Oriola on kirjannut alas aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvoja voimakkaasti viime vuosina. Tase näyttää ihan toisenlaiselta kuin viisi vuotta sitten. 2022 Q4:llä tehtiin ylimääräinen 9,8 meuron alaskirjaus. Iso osa siirtyi toki siirtyi uuteen apteekkiketjuun, mutta sielläkin 2023 putsataan tasetta tältä osin.
30.9.2023 taseessa aineettomia ja aineellisia hyödykkeitä oli liikearvo poislukien n. 60 meur. 15 meur poistoilla tämä kirjattaisiin nollaan neljässä vuodessa.
KL:n keskustelupalstalla ollaan huolissaan osingonmaksukyvystä. Osalla saattaa unohtua uuden investoinnin vaikutus tulokseen. Vaikka 25 meur (6 meur/v) maksetaan ulos arviolta vuosina 2024-2027, niin tulokseen summat vaikuttavat 5-10 vuoden viiveellä ulosmaksusta riippuen millaisen poistosuunnitelman Oriola tekee.
Eli maksimissaan poistoja tehdään vuosina 2025-2036. Tämä koskee siis kulupuolta.
Investointiin liittyy myös tuottopuoli, jota ei ole avattu tiedotteessa. Lähtökohta on tietysti se että tuottojen täytyy olla jo laskelmissa selvästi suuremmat kuin investoinnnista maksettava kulu. En siis ole ylen huolissani osingonmaksukyvystä.
Ihan mukavaan nousuun Oriola päätti eilisen päivän ja palautumista tänäänkin tapahtumassa. Vaikuttaa siltä, että hetken tuumailun jälkeen ymmärrettiin, että uusi toiminnanohjausjärjestelmä tulee jatkossa kohottamaan tulosta. Huomattiin, että Oriola ei antanut mitään tulosvaroitusta, vaan kertoi aivan normaalista pyrkimyksestä parantamaan yrityksen tulosta.
Läketukkuri Oriolan osakkeenomistajien nimitystoimikunta on antanut ehdotukset varsinaisessa yhtiökokouksessa 2024 valittavasta hallituksesta.
Hallituksen jäseniksi valittaisiin uudelleen seuraavat hallituksen jäsenet: Nina Mähönen, Yrjö Närhinen, Ellinor Persdotter Nilsson, Harri Pärssinen ja Heikki Westerlund.
Hallituksen uusiksi jäseniksi valittaisiin Petra Axdorff ja Ann Carlsson Meyer.
Hallituksen puheenjohtajaksi valittaisiin uudelleen Westerlund
Reipasta on vaihtuvuus, viime vuonnahan vaihtui 3 jäsentä ja tämän muutoksen jälkeen vain yksi hallituksen jäsen on aloittanut ennen vuotta 2022 (Pärssinen vuonna 2019). Kuten taisin jo viime vuoden hallitusmuutosten yhteydessä sanoa, tämä on ehkä yhtiön kehno suorittaminen huomioiden ihan loogista.
Petra Axdorff (s. 1968, Ruotsin kansalainen, KTM) toimi norjalaisen BAMA Gruppen AS:n toimitusjohtajana vuodesta 2021 vuoteen 2024. Tätä ennen Axdorff on toiminut useassa eri johtotehtävässä IKEA:ssa, viimeisimpänä IKEA Spainin toimitusjohtajana ja aikaisemmin myös Onoffin toimitusjohtajana sekä eri asemissa ICA Groupissa, mukaan lukien sen johtoryhmässä. Ennen ICA Groupia, Axdorff teki pitkän uran Axfoodilla, mukaan lukien sen johtoryhmässä. Axdorff toimii myös Nefab AB:n hallituksen jäsenenä.
Ann Carlsson Meyerin esittely:
Ann Carlsson Meyer (s. 1966, Ruotsin kansalainen, fil. kand.) on toiminut Systembolagetin toimitusjohtajana vuodesta 2022. Tätä ennen hän toimi Apoteket AB:n toimitusjohtajana 2010-2021. Ennen Apoteketia Carlsson Meyer teki pitkän uran ICA Groupissa. Carlsson Meyer toimii hallituksen jäsenenä Vattenfall AB:ssa, Svenskt Näringslivissä, Svensk Handelissa ja SNS:ssä
Kauppalehti listasi mahdollisia yritysostokohteita Helsingin pörssissä. Oriola oli listalla mahdollisena ostokohteena, koska ostaja voi helposti pilkkoa yrityksen useaan osaan.
