Kesko näkyy asiakkaille K-kauppoina. Tuli taas niin tylyä kohtelua Citymarketissa, että pitää ihan täällä avautua. Salaattitarjous kaksi hintaan 3,50 € sai tekemään juhannusostot CM:ssä. Salaatteja olikin hyllyssä vain yksi. Kassalla luulisi, että alennus koskisi myös sitä viimeistä tuotetta, mutta kun ei. Pitää olla kaksi, että saa alen. Mutta kun myynnissä on vain yksi?
K-kauppiaiden ahneus on kaikille tuttu juttu. Reilu peli ei vaikuta olevan K-kauppiaalle tärkeää, vaan rahastus. Juurikki osti sitten sen viimeisen tarjoustuotteen 0,50 € kalliimmalla. Kyse ei ole rahasta, vaan periaatteesta. Ahne K-kauppias saa nyt kokea rangaistuksen. Tonnin ruokaostokset jää nyt jatkossa ostamatta Citymarketista, sillä se olisi tuonut K-kauppiaalle 50€:n voiton. Teki K-kauppias nyt 50 centin nillityksellä itselleen 50 euron vahingon. Oikein sille.
Haloo. Jos tuo menisi toisin, niin yllättäen joka toinen ostaisi aina sitä viimeistä pakettia. Jos tarjous on kaksi pakettia tiettyyn hintaan, niin ei siinä kyllä ole mitään epäselvää.
Ihan jokaisessa kauppaketjussa kohtelu olisi täsmälleen samanlainen. Jos tuotteella on määräalennus, on se sitä riippumatta saatavilla olevasta tuotemäärästä. Kivijalkakauppojen lisäksi samoin jokaisessa nettikaupassa tilanne on vastaava. Jos vaikka Fiksuruoasta ja Tokmannilta ei löydy riittävästi tuotteita määräalennuksen aktivoitumiseksi, silloin peritään se normaali yksikköhinta.
Ja ihan oikeasti, nyt on juhannus. Ts. jokaisessa kaupassa on tavallista enemmän tuotevajauksia tarjonnassa.
En nyt luvalla sanoen ymmärrä Juurikin protestointia. Saati sitä, että tuo on joku peruste alkaa boikotoimaan kauppaketjua. Siksi toisekseen, ei se kaupan kassa niitä asiakaskohtaisia hintoja voi alkaa arpomaan. Basaari-kaupankäynti on sitten oma taiteenlajinsa.
Ps. Kauppaketju-palautteita: Itse asioin lähes yksinomaan K-kaupoissa, mutta viime viikolla erehdyin S-markettiin. Noin parikymmentä tuotetta ja itsepalvelukassa. Sinä aikana tuli neljä kertaa “kutsu myyjä paikalle” -hälytys. Harvinaisen vastenmielistä kauppa-asiointia.
Väärin. Kyllä kaikkialla muualla on myyjä vastaavassa tilanteessa merkinnyt jonkun rivialennuksen ja kaikki ovat olleet tyytyväisiä. Itse asiassa myös jossain pienissä K-kaupoissa on onnistunut.
Missä muualla kuin K-kaupassa saa kuulla, että kun pullonpalautuskuitista arvoltaan esim. 4,50 € puuttuu se 50 senttiä, ettei saa seteliä. Ei kelpaa viiskymmensenttinen, koska “me emme harrasta rahanvaihtoa”. K-kauppias ei ilmeisesti luota yhtään kassatyöntekijöidensä laskutaitoon. Muualla onnistuu. Tässä siis toinen esimerkki K-kauppiaiden joustamattomuudesta.
Citymarketissa tulee jatkossakin käytyä viikoittain, mutta jatkossa sieltä mukaan tulee vain ja ainoastaan ne tuotteet, joita ei muualta saa.
K-ketju panostaa palveluun. Aika pashaa palvelua tuollainen joustamattomuus.
K-ketju panostaa hintaan, mutta mihin suuntaan. Joku iltapäivälehti teki vertailun 5,5 - 8 % alkoholijuomien hinnoista. Jos haluaa maksaa enemmän kuin Alkossa, menee K-kauppaan, jos haluaa maksaa vähemmän kuin Alkossa, menee S-kauppaan.
