En tiedä viittasitko minuun, mutta näinhän olen todennut monta kertaa. Analyysissä oletettu koko ajan, että lupa tulee ja Aurora AEYE tuo liikevaihtoa Q3’22 alkaen. Itse Optomedissä näkemäni sijoitustarina nojaa siihen. Aina näissä on toki mahdollisuus lisämutkille, mikä on riski, mutta eiköhän noin 6 kk:n päästä kaupallistaminen ole täydessä käynnissä.
9 tykkäystä
Itse olen hyvin konservatiivinen arviossani, varsinkin ajallisen ulottuvuuden suhteen. Vaikka Aurora+AI olisi lopulta isokin onnistuminen, kestää pitkään ennenkuin se luo merkittävää uutta liiketoimintaa. Tämä johtuu sekä hitaasti muuttuvasta diagnostiikkamarkkinasta että tekoälyn matalasta adaptaatiosta koko terveydenhuollossa. Valtavista investoinneista ja sadoista hyvin rahoitetuista startupeista huolimatta hyvin harva on saanut rakennettua kunnon bisneksen lääketieteen tekoälyyn liittyvistä ratkaisuista ja palveluista. Helsingin pörssistä Aiforia käy hyvästä esimerkistä kuinka hidasta ja vaikeaa bisneksen kehittäminen tällä alalla on.
4 tykkäystä
Alla on Salkunrakentajan Jorma Erkkilän juttu Optomedin tutkimustuloksista, huomioikaa, että artikkeli on julkiastu 8.2.2022, joten tätä ketjua seuranneille aihe pitäisi olla hyvinkin tuttu. 
Luulin laittaneeni sen tänne, mutta olin ilmeisesti unohtanut.
@Sheikki on ahkerasti kerännyt ketjuun tietoa, kiitos siitä ja myös siitä kiitokset, että on käynyt hienosti keskustelua analyytikon sekä muiden kanssa. Kiitän myös muita aktiivisia keskustelijoita; sitä olen arvostanut, että täällä on perusteltu omia näkemyksiään hyvin; oli täällä aktiiviset keskustelijat, mitä mieltä tahansa firman tulevaisuudesta, niin en ole nähnyt sellaista selkeää jyrkkää asenteellisuutta. 
@Juha_Kinnunen on tehnyt todella hyvää työtä myös tämän Optomedin analysoinnin suhteen. Omistan itse tätä firmaa ja kyllähän tässä on isoja riskejä, mielestäni niitä ei voi kiistää ja valehtelisin, jos ei osakekurssin romahtaminen harmittaisi. On helpottavaa lukea Inderesin ja Juhan analyysejä, koska ne ovat rehellisesti ammattitaidoilla riippumattomasti tehtyjä, luettuani tällaisia analyyseja minun on helpompi itse tutkia firmaa ja pohtia sen tulevaisuutta. Kyllä tällaista firmaa saa ja pitää tutkia juuri sopivan “kriittisellä” otteella, en ole missään vaiheessa nähnyt liian kriittistä otetta tähän eikä Optomedin mahdollista tulevaa potentiaalia ole lyöty alas, vaan on avoimesti kerrottu mahdollisista lukuisista riskeistä sekä tietyistä mahdollisuuksista.
Olen joskus lukenut tiettyjen minulle vieraampien tahojen analyysejä eri firmoista ja tavoitehinnat voivat olla todella korkealla sekä näkemykset ovat muutenkin hyvin hyvin optimistisia. Noviisisijoittaja helposti hämääntyy sellaisista, mutta kokeneempi sijoittaja osannee lukea niitä sopivalla silmällä.
Kehaisen Optomedia siitä, että lähti Inderesin seurantaan rohkeasti ja minusta on hienoa, että toimitusjohtaja Seppo Kopsalakin mahdollisuuksiensa mukaan keskustelee ja kertoo asioista parhaansa mukaan haastiksissa. Juhan ja Sepon keskusteluja on ollut kiva kuunnella, niistä olen saanut paljon irti.
16 tykkäystä
Jos ja kun AI pystyy luotettavasti erottamaan poikkeavuudet kuvista, niin on selvää, että ammattilaisten työkin tehostuu AI:n ansiosta huomattavasti, kun eivät käytä aikaansa ”puhtaisiin” kuviin. Tämä on eettisestikin järkevää, ei pelkästään taloudellisesti.
