Hyvä, nyt nähdään kenellä on asiantuntemusta analyyseissä. Inderes tavoitehinta 1,05 euroa.
Peter Seligson taisi olla yli 2 euroa? Aika hurja ero, luvut ihan eri planeetoilta.
6 tykkäystä
Inderesin tavoitehinnathan on vain vuoden päähän. Niitä pitäisi sinänsä pidentää… Seligsonilla apteekien 5% “pitäisi” liikevoitto lienee se vuosien päästä tavoite… Kesko pääsi siihen Pirkka merkin ansiosta ? Jotain samaa pitäisi keksiä…
1 tykkäys
Taitaapi olla kyse kuitenkin siitä, että eri analyytikot näkevät piiloarvon purkautuvan eri tavoin. Siihen on viisi keinoa:
- Omien osakkeiden takaisinostot
- (Lisä)osingot/pääomanpalautus
- Liiketoimintojen myynti
- Koko firman myynti (onko tämä hyvä, kun Herlinit pääomistajina? ks. case Caverion)
- Arvostus korjaa luonnollisesti
Siitä voi sitten kukin ottaa kaikki viisi kohtaa ja taselaskelman käsittelyyn ja alkaa pohtia, että mitä kautta arvo voi purkautua. Oriolan ydinbisnes on kaikista ongelmista huolimatta sen verran tasaista, että osingonjaon suhteen tuskin tulee suurta eroa ammattilaisarvioijien välillä. Jakovara lienee melko rajallinen, vaikka käteistä taseessa onkin ja negatiivinen käyttöpääoma toimisi. Perinteisenä suomalaisyhtiönä Oriola ei tietenkään alentuisi järkevään pääoman allokointiin, joten kaikki ovat varmasti osanneet sulkea buybackien mahdollisuuden pois. Näistä tuskin saadaan siis isoa eroa. Ostotarjouksista ei taida myöskään olla mitään merkittävää spekulaatiota, joten siihenkin pohjautuvan arvon voi sivuuttaa.
Erot näkemyksissä on siis tultava liiketoiminnan osien myynneistä (apteekki-yhteisyritys?) ja arvostuksen korjautumisesta luonnollisesti. Oriola itse viestii, että apteekeissa ollaan pitkäjänteisesti mukana, joten on ihan perusteltua olla antamatta sille isoa arvoa. Löytyykö muista omistuksista riittäviä erottavia tekijöitä - ei vaikuta siltä. Luonnollinen korjautuminen vaatisi luultavasti jotakin katalyyttiä, ja kun itsekin kuvailet bisneksen kulkeneen tappiosta tappioon viime vuosina, niin sitä tuskin tapahtuu ihan hetkessä. On siis jopa aivan perusteltua hinnoitella Oriolan osaketta tähtitieteellisellä alennuksella osien summaan - paskafirmojen kohdalla alennus kuuluu asiaan, ellei sitä tietoisesti pureta. Jos taas uskoo tuon arvon purkautumiseen (kenties apteekit myydään jo aikaisessa vaiheessa käteistä vastaan), niin silloin positiivisempi arvio on tietysti perusteltu.
Positiivisena loppukaneettina toki todettakoon, että ei taida olla montaa alennushinnoittelua, jota runsas vapaa kassavirta, osakekannan kutistaminen ja käteisvoitonjako eivät korjaisi. Niitä odotellessa.
12 tykkäystä
Paljon asiaa josta olen samaa mieltä. Kuitenkin se tärkein komponentti arvonnousussa puuttui. Tuloksen pitäisi palautua sellaiselle turvalliselle 30 Meur vuosi tasolle. Ja sitten siitä olisi hyvä ponnistaa sellaista defensiiviselle yhtiölle sopivaa tasaisen tappavaa vuodesta toiseen tapahtuvaa tuloksen ja osongon nousemista. Jos näin käy niin noiden muidenkin asioiden todennäköisyys nousee.
