löytyykö muuten johdon/hallitusten jäsenten Oriola omistukset jostain? en löytänyt sivuilta
Oriola ja uudet tietojärjestelmät ovat yhdistelmänä yhtä vaarallinen kuin tulitikut ja bensa. No onpahan taksiyrittäjille taas kyytejä tiedossa. Vakavammin todettuna toivotaan, että yhtiö saisi tällä kertaa paremmin homman hoidettua.
4 tykkäystä
Olen osana sijoituspäätöstäni olettanut, että Oriola voisi olla yritysjärjestelyjen kohteena. Lähinnä siis, että joku isompi alan toimija tai päivittäistavarakauppa ostaisi osan tai koko Oriolan. Tämä tiedote tietojärjestelmäuusinnasta antaa ainakin itselle signaalin, että mahdolliset neuvottelut eivät ole lähellä toteutumista, koska varsinkin jos ostaja olisi ollut alan isompi toimija, olisi sillä ollut toiminnanohjausjärjestelmät valmiina omasta takaa ja näin synergiaetuja olisi syntynyt.
7 tykkäystä
Jokseenkin eri mieltä. Erpin uusintaa puuhastelee eri porukka kuin sitten koko firman kauppaamista suunnitteleva porukka. Jos taas hallitus sanois toimivalle johdolle et älkää hei nyt tehkö 3 kk mitään isompia uudistuksia ni mitä sisäpiirirekkarin ulkopuolella olevat siitä päättelisi?
Eli mun mielestä se on business as usual ja toimintaa kehitetään normaalisti kunnes joku oikeasti tekee sitovan ostotarjouksen.
7 tykkäystä
Edellisen järjestelmähankinnan käyttöönotto oli maankuulu katastrofi josta selviämiseen yhtiöltä meni 2-3 vuotta. Onnekseni myin vähäiset omistukseni tästä jo viime vuoden puolella pois, enkä tämän tiedon saatuani aio lähiaikoina palata omistajaksi. Uskon, että käyttöönotto on nyt paremmin organisoitu, mutta tulevaan osinkovirtaan tämä ei voi olla vaikuttamatta. Ehkä tämä on pakollinen korvausinvestointi, tiedä häntä, mutta jos näin on niin SAP;n elinkaari on aivan liian lyhyt.
Kuitenkin puhutaan tietojärjestelmäinvestoinnista, minkä arvo on lähes viidennes markkina-arvosta. Tämänkaltaista investointia ei edes suunnitella ilman hallituksen tietämystä, puhumattakaan sen päätöksenteosta.
8 tykkäystä
Tottakai hallitus tietää tästä ja on osallistunut päätöksentekoon. Mutta koska ei koskaan voi olla varma neuvottelujen lopputulemasta niin olisi loogista että toiminnan kehittäminen jatkuu rinnakkain mahdollisten myyntineuvottelujen kanssa.
Mielestäni -8,22%:n kurssireaktio 10.1.24 oli ylimitoitettu. Kun tarkastelee tilinpäätöksen aineettomia oikeuksia ja investointien kassavirtaa, uusi toiminnanohjausjärjestelmä uppoaa lukuihin helposti eikä aiheuta onnistuessaan suurta uhkaa tulostavoitteille. Ohjelmistojen taloudellinen käyttöaika on 5-10 vuotta ja edellisen ERP:n kulu on jo kirjattu tulosvaikutteisesti vaikka 2017 hankinta tuntuu tuoreelta.
Kilpailijat ovat uusineet ja uusivat voimakkaasti omia järjestelmiään ja Oriolan on oltava kehityksessä mukana.
Mitä tulee SAP:iin niin on varmaan helpompaa toteuttaa uudistus jos aiempikin järjestelmä on samalta toimittajalta. Siitä olen samaa mieltä SAP osaa lisätöiden laskutuksen. Oriolalta tämä vaatii jo sopimusvaiheessa tarkkoja kirjauksia mitä kuuluu 35 meur investointiin.
