Ajattelin aluksi, että päivän liike liittyisi siihen, että koska koronnostojen todennäköisyys pieneni eilisten inflaatiouutisten myötä niin pankkiosakkeet laskisi laajemmin, mutta tämä ei näyttäisi pitävän paikkansa, sillä muut pankkiosakkeet näyttäisi pitävän hyvin pintansa.
Yleensä kun iso volyymi myynnissä (ilman uutisia) painaa kurssia niin olen pitänyt sitä ostopaikkana (kuten nytkin). 
Lähinnä ulkomaalaisia välittäjiä näyttäisi olevan myyntilaidalla
OmaSp:ssä ilmeisesti rahahanat kiinni? Lainoja ei kuultujen puheiden perusteella myönnetä muutamaan kuukauteen.
Meillä lainalupaus kyseisestä pankista, mutta enään ei vastata edes sähköpostiviesteihin, kun asiasta kysellään.
En sitten tiedä, että onko tämmöinen kommunikaatio pankin puolelta kovinkaan luottamusta herättävää. Minusta ei. Toivoisin myös, että luvatuista asioista ja etukäteen sovituista rahoituksista pidettäisiin kiinni.
Summa summaarum, ollaanko pyritty liian kovaan kasvuun ja aivan liian nopeasti. 
Hop @Matias_Arola, onko sulla tietoa tästä asiasta enemmän? @Sauli_Vilen onko sulla haisua asiasta, kun Matiasta ei tavoittanut.
Edit: Hyvää palvelua siis pankista saanut aina 4 vuoden asiakkuuden aikana, mutta nyt vakavasti pitää harkita, että mureniko luottamus.
Juuri näin Jankkeri. Itse en OmaSP asiakas ole, mutta tuntuu hullulta, että pankki, PANKKI, ei voi myöntää lainaa omasta toiminnasta johtuvista syistä. Pankin asiakkaana miettisin juuri samoin, että miten voi luottaa pankkiin, joka ei pysty lainaamaan, vaikka asiakkaan tilanne olisi erinomainen lainan takaisinmaksun näkökulmasta. Jos teilläkin lainalupaus sattuu olemaan asunnon ostoon, mikä ei ole mikään pieni asia kotitaloudelle ja sitten viesteihin ei vastata tai anneta mitään selitystä. Mutta on todella mielenkiintoista nähdä, että ilmeneekö näitä tapauksia tasaisesti nyt ja tulevaisuudessa ja missä kohtaan saavutetaan piste, että media kiinnostuu. Mainehaittariski on todellinen jos näin käy.
Sen enempää tietämättä mitä on sovittu ja millä tavalla, niin käsittääkseni luottolupaukset ovat pankin näkökulmasta sitovia (yleensä 3kk?), joten jos on mustaa valkoisella niin heidän kynnys kieltäytyä pitäisi olla melko korkea. Tosin en tiedä onko tämän tyyppisten sopimusten pitävyyttä tai käytännön merkitystä koskaan käyty testaamassa minkään “lautakunnan” edessä, mutta FINE osaa varmasti ohjata eteenpäin. Mielestäni pankki itsekin raportoi tämän tyyppisiä lupauksia sitovina taseen ulkopuolisissa sitoumuksissa,
“Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset, joiden määrä syyskuun lopussa oli 299,4 (377,8) milj. euroa, koostuivat pääasiassa käyttämättömistä
luottojärjestelyistä.”
Viime viikolla liikkeeseenlasketun katetun joukkarin korko oli 3,16% eli ei enää ihan ilmaista sillä saralla. Merkittävästi korkeammalle tasolle hinnottautuva varainhankinta tulee varmasti vaikuttamaan toimintoihin jatkossa.
Osaako asiaan paremmin tuntevat kommentoida mitä mieltä olette tuosta joukkovelkakirjan korosta?
Tiedossa toki oli, että rahan hinta on tuntuvasti korkeampaa kuin aikaisemmin, mutta mitä ajatuksia tämä korkotaso herättää? Miten se vertautuu muihin pankkien saamiin velkakirjarahoituksiin?