Pilkkominen kävisi joko erottamalla apteekkitoiminta tukkutoiminasta ja toisaalta tukkutoiminta voidaan jakaa Suomen ja Ruotsin välillä. Oriola on varsinainen herkku toimialanjärjestelijöille. Uusi omistaja voi myydä osia hyvin eri toimijoille.
Kun myy yhteisyrityksen osakkeet pois, niin se on sillä pilkottu.
Hinnan pitää olla vain enemmän kuin tasearvo, jotta osakkeen omistajille tulee jotain jaettavaa.
Uusien hallitus jäsenten CV on hyvä. Kummallakin merkittävää ICA taustaa ja toisen ollut Apoteket AB:n
TJ 11 vuotta. Tämä on erittäin hyvä kun Kronans Apotek ketjua viedään kohti parempaa kannattavuutta. Vuosi 2023 oli välivuosi. Kirjattiin kertakuluja. Tulevan tilinpäätöstiedot-teen kiinnostavampia seikkoja näkymät 2024 eli miten edetään kannattavuudessa. Ja kuinka paljon osinkoa jaetaan. 6 senttiä on hyvä, kun ostot ovat olleet euron molemmin puolin.
Oriola Oyj julkistaa vuoden 2023 tilinpäätöstiedotteen vuodelta 2023 16.2.2024
Oriola Oyj julkistaa tilinpäätöstiedotteensa vuodelta 2023 perjantaina 16.2.2024 noin klo 8.30. Tilinpäätöstiedote on julkistamisen jälkeen saatavilla Oriolan verkkosivuilla.
Tervetuloa tulosesitykseemme
Toimitusjohtaja Katarina Gabrielson ja talous- ja rahoitusjohtaja Timo Leinonen esittelevät koko vuoden tuloksen samana päivänä klo 10 alkavassa englanninkielisessä webcast-lähetyksessä. Linkki webcast-lähetykseen löytyy Oriolan verkkosivuilta: https://www.oriola.com/fi/sijoittajat/.
Kysymysosuus (Q&A)
Johdolle voi esittää kysymyksiä webcastissa olevan chat-toiminnon kautta.
Esitysmateriaali ja tallenne
Tilaisuuden esitysmateriaali ja webcast-tallenne julkaistaan Oriolan verkkosivuilla: Raportit ja esitykset.
Oriola Oyj
Lisätietoa:
Tua Stenius-Örnhjelm, sijoittajasuhteet, puh. 040 748 8864
Mielenkiintoista, että Peter Seligson on päätynyt hyvin samankaltaiseen ajatusmalliin. Oriola on hyvinkin juuri saavuttanut käänteen huomattavasti parempaan. On ilmeisesti uskottava ammattisijoittajia asiassa. Kaikkiaan onhan iloinen asia, kun kotimainen yritys rämpimisen jälkeen on nousemassa siiville.
Oikaistu liikevoitto loka-joulukuulta 2023 oli 5,4 miljoonaa euroa.
Osinkoehdotus vuodelta 2023: 0,07 euroa/osake.
Näkymät vuodelle 2024:
Lääkejakelumarkkinan kasvun odotetaan jatkuvan.
Heikko kuluttajaluottamus ja yleinen inflaatio voivat vaikuttaa terveystuotteiden tukkukauppaan.
Oriolan vuoden 2024 oikaistun liikevoiton, ilman Ruotsin annosjakeluliiketoiminnan osuutta, odotetaan kasvavan verrattuna vuoden 2023 oikaistuun liikevoittoon (19,5 miljoonaa euroa).
Euroapothekin odotukset:
Yhteisyritys Kronans Apotekissa etenee integraatiotoimien parissa.
Vuoden 2025 loppuun mennessä odotetaan täyden tulospotentiaalin saavuttamista.
Uusi lainsäädäntö voi vaikuttaa myönteisesti Kronans Apotekin kannattavuuteen.
