En ole tuohon aikaan riittävän tarkasti(ollenkaan) seurannut pankkia, joten en osaa kysymykseesi vastata.Mieleen kyllä tulee, että tuo voi johtua ihan voimakkaasta kasvusta ja fuusioistakin.
Ylempänä oli tällainen kysymys:
Aika tapissa ovat nykyisen 3mrd€ poolin kanssa. Vakuudellisten lainojen määrä taisi viimeisen liikkellelaskun myötä täyttyä. Tämä pienelle epävarmuudella varustettuna.
Jos ja kun OmaSp joutuu tarkastelemaan omaa luottoriskistrategiaansa, millaiset vaikutukset sillä on kasvuun ja kannattavuuteen?
Vanhaan kannattavuuteen ei siis välttämättä ole paluuta vaikka nyt esillä olevat asiat saataisiin siivottua ja luottamus palautettua.
Perustele toki. Vuosi 2023 jäänee piikkivuodeksi kannattavuudessa kaikille Suomen pankeille, koska koronlaskut välttämättä syövät korkokatetta - paitsi OmaSP:llä, joka saa jatkossa ulkomuistista 10 - 15 M€ lisää tulosta Handelsbankenin yritysluottosalkun oston myötä ja suurin osa korkokatetta, luulee Juurikki.
Haastan kyllä aika voimakkaasti tuon OmaSp:n ohjeistuksen kaupan kannattavuudesta paristakin syystä:
Minusta pankki on ollut aika rohkea ohjauksessaa kaupan tulosvaikutuksista, joka tietysti sopii pankin yleiseen toimintaan kuin nenä päähän.
OmaSp joutuu tämän vyyhdin seurauksena kiristämään luottopolitiikkaa, joka tulee vähentämään uusien luottojen myyntiä ja hidastaa siten kasvua.
Ja se on ihan ok.
Jatkuva pikkupankkien fuusioiminen on mennyt hyvin, mutta siihen taitaa tulla stoppi jo muutenkin, kun tältä foorumilta kuullun huhun/tiedon mukaan säästöpankeilla olisi nyt joku keskinäinen lunastusoikeus. Kertokoon enemmän se, joka tietää.
Loistavat pisteet henkilökunta- ja asiakastyytyväisyydessä kertoo, että OmaSP:n palvelukonsepti toimii. Mehän ei puhuta osakkeesta, vaan pankista.
Ehkä nyt on vaan maltettava ja odoteltava, kuten joku Juurikkia enemmän näistä asioista älyävä yllä suositteli. Siinä samassa voi katsoa miten pelon ja ahneuden välinen tasapaino liikkuu. Juurikki kutsuu omaa ahneuttaan rationaalisuudeksi. Millä sanalla sinä kutsut omaa voitontahtoasi? 
Keskustelu-ilmapiiri vaikuttaa kovin jännitteiseltä; liputuspyynnöt herkässä. Seuraava Oma Sp:n hiljainen kausi alkaa 15.7. Kiinnostavaa seurata saammeko osakkeenomistajina mitään uutta informaatiota sitä ennen. Toivottavasti positiivista sellaista.
Debentuurilaina oli 20 miljoonaa euroa. Miten olet laskenut lukusi? En myöskään ihan ymmärrä miksi debentuurilaina pitäsi laskea tästä pois. Se on ihan hyväksytty tapa kattaa T2 pääomat.
Tuo näkemys ylimääräisestä pääomasta taitaa tulla siitä, että CET-1 pääoma (507,048 M €) ylittää CET-1 vaatimuksen (7,86 % 259,426 M €) 247,622 miljoonalla eurolla.
Tuossa vielä pääomavaatimukset
Itsekin muistin määrän väärin, ulkona oleva määrä on 60m€.
Minusta mummoilta debentuureihin huijatut rahat ei ole omaa pääomaa.
Ei noista pääomavaatimuksista voi jättää muita kattamatta, vaikka yksi ylittää vaatimuksen. Pääomavaatimus lukee siinä alimmalla rivillä.
Kiitos. Tämä oli tieto, jonka kaivamiseen Juurikki olisi tarvinnut monta tuntia ja vielä enemmän tunteja, kun jostain alaviitteestä olisi löytynyt väite, jonka selvittämiseen olisi…
Ja ihan kiusalla kommentti vaillinaisen ymmärryksen viitekehyksessä: siis nou hätä, vaikka tuli 19,5 M€ harkinnanvarainen luottotappiovaraus ei riittäisikään pitemmässä pelissä.
Tuo varaus muuten söi melkein puolet Q1-tuloksesta. Jos lisää yllätyksiä tulee, niin kiitos tälleen tipoittain. Nythän OmaSP teki enemmän tulosta Q1/24 kuin vuotta aiemmin Q1/23, vaikka se yllä mainittu varaus niisti 19,5 M€ pois nettotuloksesta. Ei paha.