17 tykkäystä
Tosiaan jos tuloksen osalta lukemat palavaat takaisin raiteilleen, niin luvatulla 2/3 osingolla nettotuloksesta jää vielä varaa investoida esimerkiksi tällaiseen monivuotiseen puristukseen. Eiköhän siellä lääkkeiden verkkokauppa ja muut markkinan vaatimukset kummittele taustalla, kun lähdetään uudistamaan.
6 tykkäystä
Olen täysin samaa mieltä, että reaktio on ylimitoitettu. Kyseessä ei ole uuden ERPin käyttöönotosta, vaan nykyisen päivityksestä uuteen SAP S/4-versioon. Siinä olemassa olevat prosessit eivät muutu eikä pyörää tarvitse keksiä uudelleen, kuten edellisellä kerralla. SAP S/4 perusprosessit ovat samat kuin nykyisessä ECC-versiossa. Ruotsin osalta kyse on roll-outista eli Ruotsin organisaatio lisätään järjestelmään ja otetaan Suomessa olemassa olevat toiminnallisuudet käyttöön.
9 tykkäystä
Hieman hämmästelin eilistä kurssireaktiota, kun yhtiöhän teki juuri sitä, mitä siltä on odotettu eli keskittyi parantamaan ydinosaamistaan. Juuri tätähän Peter Seligson on esittänyt. Oriolan täytyy keskittyä parantamaan ydinosaamista eli tukkutoimintaa. Näen ERPn päivittämisen positiivisena toimena tulevaisuuden tuloskasvulle.
6 tykkäystä
Ja tämä kestää neljä vuotta ja kustannusarvio 35Me. Mistä se kertoo? Joudun arvailemaan, mutta en löydä mitään muuta järkevää selitystä asialle kuin se, että aikaisemman toimituksen yhteydessä on lähdetty räätälöimään SAP:ia rankalla kädellä. Nyt nämä osuudet joudutaan koodaamaan uusiksi ainakin osittain ja kaikki alan ihmiset tietää, että se maksaa. Oriola on hyvä esimerkki siitä, mihin SAP:in hankinta johtaa, ellei sitä oteta käyttöön sellaisenaan.
Ollaan aika kaukana siitä, miten järjestelmiä kehitetään ja otetaan käyttöön nykyisin hyödytäen Agile-menetelmiä. Neljässä vuodessa ehtii jo moni asia vanhentumaan ja ajaudutaan päivityskierteeseen hyvin suurella todennäköisyydellä.
8 tykkäystä
Jotain pitäisi osata päätellä siitä, että 9 miljoonaa kirjataan kuluksi ja 26 miljoonaa taseeseen. IFRS:ssähän räätälöinti on nykyisin kulua ja peruspaketti menee taseeseen.
Varmaan tällä keskeisesti pyritään parantamaan Ruotsin tukkutoiminan liikevoittoa, joka oli vuonna 2022 vain noin 0,5 prosenttia
Kun Suomessa tukkutoiminnan liikevoitto oli 3,5 %
Tosin nämä voivat kertyä eri tavalla, kun osa myynnistä on liikevaihtoa ja osa laskutusta, joka ei näy liikevaihdossa, mutta näkyy liikevoitossa.
Ruotsin heikkous näissä näkyy kuitenkin selvästi ja sitähän tässä nyt lähdetään investoinnilla ensisijaisesti parantamaan.
3 tykkäystä
Tosiaan marginaaleissä voi kirjanpidon takia olla eroja ja kannattakin melkein katsoa absoluuttisia lukuja mielummin. Oriola sanoo että näistä tytäryhtiöluvuista ei ihan suoraan voi kunkin maan tulostasoa katsoa, mutta kuten sanoit, kyllä se selkeästi siitä kertoo että etenkin Ruotsissa on parannettavaa.
