenteen. Myös henkilöt, joiden äidinkieli ei ole suomi, saattavat saada asiat helpommin hoidettua paikan päällä asiakaspalvelijan kanssa.
Tarve ihmisten väliseen vuorovaikutukseen on meille luontaista ja tämän tarve ei poistu vaikka kuinka toimintaa firmoissa tehostettaisiinkin digipuoleen. Tässä OmaSpllä on mielestäni iskun paikka.
12 tykkäystä
Vanhusten lisäksi paljon asiakkaina on myös yritysasiakkaita tai sairaita.
Vaikka harvalla on ongelmia henkilökohtaisten raha-asioiden kanssa verkkopankissa, ei pienyrittäjällä välttämättä ole yhtä helppoa palvelun kanssa.
Jos taas on esimerkiksi jokin sairaus joka vaikeuttaa pankki-asioita voi tällainen pieni pankkiryhmä olla oikeastaan vaihtoehto.
Minusta vanhenevia ikäluokkia koskevia koskevissa keskusteluissa unohdetaan se tosiasia, että vuosi vuodelta “nuoremmat” pääsevät eläkkeelle.
Ikäihmisten kyvyttömyys hoitaa asioitaan digipalveluissa ei koske varmaan puoltakaan perusterveistä eläkeläisistä ja heidän suhteellinen osuus kasvaa koko ajan.
Terveytensä menettäneet ovat ihan toinen juttu, myös työikäisissä. Totta on toki se, että ikääntyneissä halukkuus asioida kasvotusten on varmaankin suurempi kuin nuoremmissa ikäluokissa. Hyvä henkilökohtainen palvelu on yritykselle, pankillekin, kieltämättä melkoinen arvo ja antaa iskun paikan, kuten sanoitkin
5 tykkäystä
Helsingin keskustan pankkeihin kymmenien metrien jono. Kampin Nordeaan saa jonottaa koko päivän. Tampereella myös välillä tolkuttomia jonoja. Pankkiin jonottaa mummojen lisäksi lähinnä vähäosaiset ja niitä riittää, vaikka kuulemma kaikki nykyään sijoittaa, tai ainakin pitäisi.
Ymmärrän ihmisten tuohtomuksen pankkien toimintaa kohtaan.
4 tykkäystä
Olisi kyllä todella mielenkiintoista nähdä dataa siitä että millaiset ihmiset ja millä asioilla konttorissa käyvät.
Mutta tässäkin saattaa olla sitä omaa kuplaa. Me täällä foorumilla olemme keskimääräistä paljon valveentuneempia taloudellisissa asioissa mutta voi olla että iso osa ihmisiä haluaa hoitaa esim. kaikenlaiset laina-asiat livenä, en tiedä.
Mutta valitettavasti välillä talous- ja digivalveutunutkin tarvitsee konttoria. Esim. asuntokaupat tehdään aina livenä konttorissa ja ainakin vielä pari vuotta sitten oli todellinen ongelma saada aikoja konttoriin (tämä varmaan muuttunut nyt kun asuntokauppa on hyytynyt). Muutkin lainapaperit ainakin vielä hyvin hiljan on pitänyt allekirjoitella konttorilla. Toinen esimerkki mikä tulee mieleen on että taitaa nuo KYC-prosessit kaikilla pankeilla vaatia myös konttorilla käymistä eli et ylipäätään pääse asiakkaaksi ilman konttoria. Ja ainakin pari vuotta sitten kun tilasi OPltä uuden maksukortin niin sekin piti käydä konttorilta hakemassa. Eli kyllä näitä tarpeita vielä on vaikka päivittäinen pankkiasiointi ei konttoria vaadikaan.
10 tykkäystä
Itse jouduin pari vuotta sitten asioimaan isän kuolinpesän asioita hoitamassa konttoreissa. Niitä asioita ei pystynyt etänä hoitamaan. Jokaisessa konttorissa, missä kävin, oli porukkaa todella paljon jonossa ja odotusajat ihan jäätäviä. Selvästi erottuvat ryhmät olivat ikäihmiset ja maahanmuuttajataustaiset.