Iso ero on 19,5 M€ luottotappiovarauksen ja 247,6 M€ turvapuskurin välillä. 
Mistä tällaisen “turvapuskurin” löydät?
Pankin vähimmäispääomavaade on CET1 pääomaa 259 426m€ + AT1 pääomaa 58 801m€ ja T2 pääomaa 78 401m€, yhteensä 396 627m€. Pankilla ei ole AT1 pääomaa lainkaan ja T2 pääomaa on debentuurien verran. Puuttuva AT1 ja T2 pääoma voidaan kattaa CET1 pääomalla, kuten ylempänä olevassa lainauksessa lukee.
Sitten vielä tällainen pointti Handelsbanken-kaupasta:
Järjestelyn myötä pankin markkina-asema vahvistuu pk-
yrittäjien keskuudessa Suomessa. Kasvavat
liiketoimintavolyymit parantavat entisestään yhtiön
kustannustehokkuutta ja liiketoiminnan kannattavuutta
sekä vahvistavat vuosittaista tuloksentekokykyä
olennaisesti. Liiketoiminnan hankinnan arvioidaan
kasvattavan yhtiön tulosta ennen veroja noin 8-12 milj.
euroa vuosittain. Siirtyvä talletuskanta vahvistaa yhtiön
maksuvalmiusasemaa eikä yritysjärjestelyyn liity erillistä
rahoitustarvetta. Liiketoimintakauppa heikentää yhtiön
> vakavaraisuutta arviolta 2 %-yksikköä kasvavien
> riskipainotettujen erien ja kirjattavan liikearvon perusteella.
Kauppahinta on transaktion toteutuspäivänä siirtyvien
tase-erien nettoarvo lisättynä maksimissaan 15 milj.
eurolla.
Medianäkyvyyttä hesarissa:
Vähän vielä riskiluokista ja “kuranttia kamaa” kommenteista.
Ymmärtääkseni riskiluokka 4 on jo sellainen että on defaultattu. Silloin uskotaan, että vakuuksista saadaan katettua erotus, mitä ei laiteta luottotappioiksi.
Aikaisemmin keskityttiin sanomaan, että yrityspuoli on se pommi. Tuli mieleen, että miten on edes mahdollista, että kotitalouksilla on defaultissa 113 meur (rakentaminen?) Ottaen huomioon omaSpn maantieteellisen sijainnin, epäilen että vakuusarvot pitävät Q1 luottotappioiden mukaisesti.
Lisäksi, on hyvä muistaa ettei luottotappioita ole lain mukaan pakko kirjata heti. Niitä voi kirjata siihen asti “vapaasti” kunnes asia realisoituu (siinä välissä toki myös pikkuhiljaa). Toki jos tätä “rullausta” tehdään, niin luottotappiot kasvavat joka vuosi kumulatiivisesti, koska tulee vanhat hännät + uutta.
Tämä selittää aikaisemma kysymykseni, miksi luottotappiot ovat pieniä. Niitä ei ole vain vielä kirjattu…mutta täältähän ne löytyvät etupeltoon.
Tässä vertailuksi 3 kk aikaisemmat luvut…yli 10 meur tippunut kotitalouksia 3 kk aikana 3->4
Lisäksi, kumulatiivinen kaava toimii, lähes jokaisessa luokassa nähdää mukava vasemalta oikealle siirtyminen. Missä kohtaa vyöry kohti oikeaa loppuu, se onkin mielenkiintoista.
Jos oikein omaSp:n edun mukaisesti lasken luottotappuiot riskiluokasta 4, niin 0,5*riskiluokka = luottotappiot, en kyllä usko siihenkään.
Ajattelet tässä varmaan IFRS:n vaiheita, joita on kolme. OmaSP:n vuosikertomuksen samalla aukeamalla on nuo riskiluokat määritelty, käytännössä kyse on pankin sisäisestä asiakkaiden luottoluokituksesta, jossa luokka 4 on huonoin ja sisältää maksukuvyttömien asiakkaiden lisäksi myös muita:
Riskiluokka 1: Matalan riskiluokan eriin katsotaan kuuluvaksi yhtiön sisäisen luottoluokituksen AAA-tason henkilö-, yritys- ja as.oy.-asiakkaat ja
AAA- ja AA+ -tason maatalousasiakkaat.
Riskiluokka 2: Kohtuullisen riskin eriin katsotaan kuuluviksi yhtiön sisäisen luottoluokituksen AA-B+ -tason henkilöasiakkaat, AA-A+ -tason yritys- a as.oy-asiakkaat sekä AA-A -tason maatalousasiakkaat.