10 tykkäystä
Ruotsin apteekkiala tekee Inderesin mukaan keskimäärin 2% liikevoittoa. Oriolan teki max. 4% ennen yhteisyritystä ? Nyt yhteisyritys tekee pientä tappiota ylimäär. poistojen takia. Mutta v. 2026 ennuste onkin tosin sitten jo EPS 0,13 ja v. 2025 EPS 0,11. Ilmeisesti silloin saavutetaan tämä alan yleinen 2% liikevoitto Mutta siis Seligsonin apteekkien 5% liikevoittotavoite siintää edelleen melko kaukana… Sehän nyt oli sellainen heitto sinänsä ja eihän mies edes välttämättä omista Oriolaa tai ole edes koskaan aikonut omistaa 
Omistaisipa Koneen Herlin Oriolaa Caverionin tapaan. Enemmän häneen olisi luottoa kuin näihin muihin Herlineihin, liekö näihin muihin edes puheväleissä ? Välit taisi mennä perinnönjaossa kun yhtä suosittiin Koneen muodossa…
Edit. Inderesillä Positiivisen ja negatiivisen skenaarion osien summa arvostus on välillä 0,6 - 2,4 euroa eli tavoitehintahan on vain yksi luku monien mahdollisten joukossa. Seligson esitti pelkästään positiivisen skenaarion luvun.
5 tykkäystä
Tuo johtaisi kyllä arvostuksen korjaamiseen luonnostaan, eli olet oikeassa siinä. Sijoittajana voi vain miettiä, että paljonko luottoa löytyy yhtiön johtoryhmän kykyyn saavuttaa riittävä kannattavuuden ja tuloksen taso.
Oma lähtökohtani on tässä se, että jos johto ei ymmärrä ostaa omia osakkeitaan takaisin mitätöitäväksi kaikella liikenevällä käteisellä alennushinnoittelusta huolimatta, niin en silloin luottaisi pätkääkään heidän kykyihinsä toimia osakkeenomistajille positiivisella tavalla.
4 tykkäystä
Oriolassahan tapahtui viime vuonna(2023) aika isoja muutoksia hallituksessa. Capman-taustainen Heikki Westerlund aloitti hallituksen puheenjohtajana ja Terveystalon ex-toimari Yrjö Närhinen hallituksen jäsenenä. Ehkä siellä jotakin pinnan alla tapahtuu, mutta asiat eivät tapahdu hetkessä. Tiedä vaikka olisivat laittamassa yhtiötä myyntikuntoon. Ainakin itse pidän hyvänä signaalina sitä, että hallitukseen valitaan uusia, päteviä henkilöitä. Hallitus - Oriola
Mutta ei siitä kahta sanaa, olisihan tuo operatiivinen toiminta saatava kuntoon, ei auta vaikka hallitus tekisi kuinka hienoja strategisia linjauksia, jos toimiva johto ei saa liiketoimintaa kunnolla kannattavaksi. Jatketaan yhtiön omistamista pienellä seurantapositiolla.
8 tykkäystä
Greenzap Oy näyttää viimeisen omistajarekisterin mukaan vaihtaneen B-sarjaa A-sarjaan. Tämä taho pohtinee osakesarjojen yhdistämispreemiota?
3 tykkäystä
Äkkiseltään vaikuttaa kuitenkin tyhmältä vedolta (kunnes toisin todistetaan), sillä B sarja mennee vielä A sarjaa korkeammalle, jos kurssin nousutrendi jatkuu. Näin on ollut ennenkin. Huipuissa B on korkeammalla, ja pohjilla A sarja. Mm. rahastot arvostaa likviditeettiä.
Myös Hallituksen puheenjohtaja osti marraskuussa halvempaa B sarjaa 100000 kpl.
4 tykkäystä
Riippuu aika paljon sijoitushorisontista ja omistetusta osake- ja äänimääristä.
Jos osakesarjat yhdistetään, A-osakkeet tuskin hyväksyvät alle kahdeksan prosentin preemiota.
Jos yhtiö menee myyntiin, välimiesmenettelyssä vallitsevan käytännön mukaisesti A-osakkeille määräysvaltapreemio on > 20 %-
4 tykkäystä
Tämä riippuu niin monesta asiasta että oikeastaan voisi olla parempi vaan suosiolla omistaa molempia sarjoja. Itse olen huomioinut jopa sen että B osakkeelle saa paremman lainoitusasteen Nordnetiltä. Ja ihan vaan jos on buy and forget osinkohaukka niin ostaa tietty sitä mitä saa päivän kurssilla halvemmalla.