6 tykkäystä
Kuinka paljon business voi perustua nyt täällä mainittuihin esimerkkeihin konttorien käyttäjäryhmistä:
- 1900-luvun alkupuolen ei-diginatiivit
- vähäosaiset
- kuolinpesän asioiden hoitajat
@SijoitusSeppo asuntokaupatkin voi tehdä nykyään etänä enenevässä määrin. Osakekirjat ovat siirtymässä pankkiholveissa säilytettävistä paperiläystäkkeistä täysin digitaalisiksi. Jo nyt on käsittääkseni mahdollista hoitaa etänä kaupat, jotka täyttävät tietyt ehdot (olikohan se nyt niin, että jos kaupassa on käytetty välittäjää tms).
Muutkin esimerkkisi kyllä uskoisin että siirtyvät online.
Nämä käyttäjäryhmät varmasti näyttelevät jotakin osaa asiakaskunnasta, mutta en jaksa uskoa niiden olevan mitenkään merkittävä pilari pankin toiminnassa tai sen menestymisessä.
Enemmän uskon yhden menestyksen avaimista olevan sen, että ko. pankki näyttäisi haluavan tietoisesti asiakkaikseen sellaisia henkilöitä ja yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita vaurastumaan / kasvattamaan toimintaansa, eivätkä juokse pankkien ovelta ovelle lainamarginaalin tinkimisen toivossa. Tällaisille asiakkaille on tärkeää, että homma toimii jouhevasti silloin, kun on tilanne päällä ja nopeaa reagointia tarvitaan. Silloin ei jonotella puhelimessa asiakaspalveluun tai kerrota robotille, mitä olisi vailla - päätös tarvitaan heti, vaikka puhelinsoitolla, johon vastaa oikea ihminen ja ennen kaikkea pystyy päättämään asiasta. Lisäksi kun tällaisella asiakkaalla jauhaa useamman ns. tavallisen tallaajan asuntolainan verran tuottavia sijoituksia, niin hän tuokin pankille muutakin kuin hiekkaa lattialle. Summa summarum: molemmat pärjäävät, pankki ja asiakas.
Ajattelisin myös niin, että suuri osa väestä haluaa tehdä tällaiset “isot asiat” kasvotusten pankissa virkailijan kanssa, eikä eleettömästi verkossa. Käsittääkseni OmaSP:ssä on mahdollista hoitaa koko kaupantekoprosessi myös etänä.
14 tykkäystä
Ei kyse ole välttämättä pelkästään konttorilla asioimisesta. Itsellä oli asuntolainan lainalupaus voimassa ja tuli kiinnostava asunto. Yritin viikon tavoittaa oman pankkini yhteyshenkilöä ja varmistaa lainaan liittyviä asioita. En saanut henkilöä mitään kautta kiinni. Yritin sähköpostia ja asiakaspalvelun kautta. Jätin soittopyyntöjä. Suoraa puhelinnumeroa ei muistaakseni ollut.
Kaveri ei koskaan palannut asiaan ja ollut minuun päin yhteydessä. Ymmärrän hyvin, että pankissa, jossa tällaiset asiat toimivat, halutaan pysyä asiakkaana.
21 tykkäystä
Korjaisin, ettei puhe palvelusta välttämättä tarkoita fyysistä tapaamista vaan sitä, että yhteyden ylipäätään saa viipymättä (puhelin, video, sähköposti…). Vieläpä mielellään samaan henkilöön, joka jo valmiiksi tietää taustat. Kuulostaa itsestäänselvyydeltä, mutta monessa pankissa tähän palvelutasoon pääsee vasta kun todistettavasti on isomman luokan asiakas. Sitä ennen voidaan jonotuttaa tai pitää puhelinroboteissa niin, että ehtii hermot mennä ja on tosiaan valmis maksamaankin siitä helposta palvelusta. Olen uskoakseni pankille erinomainen asiakas, mutta eräs pankki tajusi sen vasta kun olin saanut tarpeeksi siitä kohtelusta mitä keskimääräiset asiakkaat joutuvat kokemaan ainoana vaihtoehtona.