Riskiluokka 3: Kasvaneen riskin eriin katsotaan kuuluviksi yhtiön sisäisen luottoluokituksen B- ja C-tason henkilöasiakkaat sekä A-B-tason yritys- ja as.oy-asiakkaat sekä B+ - B -tason maatalousasiakkaat.
Riskiluokka 4: Korkeimman riskin eriin katsotaan kuuluviksi yhtiön sisäisen luottoluokituksen D-tason henkilöasiakkaat, C-tason yritys- ja as.oy.-
asiakkaat, C- ja D-tason maatalousasiakkaat sekä maksukyvyttömät asiakkaat.
C-taso on asiakastiedossa yms jo luottotiedoton yritys, lisäksi jos D on huonoin henkilöasiakas, niin kyllä luottotiedot ovat tod näköisesti jo menneet / lainaa ei pysty maksamaan, koska mihin muuhun tämän enää siirtäisi siinä kohtaa, kun ollaan jo pohjalla? Täten pitäydyn näkemyksessä että C (yritys) ja D henkilö ovat defaultissa.
Toisin päin, mikä voisi olla muu syy, miksi henkilö / yritys tippuu pankin huonoimpaan luokkaan?
Ei luottotappioita ihan vapaasti voi kirjata ennen toteutumista, vaan ne pitää laskea tiettyjen sääntöjen mukaan. (IFRS 9 ja ECL - laskenta) Luotot ovat joko vaiheessa 1 (ei ongelmia) vaiheessa 2 (kasvanut luottoriski) tai maksukyvyttömiä (vaihe 3). Vaiheeseen 3 pääsee esimerkiksi jos rästejä on yli 90 päivää tai on konkurssissa/saneerauksessa.
Huolestuttavaa on jos lainoja siirtyy paljon vaiheeseen 2 ja 3, toki silloin myös ECL-kirjaukset kasvaa automaattisesti.
Onhan tuolla silti parametreja joissa paljon epävarmuutta kuten LGD, tai ehkä ennemmin recovery rate - paljonko default tapauksessa oikeasti saadaan takaisin. Mutta ei noita ihan hatusta voi heittää, säännöt laskennalle aika tarkat.
Tilanne sinänsä eri kuin esim. finanssikriisissä, jolloin tosiaan kirjauksia ei tarvinnut käsittääkseni tehdä kuin vasta maksukyvyttömyyden sattuessa. Siltä osin nykytilanteen pitäisi olla paremmin ajan tasalla.
Kyllä, osa täytyy laittaa heti alkuun. Kuitenkin valtaosa voidaan vielä jättää kirjaamatta, toki se täytyy perustella, mutta siihen riittänee usko “vakuudesta”, koska eihän mikään malli osaa ottaa kantaa siihen, paljonko kiinteistöstä susirajalla saadaan realisointitilanteessa (huom, koneella X vakuusarvo, mistä ollut aikaisemmin täälläkin puhetta, onko se kuinka luotettava). ECL minimi on kuitenkin erittäin pieni jos vertaa tilanteeseen, että saataisiin vaikka 20 % takaisin tosiasiallisesti.
Eli nopeasti sanottuna (mutkia vähän suoriksi), mielestäni tuo ECL- malli toimisi jos vakuusarvot on laitettu oikeasti niiden arvojen mukaan. Jos 100 te realisoitava mökki on koneella hintaan 300 te, niin kyllähän varaukset menevät mönkään. Tämä on juuri se tieto, mitä kenelläkään ei ole eikä näy suoraan luvuista.
Jep. Vakuuksien arvostusta en itse tunne niin tarkasti.
Mutta siellä on kyllä omastakin mielestä varmaan isoin epävarmuus, joka voi kyllä tehdä isonkin eron varaus. vs. toteuma vaikka sinänsä defaultit olisi arvioitu ihan oikeinkin.
Kyllä ehdottomasti. Ehkä aasinsiltana sanoisin, että tässä tapauksessa kannattaa mielummin tarkastella eriä ennen viimeistä, eli luottotappioita, koska ne eivät anna tarpeeksi hyvää kuvaa.
Täällä palstalla keskustelu pitkälti liittynyt niihin, että laitetaanko luottotappioihin 20 meur vai mitä. Mielestäni pitäisi enemmänkin katsoa, paljonko lainoja on defaultissa ja muodostaa siitä paras veikkaus.
Sen vuoksi itse käyttäisin nyrkkisääntönä 50 % defaultista tulee minimissään luottotappioiksi (vakuudet eivät kata). (siis OmaSp casessä, en alalla yleisesti), koska Finnvera lienee muissa kuin kiinteistöissä mukana noin tuon suuruisilla takauksilla.