Euribor 12kk on luokkaa 2.85%, joten siihen päälle ei ole suuri riskilisä.
Kiinteäkorkoisissa lainoissa 12kk euribor ei toimi referenssinä vaan kyseisen periodin kiinteä korko. Oma maksoi tuosta 27 bps mid-swapin päälle (4 vuotta) ja samaisen lainan ensimmäisestä tranchesta toukokuussa 8 bps (4,5 vuotta). Viimeaikaiset vastaavat kotimaiset rahoituskierrokset:
Oma pointtini on ehkä siinä, että aiemmin pohdittu noin 1 miljardin jälleenrahoitustarve lähivuosille (erääntyvä varainhankinta) kun hinnottautuu tuolle tasolle, niin se tarkoittaa korkokustannuksia noin 30 miljoonaa per vuosi vrt. nyt ulkona oleva kanta, jonka korkokustannus on hyvin lähellä nollaa, ja joltain osin jopa negatiivinen. Jos joutuvat tämän lisäksi talletusten kanssa kovaan hintakilpailuun, niin kasvaviin korkotuottoihin tulee merkittävä lovi.
Kiitos hyvästä ja asiantuntevasta vastauksesta.
OmaSp on ymmärtääkseni jo pidemmän aikaa tarjonnut ”lainalupauksia”, jotka ei ole sitovia eli lainalaskelman yhteydessä lukee enemmän tai vähemmän pienellä präntillä, että se ei sido pankkia. Ainakin oma kokemus on tämä.
Varatoimitusjohtajalla varmaan kylpyhuoneremontti tai kesämökin laiturin uusiminen tiedossa, joten en kiinnittäisi liikaa huomiota myynteihin (100keur)
Ei ole aikaa/kiinnostusta lähteä tekemään seuraavan 3kk tai 6kk ajalle dataa siitä miten Helsingin Pörssissä yhtiön kurssi kehittynyt 3kk tai 6kk aikana post- johtoryhmän myydessä esim +50keur edestä omistuksia, mutta uskaltaisin väittää ettei se esim viimeisen 10v aikana kovin hulppea ole
Jos jollain on aikaa tai intressiä niin voi todistaa em näkemyksen (joka pohjautuu oman muistin varaan) vääräksi datalla
Tämä on kyllä mielenkiintoinen dilemma, jos/kun OmaSP:n lainahanat ovat pääosin menneet kiinni. Tietysti se kertoo vakavaraisuuden varjelemisesta, eli siellä aletaan olla jo rajoilla.
Mutta toisaalta mietin, että voisiko tätä kuitenkin katsoa ihan yksinkertaisimman selityksen kautta, kun “myydään ei-oota”. Lainakantahan on kasvanut reipasta vauhtia, eli myynti on vetänyt erinomaisesti. Voisiko vain ajatella, että nyt on ikään kuin myyty ulos se lainakanta, joka on pankin kapasiteetin rajoissa. Tehdas (antolainaus) ajaa siis maksimaalisella käyttöasteella (pääomatehokkuudella)?
Sitten hetki sulatellaan, ja viimeistään IRB-muutoksen jälkeen lisää kaasua.
Vakavaraisuus voi olla yksi syy, mutta itse en vähättelisi rahoituksen roolia. Kustannukset ovat nousseet kovaa vauhtia ja samaan aikaan saatavuus on ollut aiempaa huonompaa. Keskuspankki kuivaa ylimääräistä likviditeettiä markkinoilta, jonka luulisi näkyvän vielä selvemmin vaadituissa (ja maksettavissa) preemioissa ja samaan aikaan asiakkaat alkavat heräilemään mahdollisuuteen saada jotain korvausta pankissa pidettäville rahoille (=talletuskilpailu). Näiden lisäksi kirsikaksi kakun päälle raju inflaatio ja energiakustannusten nousu, jotka tulevat varmasti näkymään asiakkaiden säästöissä ja siten suoraan pankin talletuskannassa.