OmaSpn työntekijät ovat varmaan tiukilla, mutta periaate tuntuu olevan vastata tai soittaa samana päivänä vaikka menisi pitkästi ylitöiksi. Tuntuu olevan samanlaista työmotivaatiota ja asennetta mitä näkee vaikkapa Inderesin analyytikoissa täällä vastailemassa. Näin sen täytyy toki olla jos se on juuri se kilpailutekijä.
12 tykkäystä
Ehkäpä väärä ketju pohtia tätä (menisi enemmän tuonne Private banking tms ketjuun ehkä)… mutta linkitetään sen verran aiheeseen, että olin pitkään OmaSP:n omistaja, mutta nyt toistaiseksi ainakin ilman positiota. Myin pois kun pohdin juurikin tuota aiemmin tässäkin ketjussa ihmeteltyä asiaa, että mitä on asiakkaalle hyvä palvelu ja kuka on pankille hyvä asiakas. En osannut tätä ratkaista, joten en osannut muodostaa itselleni riittävää visiota OmaSP:n kasvumahdollisuuksista, joten jäin katsomoon.
Minä en ole koskaan tuntenut olevani hyvä asiakas pankille. Olen ollut pääasiassa Nordean asiakas ja pidän siitä, että melkein kaikki asiat hoituu etänä. Sinällään pankki on palvellut oikein mukavasti. Mutta kun olen pohtinut pankin vaihtoa, ei minulle ole tullut tunnetta, että joku toinen pankki haluaisi juuri minut asiakkaaksi, tai että oma pankkini haluaisi minut pitää. Olen käynyt keskusteluja OP:n, HB:n ja OmaSP:n kanssa. En oikein tajua miksi on näin.
Minulla on vähän asuntolainaa (low 5-fig), vähän sijoituslainaa (low 5-fig), pari luottokorttia joita käytän, mid 6-fig salkku, saan palkkaa 6 numeroisen luvun vuodessa, minulla ei ole koskaan ollut maksuongelmia, enkä ole mielestäni hankala tai ylivaativa asiakas. Mielestäni voisin olla hyvä asiakas pankille.
Mutta mikä on pankin mielestä hyvä asiakas heille? Mikä omassa profiilissani tökkisi ehkä pankin mielestä? Onko teillä jotain teoriaa siitä millä pienemmällä pankilla voisi olla paras kasvupotentiaali juuri pankille parhaassa asiakassegmentissä (mikä se sitten onkaan)?
5 tykkäystä
Jäin pohtimaan tuota omaa kysymystäni siitä kuka on hyvä asiakas pankille… tätä voisi ehkä lähteä perkaamaan tuloslaskelmasta.
Jos katsoo OmaSP:n lukuja niin 2022 tulos muodostuu:
- Korkokate: 104.9M€
- Palkkiotuotot netto: 39.4M€
- Muut tuotot: 5.4M€
Kukupuolella luottotappiot menevät varmaan kohtaan Rahoitusvarojen arvonalentumistappiot mikä oli -1.7M€.
Tästä voisi äkkipikainen päätellä, että OmaSP:n tapauksessa asiakkaana merkityksellisin massa on asuntovelkaiset, työtä tekevät, pääsääntöisesti velvollisuutensa hoitavat perusihmiset. Lukujen valossa minusta tuntuu, että tätä myös tavoitellaan eli paras asiakas olisi näin ollen mukavasti nettovelkainen, mutta säntillinen asiakas, joka ei paljoa kuormittaisi tarpeillaan.
Tuo määritelmä osuisi näppituntumalla parhaiten ehkäpä ikäryhmään 30-50 vuotiaat, 3500-7000€/perhe/kk tienaavat kotitaloudet.
Olettaisin tätä kohdemarkkinaa kyllä Suomessa piisaavan, eikös tuo ole se suomalainen laaja keskiluokka?
Aktialla taitaa olla strategisena tavoitteena olla vaurastumishaluisten ihmisten varainhoitajapankki eli he kaiketi hakevat hieman eri profiilia.
11 tykkäystä