5 tykkäystä
Uusinta omistajarekisteriä katsottaessa tulee esille merkittävä seikka. Hallintarekisterissä olevien osakkeiden määrä on kasvanut eli ulkomaiset sijoittajat ovat lisänneet omistustaan Oriolassa. Viimeksi hallintarekisterin omistus kasvoi syyskuussa 2022. Jotain on siis tapahtunut kv. sijoittajien mielestä Oriolassa, kun he näin pitkän tauon jälkeen ovat alkaneet sijoittamaan lisää Oriolaan. Pitäisin tätä hyvänä signaalina Oriolan arvon kehitykselle.
12 tykkäystä
Kun Oriolan kurssikäyrää tarkastelle, niin näinä päivinä puolen vuoden kestänyt tappioiden kotiutusjakso näyttää päättyvän. Taustalla vaanii myös se seikka, että ulkomaalaiset ovat palanneet ostolaidalle (hallintarekisteri). Itselläni on tavoite pitää vakaata hyvää osingonmaksajaa salkussa (n. 6%) ja ei niinkään ole väliä osakkeen hinnassa, mutta voihan olla, että Oriolan kurssi on juhannuksena jopa 1,4 euroa. Siinä olisi mukava kokkoa sytytellä.
4 tykkäystä
Edellinen surullisen kuuluisa ERP-järjestelmä ei kauaa ole käytössä. Nyt rakennetaan uusi yhteinen toiminnanohjausjärjestelmä.
Historiaa muutaman vuoden takaa:
11 tykkäystä
Projekti käynnistyy vuonna 2024, ja uusi järjestelmä otetaan käyttöön vaiheittain vuosien 2025-2027 aikana. Järjestelmän käyttöönotto alkaa Ruotsista ja etenee sen jälkeen Suomeen.
HCLTech on valittu toiminnanohjaus- ja varastonhallintajärjestelmän integraatiokumppaniksi. Pääteknologiatoimittaja on SAP.
Ei ole hirveästi opittu historiasta. SAP:illa jatketaan, projekti kestää neljä vuotta ja intialaiset toimittaa 
23 tykkäystä
Toivottavasti siellä on töissä samoja henkilöitä ketä oli mukana edellisessä projektissa. Tuollaiset epäonnistuneet ja venyneet projektithan ovat parhaita oppimisen mahdollisuuksia. Edellyttäen että virheistä otetaan opiksi!
5 tykkäystä
Uuden EPR-hankkeen kustannus on melko jäätävä. Oriolaomistajille tuli uusi riskitekijä arvioitavaksi, pyytämättä ja yllättäen. Huomioiden Oriolan niukan liikevoittomarginaalin ja juuri uusitun ja kalliiksi käyneen edellisen ERP:n kustannukset, ihmettelen tällaisen hankkeen takaisinmaksukykyä. Ehkä johto tällä kertaa tietää mitä tekee ja excelissä tällaiselle operaatiolle löytyy kannustavat investointilaskelmat.
" Projektin tavoitteena on ottaa käyttöön yksi yhteinen järjestelmä, joka mahdollistaa liiketoimintaprosessien harmonisoinnin, vahvistaa tiedonhallintaa ja parantaa asiakaskokemusta. Investoinnin kokonaisarvo on noin 35 miljoonaa euroa, josta pääomamenojen osuus on arvion mukaan 3/4 kokonaisinvestoinnista. Uusi toiminnanohjaus- ja varastonhallintajärjestelmä korvaa Suomessa ja Ruotsissa nykyään käytössä olevat kaksi eri järjestelmä"
4 tykkäystä
Itse lähdin kyllä heti kyseenalaistamaan tuota että tuoko yksi järjestelmä sitten kuitenkaan synergiaa Suomen ja Ruotsin välille. Itseasiassa erilainen sääntely juurikin voi tehdä koko hankkeesta hyvin vaikean. Olisikin kiva kuulla onko jollain suurella toimijalla Suomessa ja Ruotsissa yhteinen erppi vai lähdetäänkö tässä virittelemään jotain ennenkuulumatonta?
2 tykkäystä
Ohessa mun kommentit, Ruotsin ERP-uusimistarve oli tiedossa, mutta Suomi tuli yllätyksenä. Meillä on ollut odotuksissa tästä ja todennäköisestä Suomen logistiikkakeskuksen uusimisesta/uuden rakentamisesta johtuva investointitason nousu lähivuosina, mutta kyllähän tällainen projekti riskejä lähivuosille lisää.
12 tykkäystä
Eiköhän tämä aikataulukin projektin suhteen viittaa selvästi siihen, että tuskin Suomessa vanhaan logistiikkakeskukseen tätä järjestelmää rakenneta.