Laskutus kasvoi 6,2 % 963,4 (906,9) miljoonaan euroon. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna laskutus kasvoi 9,7 % ja oli 994,7 miljoonaa euroa.
Liikevaihto kasvoi 1,7 % 386,6 (380,0) miljoonaan euroon. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna liikevaihto kasvoi 4,8 % ja oli 398,2 miljoonaa euroa.
Oikaistu liikevoitto oli 5,4 (2,9) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna vertailukelpoinen oikaistu liikevoitto oli 5,1 miljoonaa euroa.
Liikevoitto oli 5,2 (-7.1) miljoonaa euroa, sisältäen -0,2 (-10,0) miljoonaa euroa oikaisueriä, jotka liittyivät Ruotsin annosjakeluliiketoiminnan myyntiin. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna liikevoitto oli 5,0 miljoonaa euroa.
Loka-joulukuun tulos oli -2.8 (-8,1) miljoonaa euroa ja osakekohtainen tulos oli -0,02 (-0,04) euroa.
Ilman Ruotsin annosjakelua:
Lokakuussa 2023 Oriola ilmoitti myyvänsä Svensk dos AB:n Apotekstjänst Sverige AB:lle. Kauppa edellyttää Ruotsin kilpailuviranomaisen hyväksyntää ja sen arvioidaan toteutuvan vuoden 2024 toisen neljänneksen aikana.
Liikevaihto oli 384,1 (364,4) miljoonaa euroa.
Oikaistu liikevoitto oli 6,2 (1,7) miljoonaa euroa.
Tärkeät tapahtumat:
Oriolan jalostettu strategia, uudet taloudelliset tavoitteet ja uusi vastuullisuusagenda julkaistiin 31.10.2023
Oriola muuttaa segmenttiraportointiaan, ja 1.1.2024 alkaen konsernilla on kaksi raportoitavaa segmenttiä
Tammi-joulukuun 2023 pääkohdat
Laskutus kasvoi 0,6 % 3 587,7 (3 568,0) miljoonaan euroon. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna laskutus kasvoi 5,7 % ja oli 3 770,3 miljoonaa euroa.
Liikevaihto laski 2,9 % 1 493,8 (1 539,1) miljoonaan euroon. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna liikevaihto kasvoi 2,0 % ja oli 1 569,5 miljoonaa euroa.
Oikaistu liikevoitto oli 16,7 (19,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna vertailukelpoinen oikaistu liikevoitto oli 17,1 miljoonaa euroa.
Liikevoitto oli -5,3 (9,5) miljoonaa euroa, sisältäen -21,9 (-10,2) miljoonaa euroa oikaisueriä, jotka liittyivät pääsääntöisesti liikearvon arvonalentumistappioon annosjakelun rahavirtaa tuottavassa yksikössä. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna liikevoitto oli -4,9 miljoonaa euroa.
Tammi-joulukuun tulos oli -20,7 (4,8) miljoonaa euroa ja osakekohtainen tulos oli -0,11 (0,03) euroa.
Osinkoehdotus
Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2023 jaettaisiin osinkoa 0,07 (0,06) euroa/osake.
Näkymät vuodelle 2024
Vuonna 2024 lääkejakelumarkkinan kasvun odotetaan jatkuvan. Mikäli kuluttajien luottamus pysyy heikkona, se voi vaikuttaa terveystuotteiden tukkukauppamarkkinan kehitykseen. Toimintaympäristön viimeaikaisella yleisellä inflaatiolla ja siihen liittyvillä kustannuspaineilla voi olla negatiivinen vaikutus Oriolan kannattavuuteen.
Oriolan vuoden 2024 oikaistun liikevoiton, ilman Ruotsin annosjakeluliiketoiminnan osuutta, arvioidaan kasvavan vuoden 2023 oikaistuun liikevoittoon (19,5 miljoonaa euroa) verrattuna.
Muuten hyvä tiivistelmä, mutta Oriola oli taas sekoittanut pakkaa raportoimalla myynnissä olevan Ruotsin annosjakelun edelleen luvuissa, kun ainakin itse luulin että se olisi enää yhdellä rivillä lopetettuna toimintona. Eli ehkä tuota 5,4:ää oleellisempi luku on oik. EBIT ilman Ruotsin annosjakelua joka oli 6,2 MEUR. Toki oleellisena voi pitää myös että apteekki-JV teki taas tuhdin tappion, ainakin itselle yllätyksenä.