4 tykkäystä
Tämä menee aika vahvasti spekulaation puolelle - itsellänikin. Neljässä vuodessa kyllä tekee kaikenlaista sekä ketterästi että vähemmän ketterästi, joten en tuomitsisi suoraan. Epäilen, että regulaation vaatimia toiminnallisuuksia on pakko räätälöidä järjestelmiin.
Hyvä nosto myös tuo Ruotsin heikko suorittaminen @seuraaja2 toimesta, vaikkakin luvut saattavat olla suoraan vaikeasti tulkittavissa. Perusteita uudistukselle on ainakin tämän perusteella.
1 tykkäys
Oriolan toiminta on ennenkaikkea kaupan logistiikkaan verrattava operaatio. Pitäis ymmärtää miten joku inex tai kespro homman tekee ja paljonko niiden erpit on maksaneet. Ei tätä suoraan voi lähteä vertaamaan kovin moneenkaan toimijaan Suomessa. (volyymit ja sääntely) Tästä syystä en ole valmis omalla tietämykselläni tuomitsemaan tätä ja toteamaan että joku “agile” menetelmillä tehty juttu olis johtanut parempaan. (kai projektin muuten voi vetää agilena vaikka se olisinkin SAP:n varaan tehty? Vai onko toisensa poissulkevia 
)
SAP kai on tässä kokoluokassa se ainut “turvallinen” ratkaisu ja kaiken muun kokeileminen on IT johdolle vähän sellaista upporikasta vai rutiköyhää. (Sikäli mikäli erppihommat ei ole aina sitä.)
Eihän tässä mitenkään voi toivoa muuta kuin että viime kerrasta olisi jotain oppia jäänyt taloon. Digijohtajahan on uusi mutta toisaalta omaa Tamro historiaa.
2 tykkäystä
Ymmärrän sen, että Oriolan toiminnanohjausjärjestelmän epäonnistuminen vuonna 2017 on monelle ollut mieleen painut tapahtuma. Tuolloinhan kaikki meni niin huonosti, kuin voi olla mahdollista mennä. Nyt kumminkin on ymmärrettävä, että tuleva uudistus kasvattaa huomattavasti Oriolan tulosta. Tämä pilalle mennyt projekti kumminkin lopulta sai aikaan, että Suomen tukkutoiminta tekee 3,5% tulosta liikevaihdosta. Ongelmien säikäyttämänä Ruotsin vastaava uusistus pantiin jäihin ja Ruotsin pää sen vuoksi tekee onnetonta 0,5% tulostasoa tukussa. Joten kun Ruotsissa otetaan uusi järjestelmä käyttöön, niin päästää lähelle niitä lukemia, josta
Peter Seligson luennoi. Oriolan tukku tuottaa jatkossa hyvin suurella todennäköisyydellä tuon 3,5% liikevaihdosta niin Suomessa kuin Ruotsissa. Tuosta noin miljardin liikevaihdosta syntyisi näin noin 35 miljoonaa euroa, kun tätä vertaa nyky yrityksen arvoon, niin varsin edulliseslta Oriola vaikuttaa.
5 tykkäystä
Koko tukkutoiminnan liikevaihto (Suomi+Ruotsi) on noin 1,5 Mrd eli oikeastaan mahdollisuudet on vielä paljon parempaan liikevoittoon kuin 35 miljoonaa tukkutoiminnoissa, jossa päästtään molemmissa 3,5 %iin.
En yrittänyt tuumata ylioptimistia arvella. Ihan normaalilla aatoksella nyky tilanteen ylittäminen on helppoa.
Uusitaan siis toiminnanohjaus- ja varastonhallintajärjestelmät. Nykyinen toiminnanohjausjärjestelmä eli ERP on SAP S/4HANA. Nykyinen varastonhallintajärjestelmä on SAP EWM. Tämä Linkedinistä kaivettua tietoa. Kommenttini ovat alan ammattilaisen valistunutta arvailua ilman sisäpiiritietoa Oriolasta.