Itse en kyllä tuollaista tinkausta jaksaisi kaupan kassalla harrastaa. Mutta joo, kokemusasiantuntijana toteat että on onnistunut kaikkialla K-kauppoja myöten, mutta nyt lähti Cittari boikottiin, kun tuotteen hinta oli se mitä hintalapussa luki. Veikkaan, että tuossa otannan lopputuloksessa tuurilla on kaupparyhmiä suurempi vaikutus lopputulokseen.
Kyseessä oli Iltalehden vertailu, jossa Citymarketin osalta oli mukana vain Olvin Tuplapukki ja Sandelsin Vahva. Katselin nyt huvikseni K-Ruoasta päivän hinnat lähimmän cittarin hinnoittelulla. Näytti molempien hinnat olevan sentilleen samat kuin Prisman hinnat tuossa vertailussa, ja siten hieman Alkoa edullisemmat. K-ryhmän kaupoilla ei ole käytössä yhtenäishinnoittelu.
Itse rakastan ip-kassoja. Turun osuuskaupan Prismat ovat niihin panostaneet ja se on hyvä juttu. Pääsee todella nopeasti kassalle ja asiointi tapahtuu nopeasti. Löytyy myös niitä liukuhihnallisia, joilla menee isommatkin ostokset näppärästi. Myyjää tarvinnut tänä vuonna kerran.
Minä ymmärrän Juurikkia. En ole läheskään kaikesta mitä tässä ketjussa sanot samaa mieltä mutta tietyiltä osin samaistun Juurikkiin.
Hintatietoisena olen karttanut keskon ruokakauppoja vuosia vaikka ne laadultaan ja visuaalisesti ovat valovuosia s-ryhmän ja lidlin latoja edellä.
Viimeaikoina ole ilokseni saanut huomata (kun olen silloin tällöin keskon kauppoihin vahingossa eksynyt) että ostoskoriin löytyy yhä enemmän laadukkaita tuotteita sopuhintaan. Kirsikkatomaatit, kananmunat jne…
En omista vieläkään plussakorttia ja usein se rajoittaa minua tekemästä lisäostoksia noin 10-30eurolla kun silmä tarttuu johonkin “kaksi pakastepizzaa euroa” - tarjoukseen ja juuri kun alan lapioida tuotteita kyytiin niin joudunkin hylkäämään ostopäätökseni siihenpaikkaan.
Lidlissä en ole käynyt enää pariin vuoteen koska tuotteiden hintojen noustua tarjolla on enää huonompilaatuistatuotetta samaan hintaan.
Olenkin pohtinut että alkaako tästä pikkuhiljaa Keskon markkinaosuuksien takaisin valloitus, kunhan hitaat Suomalaiset huomaavat samat muutokset kuin bingviini.
Itsekin käytän pääasiallisesti itsepalvelukassoja. Jonkun yksittäisen kerran on joskus tullut ilmoitus, että kutsu myyjä paikalle. Oletan nämän liittyvän kassojen käytön valvontaan. Mutta tällä kertaa, ei hemmetti, neljä kertaa sama hälytys yhden ostostapahtuman aikana.
Minäkin olen hintatietoinen ja mm. suosin ahkerasti kauppojen punalaputettuja tuotteita, kun laadukkaissa tuotteissa tarjouksia tulee vastaan. Jos otan vertailukohdaksi vaikka S-marketit ja K-supermarketit, niin viimeksi mainitussa on vaan todella paljon laadukkaammat tuotteet. Esim. S-ryhmän laadukkaimmat valmissalaatit ovat raaka-aineellisesti selvästikin tiukalla budjetilla valmistettuja, kun taas samalla kilohinnalla K-supermarketista saa paljon laadukkaampia tuotteita. Sama pätee vaikkapa täytettyihin patonkeihin. Prisman ja Citymarketin välillä tuotelaadullinen ero ei kieltämättä ole yhtä suuri.
Ja ei muuten ole S-ryhmän kaupoillakaan vaan menevät alueittain ja tietty kokoluokituksen mukaan alueen sisällä. Lidl ilmeisesti on tasaisen kallis kaikkialla .
Ja tähän on epäilemättä kokemuksen sanelemat vankat perusteet. Kävin tässä joku aika sitten K-raudassa ostamassa jotain työkaluja. Maksamisessa meni varmaan 5 minuuttia. Edellä nimittäin oli joku vanhempi herra, joka maksoi omat ostoksensa käteisellä muistaakseni noin 370 euroa. Tasaraha. Oli pino 50:n seteleitä ja pari muuta seteliä. Ja kun se kassa ei kerta kaikkiaan vaan osannut laskea.