On itsestään selvää, että kapasiteetin ollessa täynnä myydään ”ei-oota”? Mielestäni kaunistellen voi ajatella, että ollaan siellä missä haluttiinkin, mutta oleellinen kysymys on se, että ollaanko siellä siten kuin haluttiin, suunniteltiin tai strategiaan oli kirjattu. Omaan silmääni ei ole osunut yhtäkään yhtiön lausuntoa, jossa oltaisiin viitattu kasvuvauhdin hillitsemiseen tai muuhun vastaavaan, jolloin näin äkillinen pysäytys vaikuttaa tulleen yllättäen ja pyytämättä myös yhtiölle. Se, että päämäärä saavutetaan yllättäen eikä hallitusti, ohjaa itseni väistämättä pohtimaan strategian pitävyyttä sekä sitä, että ovatko ohjakset kuskeilla hallussa. Tähän pohdintaan voin taas pohjata pidemmän aikavälin näkemykset pankin toiminnasta sekä sijoituspotentiaalista.
Hyvää keskustelua yllä!
Saataisiinkohan analyytikoilta kommenttia?
Ping @Matias_Arola ja @Sauli_Vilen
Lainahanojen mennessä kiinni eivät hyvät ja investoivat yritykset kyllä kauaa eioota katsele ja asiakasmenetyksiä voi tulla. Vai kohdistuukohan rajoitukset enemmän isohkoihin kiinteistöhankkeisiin, joissa ei ole muuta tuottolähdetta kuin korko.
Moi,
Nämä jutut eivät oikeastaan isona yllätyksenä tule, kun huomioidaan 1) Q3:lla selvästi supistunut talletuskanta (Q4:llä toivottavaa olisi, että talletuskannan lasku hidastuisi oleellisesti Q3:sta) sekä 2) täälläkin esiin nostetut, selvästi kallistuneet rahoituskustannukset. Ennusteissa ollaan tämä pyritty huomioimaan ja ohessa meidän kommentti marraskuun alun Q3-yhtiöpäivityksestä.
”OmaSp:n Q3-raportissa huomionarvioista oli noin 6 %:lla edellisneljänneksestä supistunut talletuskanta. Talletuskannan supistumiseen on heijastunut nousseen korkotason myötä kasvanut pankkien välinen talletuskilpailu sekä inflaation myötä kuluttajien käytettävissä olevien varojen supistuminen. Kehitys mielestämme alleviivaakin sitä, että talletuskilpailu ja talletusvarainhankinnan kustannukset tulevat korkojen nousun myötä väistämättä nousemaan. OmaSp kertoi pyrkivänsä hakemaan loppuvuonna selvästi maltillisempaa lainakannan kasvua ja vakauttamaan tätä kautta anto- ja ottolainauksen suhdetta. Huomionarvioista myös on, että alkuvuonna toteutettava Liedon Säästöpankin yhdistäminen tulee parantamaan anto/ottolainaussuhdetta, sillä Lieto on julkisten tietojen perusteella rahoittanut käytännössä koko antolainauksensa talletuksilla.”
Oma Säästöpankki kertoo facebookissa, että tämä Tampereen Lielahden konttori on avattu.
Viralliset avajaiset ovat 9.12.
Viimeviikolla tuli messuilla nähtyä paljon ihmisiä ja kuulosti siltä, että OmaSp:ltä olisi tällä hetkellä vaikea saada rahoitusta yritykselle, mutta yksityishenkilönä onnistuisi entiseen tapaan. Perustuu tietysti rajallisen porukan kokemuksiin, mutta voisi olla juurikin näin.
Tässä on juttu Aito Säästöpankin uudesta konttorista:
Omasp perusti Lielahden konttorin Aitosp entiseen konttoriin.
Sain niukasta opiskelijabudjetista sen verran laitettua sivuun että pystynen maanantaina ostamaan jo jonkin aikaa seurattua OmaSP:tä. IMO Kasvuennusteet näyttää erittäin houkutteleville ja vaikka niiden toteutumisessa olisi ongelmia niin matalat kertoimet vähentää riskiä huomattavasti. Siispä kiinnostais tietää, että keneltä mää tätä oon ostamassa? Kuka näin halpaa osaketta myis ja minkä takia?
Jos pessimistejä löytyy niin kertokaa ihmeessa näkemyksiä