Kun arvioidaan hankkeen merkitystä, on hyvä huomata, että Oriolan tilaus-toimitus = SAP S/4HANA + SAP EWM + varastoautomaatio + henkilökunta + kuljetuskumpppanit. Uudistettavien järjestelmien suhteellinen merkitys on tavallista suurempi. Automaatioaste on erittäin korkea. Tyypilllisesti ihminen osallistuu vain tavaran autoon lastaamiseen (ja ajamiseen).
Kun kyse ei ole aivan pikkunarikasta ja aikajänne on 4 vuotta, on hintalappu 35 miljoonaa euroa aivan oikealla hehtaarilla.
Oriola oli vuonna 2017 aivan liian aikaisessa vaiheessa ottamassa käyttöön SAP S/4HANA:n. Sen uusittu teknologia-alusta ja sovellusten toiminnallisuus oli silloin täysin keskeneräinen. Alalla on avoimesti naureskeltu tuon ostopäätöksen tekijöille ja kyseenalaistettu SAP:n myyntihemmojen moraali.
Nyt vaihtoehtoja olisi ollut sekä järjestelmätoimittajan että konsultin suhteen, mutta niissä olisi ollut suurempi riski toteutusvaiheessa. Intia on tosin aika iso riski myöhemmin, johtuen heikäläisten työkulttuurista. Kaikilla isoilla SAP-toimittajilla on intialaisia palkkalistoilla. Toki on muutama täysin suomalainenkin toimija tarjolla, esim. Vincit ja Islet. Ruotsista löytyisi lisää vaihtoehtoja myös.
Kyllä, ja toivottavasti myös uusia Oriolan ihmisiä, joille voidaan kertoa, mikä meni edellisellä kerralla pieleen.
On paljon helpompaa tosiaan pysyä SAP:n ohjelmistoissa kuin vaihtaa. Tosin hintalappu viittaa siihen, ettei Oriola ole päivittänyt versiota vuosittain uuteen. Tämä puolestaan viittaa siihen, että 2017 toteutuksessa on tehty räätälöinnit siten, että päivittäminen on työlästä.
Lisälaskutuksen hoitaa konsultti eli HCLTech. SAP toimittaa tällaisiin hankkeisiin vain pientä neuvontaa (myyntityötä) alkuvaiheessa sekä ohjelmiston käyttöoikeuslisenssit, joihin sisältyy tietyn tasoinen tuki.
Sinulla taitaa olla asiantuntevan kommentin perusteella kokemusta tällaisista hankkeista Potentiaalisesti projektin riskisin (muutosvastarinta) osa lienee Ruotsin organisaation toimintatapojen vaihtaminen Suomen toimintatapoihin, joita varten vanhat ja uudet järjestelmät on rakennettu.
Yksikään tämän kokoluokan yritys ei käytä SAP S/4HANA:aa sellaisenaan. Tässäkin hankkeessa on varmuudella mukana liittymät varastoautomaatioon. Ja todennäköisesti on liittymiä asiakkaiden, toimittajien ja viranomaisten järjestelmiin.
Lähes kaikki räätälöinnit ovat nykyään tehtävissä siten, että versionvaihdossa ei tarvitse koodata mitään uudestaan. Jo 2017 tämä olisi ollut mahdollista, mutta ehkä Accenture mokasi tuossa kohtaa.
Agile ei ole poissuljettu SAP-hankkeissa.
SOK ja Kesko ovat hyviä verrokkeja. Vahva mutuni on, että niiden ERP:t on maksaneet moninkertaisen summan. Maailmalla on suuria yrityksiä, jotka käyttävät samaa ERP:tä useassa maassa, ja näissä on valmistavaa toimintaa, mikä lisää vaikeusastetta. Oriolan tukkuritoiminta on astetta yksikertaisempaa.
22 tykkäystä