Aiemmin olen linkittänyt palstalle tiedotteet AEYE:n aiesopimuksista UMASS Medicalin ja Optomedin jakelusopimuksesta Melling Medicalin kanssa, eli kyllä volyymitoimituksiakin on lupa odottaa, jahka luvitukset ja pilottivaihe asiakkailla saadaan valmiiksi. Optomedin kumppani Malesiassa toimittaa aiesopimuksen mukaan AI-palvelunsa 1000 toimipisteen käyttöön. Eli AI:n käyttö kyllä yleistyy jo kovaa vauhtia, osassa Optomed on mukana, osassa ei.
Uusien markkinoiden avaamisen suhteen alkukitkaa ei pitäisi olla (jahka hyvät referenssit on saatu), koska uuden CPT-koodin myötä palvelun käyttöönottoa esim. perusterveydenhuollossa ajaa sekä palvelutarjonnan laajentamispotentiaali, että selkeä uusi ansaintamahdollisuus.
5 tykkäystä
Tässä vielä tuore esimerkki Brasiliasta (käännös):
…
SÃO PAULO, SP (FOLHAPRESS) – With the aim of assisting in meeting the repressed demand for services and diagnostic procedures carried out by the Unified Health System (SUS), caused by the Covid-19 pandemic, the University of the State of Rio de Janeiro (Uerj) decided to start tracking patients with diabetic retinopathy (DR), starting in March, with the goal of zeroing the SUS queue.
Diabetic retinopathy is a serious eye disease that can lead to blindness if not treated properly. It is one of the manifestations of Diabetes Mellitus, being considered the biggest cause of blindness in the working population, under 50 years of age. The information is from Agência Brasil.
Uerj’s dean, Ricardo Lodi, said this Friday (11) that the main objective, at the moment, is to implement a tracking protocol that can speed up the detection of DR cases through telemedicine and artificial intelligence (AI) system. in order to reduce the pent-up demand of patients on the waiting list for retinal exams and consultations with ophthalmologists.
“We want to eliminate these requests and, later, implement an efficient form of service that can avoid this long wait. Our goal is to provide quality care to the entire population of the state, as Uerj is committed to the health of the population”, said the dean.
According to a survey by the Brazilian Council of Ophthalmology released, in 2021, about 2.3 million procedures to diagnose diabetic retinopathy were no longer performed in the public network between January and September 2020, due to the Covid pandemic. The services started to be normalized only last year.
Uerj’s work will begin by tracking patients already registered in the system and who are residents of the region of Tijuca, Praça da Bandeira, Alto da Boa Vista, Vila Isabel, Maracanã, Andaraí and Grajaú, neighborhoods in the north of Rio de Janeiro. The exams will be carried out by an ophthalmologist specialist in retina and trained ophthalmic technicians.
The retinography exams will be carried out at the Pedro Ernesto University Hospital (Hupe) and at the Piquet Carneiro Polyclinic (PPC). The report and referral will be sent by message and email to all patients.
Uerj informed that the exams will be scheduled by electronic messages or telephone contact. In a four-hour shift, 16 patients will be scheduled, four patients per hour. In the first month, the project will start with a retinograph at Hupe for training ophthalmology technicians and two work shifts per week, which will total 32 patients per day and 128 patients per month. Subsequently, two retinal scanners will be used simultaneously, in Hupe and in PPC, increasing the service capacity to 224 patients in one month.
The expectation of the direction of Uerj is that this pilot project demonstrates the effectiveness of tracking DR through telemedicine and AI, with timely and early treatment of severe cases and prevention of cases of blindness, and that the tele-ophthalmic service Rio, in UERJ, can be expanded to other regions of the city and state of Rio de Janeiro.
Rector Ricardo Lodi recalled that the ophthalmology service at Hospital Pedro Ernesto is a reference in the state for the treatment of retinal diseases, performing a monthly average of 220 consultations for patients with retinal diseases, 120 laser treatments, 30 fluorescein angiography exams and 400 intravitreal injections, in addition to approximately 20 vitrectomy surgeries.
…
4 tykkäystä
Ajattelin myös osallistua keskusteluun ja ajatusten vaihtoon, kun näyttää olevan todella mielenkiintoiset ajat käsillä. Toivottavasti tässä ajatuksen avaamisessa on teillekin jotain näkökulmia vaikka olen useamman kohdan muotoillut sisältämään kysymyksiä.