Webcastissa ilmoitettiin heti alkuun, ettei JV yhtiöstä kommenotida (juuri) mitään. Kummallista.
Lieneekö siellä tehty liikearvosta alaskirjauksia arvonalennustestauksen jälkeen vai mitä ihmettä siellä on kirjattu/tehty.
Kuskin paikalla toimivan Euroapothekan tilinpäätöksessä 2022 kerrotaan JV yhtiöstä mm. seuraavaa
Nyt, kun korot ovat nousseet, on arvonalennustarvetta voinut syntyä.
Pystyykö Rauli ja Inderes arvioimaan, paljonko arvoalennusta olisi ehkä jouduttu 2023 tilinpäätöksessä kirjaamaan, kun 0,2 % vaikutus korossa voisi viedä tulosta tuon tiinpäätöksen mukaan ilmeisesti yhteensä 20 miljoonaa. Oriolalle tästä toki sitten kuluksi omistusosuuden mukaan puolet.
Euroapotheca ja Oriola arvostavat omia omistuksiaan käsittääkseni itsenäisesti (toki ne luulisi aika samantyyppisiä olevan). Jos Oriolan omistusosuuden arvossa olisi muutosta, se näkyisi tuloslaskelmassa ja taseessa. Kuten ao. kuvassa näkyy, yhteisyrityksen tasearvo on käytännössä ennallaan.
Mikäli taas JV itse tekisi jotain alaskirjauksia, se toivon mukaan Oriolankin raportissa mainittaisiin. JV:ltähän raportoidaan EBITA ja EBIT, joten tuohon väliin osuva aineettomien alaskirjaus näkyisi myös Oriolan kertomissa JV-luvuissa.
Eli mistään alaskirjauksista ei nähdäkseni ole kyse, JVn tuloshan oli tosiaan surkea, eikä siihen (tälläkään kertaa) kovin selkeää selitystä saatu.
Tarkkaan ottaen JV:sta raportoidaan EBITA ja oikaistu EBIT.
Koko voden tasolla EBITA oli parempi kuin oikaistu EBIT ja Q4 EBITA oli huonompi kuin oikaistu EBIT
ja missään ei tarkkaan kerrota, miten Oriola laskee JV:n oikaistun EBITin. Sekavaa ja kummallista.
Oriolan JV tasearvohan otetaan suoraan JV:n oman pääoman puolikkaana eli mahdolliset alaskirjaukset ovat tavalla taikka toisella kirjaten mukana Oriolan osakkuusyhtiön tasearvossa.
Hankalaahan on vielä sekin, ettei JV julkaise omaa IFRS tilinpäätöstä, josta näitä lukuja voisi katsella. Oriolan JV osuushan lasketaan JV:n Oriolalle kertomasta IFRS:n mukaan lasketusta tuloksesta ja omasta pääomasta.
Aika iso osa Oriolan EV:stä riippuu kuitenkin tästä yhteisyrityksestä joten on kyllä merkillinen linjaus että siitä ei voi kysellä. Sopii toivoa ettei se ainakaan viittaa siihen ettei Oriolalla ja Oriolan toimivalla johdolla ole mitään selkeää näkyvyyttä siihen mitä JS:ssä puuhaillaan
Käsittääkseni oik. EBIT on EBIT, josta on oikaistu nuo integraatiokulut, jotka kerrotaan erikseen tekstissä. Eli Q4:n osalta 3,3 MEUR. Itse seuraan tässä oik. EBITA lukua, joka mielestäni on paras, kun oikaisee sekä yhdistymiseen liittyvät aineettomat poistot että integraation kertakulut. Tämä pitää siis laskea itse esim Q4:n osalta -6,5 MEUR + 3,3 MEUR = -3,2 MEUR. Sekavaa tämä ehdottomasti on.
Ei oteta, vaan tuo tasearvo on yhdistymisessä käytetty “käypä arvo”, jota Oriolan pitäisi alaskirjata mikäli todettaisiin että todellinen arvo on alempi. Ollaan raporteissakin mainittu että tuo tasearvo on hurjan korkea ja siihen sisältyy selkeä alaskirjausriski.