Itse asiassa postitse jaettavassa mainoksessa oli tarjoushinta. Se koski kahta tuotetta, mutta kun kaupassa ei ollut kuin yksi, olisi kohtuullista olettaa, että tarjous koskee myös sitä viimeistä kappaletta.
Viime vuosituhannella palvelu oli parempaa. Jos joku tarjoustuote loppui kesken päivän, laittoi kauppa tarjolle toista merkkiä, yleensä kalliimpaa, ja se myytiin sillä tarjoushinnalla. Ei ole enää tapana.
Jälkikäteen ajatellen olisi pitänyt maksaa kahdesta salaatista ja pyytää lappu, että saa hakea toisen myöhemmin. Kai kaikilla on tiedossa, että jos tarjoustuote on kesken päivän loppu, voi henkilökunnalta pyytää lapun, jolla ko. tuotteen voi ostaa tarjoushintaan seuraavan viikon aikana. Taitaa olla ihan lakiin perustuva oikeus. Toimii.
Tätä lakia voi tietysti kiertää mainitsemalla mainoksessa, että koskee rajoitettua erää.
Erä-mainostetut tuotteet vaan harmillisen huonosti soveltuvat eräretkikäyttöön.
Niin, jos tarjoustuotetta ei ole saatavilla (tässä tapauksessa sitä tarjoukseen oikeuttavaa eräkokoa), niin silloin sitä ei ole saatavilla.
Palvelulaadun sijasta tässä taitaa olla kyse laintulkinnasta. Jossain vaiheessahan kuluttajaviranomaiset vaativat varsin hanakasti sitä, että asiakkaille myydään korvaava tuote sillä tarjoushinnalla, jos alkuperäistuote on loppunut. Nykyään ketjuilla ei tuollaista käytäntöä ole ja kauppa välttää vastuunsa maininnalla, että tarjoustuotteita on rajoitettu erä. Esim. siitä Citymarketin mainoslehtisessä se lukee heti etusivulla. Käytäntö on kaikilla ketjuilla vastaavanlainen.
On toki niin, että kuluttajaviranomaisilla ja kaupoilla on erilainen käsitys siitä, riittääkö yleinen eräkoon rajallisuus välttämään vastuun myydä korvaava tuote tarjoushinnalla. Mutta jokaisen ketjun linjaus tuntuu olevan sama. Eli ts. tuotteet voivat loppua kesken, niitä pyritään saamaan tarjousaikana lisää ja jos ei saada, niin voi voi.
Kun kauppa myy tuotetta tarjoushintaan, se perustuu usein kaupan ja valmistajan väliseen hinta- ja markkinointiyhteistyöhön. Jos Atria kampanjoi kaupan kanssa makkaraa, ja kauppa myykin kampanjan puitteissa kuluttajalle HK:ta tappiollisella hinnalla, on siinä tietty ongelma sekä kampanjayhteistyökumppanin että kaupan kannalta.
Linjaus ei ole sama. Ainakin Tokmanni ja Lidl antaa kiltisti lapun, jolla tarjoustuotteet voi hakea myöhemmin tarjoushintaan. Ei tietysti koske kausi- tai rajatun erän tuotteita, vaan niitä jatkuvasti tarjolla olevia.
Tuore kokemus Harvian puukiukaasta. Vanha (ei Harvia) kiuas kesti reilut 20v ehjänä. Alkukesästä pari vuotta vanhasta Harviasta hajosi/paloi arina rikki. En tiedä kuvastaako tämä Harvian kiukaiden laatua nykyaikana ja onko se osakkeenomistajan kannalta hyvä asia, kun kiukaat tehdään halvalla ja niitä vaihdetaan useammin? Itse tuskin kuitenkaan ostan enää Harvian kiuasta tämän kokemuksen perusteella.
Arina lienee vaihdettava osa Harviassakin. Merkistä riippumatta itselläni on huonoja kokemuksia arinoista. Siksi hankin solu-arinan perinteisen tilalle. Tosin ollut käytössä vasta yli 3 vuotta kiukaassa. www.soluarinat.fi
.