Miten te näette, että AEYE tuottaa lisäarvoa myynti- ja markkinointiverkkoon siten, että Optomed hyötyy siitä? Olettaisin, että joku hyöty siellä on Optomedillekin. Topcon näyttää olevan se toinen vaihtoehto AEYElle, mutta julkisuudessa hehkutetaan tuota Aurora vaihtoehtoa huomattavan usein. Olisiko Topcon laitekanta valmiiksi suuri, joka on yhteensopiva AEYE kanssa? AEYE Health start-up tilassa, mutta ihan mielenkiintoisella kokoonpanolla siellä ollaan liikkeellä ja jotain on jo todistettu. Tel Avivin vaikutus saattaa näkyä suhteiden luomisessa (puhdas positiivinen toive).
Itse yritän päästä vielä yli siitä, että Optomed kuitenkin istuu aika ison tuoteportfolion päällä ja uutisointi keskittyy ymmärrettävästi tuo FDA lupahakemuksen ympärillä. Mikä on koko portfolion arvo nykytilassa, kannatavuus- sekä kulurakenne, jos näitä tuotteita kokonaisuuksina myydään? Nykyportfolion potentiaalia yritän hahmottaa yrityksen nykyiseen yritykseen arvoon.
Optomedin katsauksissa on vilahtanut uusien tuotteiden kehitys (esim se arvailtu neurokuvantaminen). Usein uudet tuotteet syö resursseja ihan reipasta tahtia ja itseä mietityttää onko nykyinen portfolio kannattavaa liiketoimintaa, jos uusien tuotteiden kehityskustannukset otettaisiin pois (täysin uusien tuotteiden kehitys vs olemassa olevien)? Johtaen siitä onko niin, että nykyisellä portfoliolla kaupallisesti kannattavaan tilaan ei päästä nykymuotoisena? Yritän tässä etsiä itselle kiintopistettä siihen kuinka suuri tuon Aurora AEYE arvo on. Ja, mikä on Optomedin nykytuotteiden arvo.
En osaa itse muodostaa myöskään riittävää kuvaa, miten ja kuinka paljon AI tuottaisi transaktioita mistä Optomed voisi kerätä tuottoja, esim kuinka monta laitetta ja kuinka monta kuvaa pitäisi ottaa päivässä tms. Ja onko niiden jatkona se, että muu Optomed ohjelmisto-liiketoiminta hyötyy siitä myös. Oma näkemys on, että mitä pidempi on arvontuottoketju sitä vaikeammin se on saavutettavissa, etenkin jos on vielä puuttuvia osioita. Toisinpäin katsottuna, jos asiat ovat jo valmiina niin se on ehdoton kilpailuetu. Pidän erityisesti mallista, jossa kamerat tuottavat jokaisesta otetusta ja analysoidusta kuvasta.
En ole itse mikään numeronikkari ihan parhaasta päästä, mutta yritän kasailla omaa näkemystä markkinatrendeistä, teknologiamurroksista ja markkinapotentiaaleista. Mielessäni pyörii myös onko yrityksen myynti osaksi isompaa yhtiötä ollenkaan kuvioissa - uhka vai mahdollisuus? Minkälainen on visio yrityksen arvonnoususta nykyjohdolla, mistä, koska ja kuinka paljon sitä rahaa tulee - aikaa raa’astikin avaan tähän kaipaavani jotain oletusikkunaa, ilman sitä mihin varat investoidaan.
Osa vähän sivuaa tuossa toistaan, mutta ehkä juurikin oman ajatuskulun ongelma tuossa onkin esillä. Minkälainen yhtiö tai tilanne meillä on 5 vuoden tai 10 päästä, ehkä realistisessa ja positiivisessa skenaariossa. Ja mitä vaaditaan, että sinne päästään? Ja onko Optomedillä panoksia nykytilasta sinne ponnistaa?
5 tykkäystä
4 tykkäystä
mmDR-AI:n merkitys on silmänpohjanseulonnassa:
mmDR-AI vastaa vain ja ainoastaan kysymykseen “onko kuvassa havaittavissa merkkejä kohtalaisesta tai vakavammasta retinopatiasta?”. Se ei vastaa esimerkiksi kysymyksiin “Onko kuvassa havaittavissa merkkejä glaukoomasta?” tai “Onko potilaan silmien kunto muuttunut verrattuna edellisen seulonnan kuviin?”
Aikaisemmin linkittämässä länsimaisessa seulontaprosessissa on kaksi vaihetta, jossa kuvatulkintaa tehdään: pregrading ja grading. Työnjako ja roolitus on yleensä seuraava. Pregradingin tekee ammattitaitoinen kuvaaja (diabeteshoitaja tai muu), joka varmistaa kuvien teknisen laadun ja antaa arvionsa onko kuvissa retinopatiaan tai muuhun silmäsairauteen viittaavia löydöksiä).
Jos kuvissa on löydöksiä, ne menevät grading vaiheeseen tulkittavaksi.
Varsinaisen gradingin tekee silmälääkäri, joka tulkitsee kuvat, katsoo mahdolliset vertailukuvat ja antaa rakenteisen lausunnon jne. Tämä vaihe on kokonaan seulonta-AI:n skoopin ulkopuolella.
Tästä päästään päätelmään, että seulonta-AI voi auttaa vain pregrading-vaiheen kuvien tulkinnassa. Mutta se ei poista useita tehtäviä suorittavaa kuvaajaa työprosessista. AI voi mahdollisesti parantaa kuvien pregrading tulkinnan laatua sekä rajallisessa määrin parantaa työn tehokkuutta. Historia on osoittanut, että tämäkään olettama ei aina pidä paikkaansa (jos aihealue kiinnostaa niin voi googlata vaikka hakusanoilla mammography screening CAD productivity false positive).
Edelleen näen, että tämän hetkisille hyvin kapeille ja kohtuullisen tarkoille seulonta-AI ratkaisuille on eniten käyttöä ja arvoa kehitysmaissa, missä ammattitaitoista henkilökuntaa ei ole tarpeeksi pregrading ja grading vaiheisiin.
1 tykkäys
Eikös Optomed tee kameroita myös Topconille (OEM) ja tuo mille haetaan lupaa nii eikös se lupa mene juuri kamera+AI eli nimenomaan haetaan lupaa Optomedin kameralle ja Aeyen AI:lle.
Käsitinkö kysymyksen oikein.
Viittaan kirjoituksessa tähän: "STUDY FOR THE DETECTION OF MORE-THAN-MILD DIABETIC RETINOPATHY
Images from two fundus cameras were evaluated in a multisite study - a desktop camera (Topcon NW400) and a handheld camera (Optomed Aurora). One image per eye was obtained from each patient. Images were analyzed using AEYE Health’s AI-based system. The results of AEYE’s system were compared to results obtained from a panel of experts." Lähde: https://www.aeyehealth.com/
Mietinnäsi siis kuinka suuri on Topcon NW400 osuus markkinassa. Eli mikä on nyt sitten oletettu markkinajako pöytämallien ja kannettavien kanssa. Tuolla AEYE sivuilla tosiaan rintarinnan nuo molemmat kameravaihtoehdot ja niillä saadut tulokset.
AEYE itse viittaa suoraan AI ratkaisujen mullistavan screenausta sekä pöytä, että kädessäpidettävillä kuvantamiskoneilla:
""Zack Dvey-Aharon, Ph.D., CEO of AEYE Health commented:
“To truly revolutionize diagnostic screening for diabetic retinopathy, it is crucial to make the process accessible, affordable and highly accurate. The ability to accurately detect more-than-mild diabetic retinopathy using just a single image per eye, obtained from either desktop or handheld cameras is the true key to that revolution. AEYE is committed to deliver on this promise, as millions keep losing their vision from a preventable cause.” “”
Lähde: AEYE Health Reports Pivotal Clinical Trial Results of its AI Algorithm for the Autonomous Screening and Detection of More-Than-Mild Diabetic Retinopathy
En ole nyt itsekään ihan varma mitä tuossa halutaan ihan eksaktisti ilmoittaa ja oliko tosiaan niin, että kliinisessä tutkimuksessa on ollut mukana kaksi kameraa samaan aikaan? Tuon kliinisen tutkimuksen tiedoissa puhutaan ainoastaan kuvista, joita on otettu laitteilla, mutta ei suoraan, että millä laitteella tai laitteilla. Onko AEYE motivaatio Optomedin vai Topconin puolella?
Vai tulkitsenko jotain väärin?
Topconin liikevaihto on ~1,3 miljardia dollaria.
Topcon myös käyttää Optomedin valmistamaa Topcon Signalia (ulkoisesti Auroram kanssa 1:1) seulontaratkaisussaan. Topconilla voi olla suuri houkutus saada AI myös Signaliin.
Aeyellä on ollut alusta saakka kärkenä käsikameran ja AI:n kombo. Pöytäkameran mukanaolon motiivi saattoi olla tarjonnan täydennys (voidann tarjota AI:tä kumpaan tahansa tai molempiin), backup tutkimuksen onnistumiselle (jos Aurora ei olisikaan pärjännyt), tai kunnollisen referenssin järjestäminen Auroralle. Auroran kannalta tärkeää ja merkityksellistä oli, että se pärjäsi komeasti pöytäkameralle.
“backup tutkimuksen onnistumiselle”, tämä olisi loogista ja niin se tarina on tuolla pääosin mennytkin. Ja siitä ehkä voisi johtaa ajatuksen, että AEYE olisi aktiivisesti tukemassa Aurora + AYEY liiketoiminnan kehittymistä kiihdyttäen. Itseltäni oli tuo esittämäsi kalvo mennyt ohi ja AEYE:n sivut hieman yllätti.
Avaan vielä tähän tuota omaa pohdintaa tuosta skaalautumisesta ja tulovirtojen visiosta, josta mielestäni puhutaan kuitenkin kovin vähän.
Oletan skenaarioksi, että 1000 kameraa on markkinassa, joilla tehdään 8 kuvaa ja analyysiä päivässä (1 transaktio = kuva + analyysi). Oletan, että käyttöaste on kaikilla kameroilla 150 päivää vuodessa.
Jos yhden analyysin arvo olisi
1€ tästä tulisi yksinkertaisella laskutoimituksella 1 200 000€
5€ tästä tulisi 6 000 000€
10€ tästä tulisi 12 000 000€
Näitä parametreja olen pyöritellyt tuossa, että jos olisikin 5000 kameraa yms. niin kuinka tuo yhtälö käyttäytyy erilaisilla parametreillä. Näitä ehkä haluaisin nähdä jonkun ammattilaisen tekemänä perustellussa viitekehyksessä muutamin eri parametrein. Korjatkaa, jos ajatelmani on ihan pielessä.
Nortti kirjoittaa:
“Edelleen näen, että tämän hetkisille hyvin kapeille ja kohtuullisen tarkoille seulonta-AI ratkaisuille on eniten käyttöä ja arvoa kehitysmaissa, missä ammattitaitoista henkilökuntaa ei ole tarpeeksi pregrading ja grading vaiheisiin.”
Oma näkemys edellistä pohtien on, että lääketieteessä (ehkä tämä voisi olla potilashoito ja diagnosointi) tehdään paljon poissulkevaa diagnostiikkaa ja “arvailevaa esitutkimusta” (en ole lääketieteen spesialisti) ja nopea kuvantaminen voisi parantaa oleellisesti diabetes potilaan hoitoketjua. Kuvan ottamistaajuus / potilas on mahdollinen hoidon laatutekijä, jos sieltä saadaan arvokasta tietoa potilaan terveydentilasta (tai sen kehittymisestä ennen varsinaisia diagnosoituja oireita). Ja mielenkiintoista varmasti on myös potilaiden terveyden seurannan kehittyminen ja sairauksien etenemisen tunnistaminen (data on erityisen arvokasta, jos sille on tunnistettu käyttökohteita ja on käytettävässä muodossa). Nykyisten seulontojen taajuus vs Optomed +AEYE taajuus. Voiko combo toimia katalyyttinä taajuudeen muutokseen?
Nortin esittämä arvo tuon luettua on mielestäni myös looginen. Siellä missä sitä ei nyt ole, on loogista kulkea modernia, riittävän laadukasta ja kustannustehokasta tietä. Täydennettävää markkinaa on uutisoinnin perusteella todella paljon.
Toinen mihin kiinnitän huomiota on tuo henkilöstön määrä ja osaaminen. Nykyinen adaptiivinen kulttuuri osaa poistaa halutessaan ammattitaitoisen henkilökunnan kulueränä todella nopeasti, jos sen voi korvata teknologialla. Enkä tarkoita, että kaikki näitä töitä tekevät tulevat poistumaan vaan heidän työ kohdennetaan pääosin muualle alkuvaiheessa ja pidemmällä juoksulla joitain töitä ei enää tehdä lainkaan ihmisen voimin. Se, että millä ajanjaksolla tällainen transformaatio tapahtuu on mielestäni osa Optomedin visiota, jos se siellä on?
Lääkäreillä on mitä ihmeellisempiä laitteita mm. päänalueen sairauksien hoitoa helpottamaan ja auttamaan diagnosoinnissa. Mielestäni vapaassa kilpailussa lääkäriasemien välillä on yksi osa modernit ja ajantasaiset hoitomenetelmät ja sen vuoksi yritän saada tartuntapinnan sille, kuinka monta kuvantamistapahtumaa on realistinen eri aikajänteillä.
Optomed itse ajaa kuvantamista perusterveyden huoltoon, joka on mielestäni juuri se suunta missä transaktioiden määrä kasvaa eksponentiaalisesti (etenkin hyville ja kustannustehokkaille ratkaisuille).
Tähän liittyen, CVS:ssä alkaa pilotti Digital Dianostics:in (Idx-DR) AI-palvelulla. CVS on mammuttimainen apteekkiketju Yhdysvalloissa. Lähtee pienestä, katsotaan miten alkaa kehittyä.
…
The pharmacy in Westchase has been chosen as the pilot site for a new concept: An in-store eye clinic designed to make screening faster and more convenient. The clinic includes a device that can diagnose diabetic retinopathy and macular degeneration, a common eye disorder among those over 50, within five minutes.
Known as IDx-DR, the device takes images of the retina and uses artificial intelligence software to look for lesions and other signs of damage. Patients do not have to get their eyes dilated before using it.
The clinic is run by Network Eye, a startup company whose founders include Tampa Bay ophthalmologist David Eichenbaum. They hope to reach and care for people who skip eye screenings either because they don’t have health insurance, or are reluctant or unable to devote several hours to an appointment with an eye doctor.
…
1 tykkäys
Löytyisikö jostain tietoa, paljonko Optomed on myynyt kameroita? Siitä perstuntuma ja miten toi tekoälyratkaisu voisi tuoda euroja. Sinänsä mielenkiintoinen skene ja markkina.
Kuitenkin ihmettelen kurssikehitystä…viime kesänä hinta 19 ekee ja nyt kolkutellaan 6 euron pyykkejä. Kepler ja Redeye eivät muuttanee suorituksia ja tavoitteet heiluu yli 10 eken…Inderes vetää pessimistinä seiskan tuntumassa. Kovat on laskut…mietin, olisiko aika vaihtaa myös johtoa sekä muutoksia hallitukseen…kiinalaisten rooli hallituksessa ja nähtävästi johdossakin ihmetyttää, mut ei yhtään kameraa kaupaksi yhden kvartaalin aikana 
Olisko aika vaihtaa pelaajia tai vähentää niitä, jos ei ole tulojakaan…
1 tykkäys
Eikö tämä olisi pitänyt kertoa heti, eikä odottaa tuloksen julkaisua. Tällaisen tiedon pihtaaminen lisää epäluottamusta yhtiötä kohtaan.
”Pitkän aikavälin epävarmuutta Kiinassa lisää syksyllä 2021 julkistettu uusi kansallinen ohjeistus, jonka mukaan Kiinan valtion rahoittamien sairaaloiden tulisi jatkossa suosia silmänpohjakamerahankinnoissaan Kiinassa valmistettuja tuotteita.”
2 tykkäystä
Kyllä varmaan moni laski ton merkittävän yksioikeussopimuksen varaan ja vlä mikä toimija Kiinan markkinoilla…tosi erikoista ja varmaan ovat katsoneet laitteet etukäteen niiden sopivuuden myös tuoteportfolioon. Ei firmaan olla tultu harjoittelemaan ja vastuunkantajat pitäisi laittaa työnhakuun…ny vaan siloitellaan asiaa. Rahaa poltettu ja miettikää tilannetta, kun siellä on odoteltu tilauksia puoli vuotta ja mitään ei kuulu. Vaikka kävisivät kysymässä tilausten perään joka viikko. Todella todella erikoinen kiinalainen juttu…
1 tykkäys
Homma kyllä tuoksuu nyt vähän pahalla, kyllä avoimuus tiedottamisessa on ensisijaisen tärkeätä, vaikka viesti olisikin negatiivinen.
Monessa ketjussa sanotaan/selitellään, että pitää katsoa businesta eikä kurssikehitystä, sekin on tietysti totta.
Mutta kyllä aika moni, ainakin itse, on sijoittanut tähän kurssinousu mielessä pitkässä juoksussa ja tässä se ei nyt oikein meinaa toteutua, ainakaan toistaiseksi.
2 tykkäystä
Yhteistyöhän Kopsalan mukaan jatkuu Sinopharmin kanssa/kautta 2 maakunnassa, muualle tulee uudet jakelijat.
Julkiselle puolelle menekki voi kärsiä. Sama koskee myös muita kameravalmistajia, joilla valmistus Kiinan ulkopuolella.
1 tykkäys