Pikkuviilauksia. Apteekkariliitto lähtee laukalle, mutta ne lähtevät joka tapauksessa, siitä ei pidä tulkita mitään.
Johtoryhmäruletti jatkuu, tällä kertaa tiedotteesta päätellen työntekijän aloitteesta kuitenkin, mutta vaihtuvuutta joka tapauksessa. Tämän myötä syksyn aikana on vaihtunut useampi operatiivisesti olennainen rooli johtoryhmässä (CFO, toimitusketjujohtaja ja kaupallinen johtaja). Näiden lisäksi johtoryhmässä on tj:n lisäksi henkilöstö- digi- ja lakijohtajat, joista henkilöstö ja digijohtajat on aloittanut firmassa viime vuonna.
Tässä on Raulin ennakkokommentit, kun Oriola raportoi Q3-tuloksensa keskiviikkona.
Odotamme oik. liiketuloksen ilman Ruotsin annosjakelua olevan käytännössä sekä vertailukauden että edellisen kvartaalin tasoa. Odotamme myös ohjeistuksen toistamista eli oik. liikevoitto ilman Ruotsin annosjakelua paranee viime vuoteen nähden. Odotamme raportin yhteydessä myös kommentteja Ruotsin annosjakelun kohtalosta kilpailuviranomaisten kiellettyä sen suunnitellun myynnin keväällä.
Oriolan raportti tullut tarjolle.
Kiitämme: Kasvu ja kannattavuus parempaan suuntaan.
Moitimme: ERP kulut aika kovat.
Muuta: Annosjakelun myynnistä ei täsmällistä lisätietoja mutta todettu että jotain tulossa pian nyt Q4. Ruotsin apteekeista ei mitään uutta.
Kun ottaa huomioon missä valuaatio menee nyt niin odotan itse että nämä luvut riittää nousuun.
Ja tässä oli Robon kommentit siitä.
Oriola on julkaissut vuoden 2024 kolmannen neljänneksen tuloksensa, jossa se raportoi liikevaihdon selkeää kasvua ja kannattavuuden lievää parannusta edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon nähden. Yhtiö vahvisti myös aiemman ohjeistuksensa oikaistun liikevoiton kasvusta ilman Ruotsin annosjakeluliiketoimintaa. Lisäksi Oriola tarjosi päivityksen Ruotsin annosjakeluliiketoiminnan myyntiprosessin tilanteeseen liittyen.
Oriolan raportti vakuutti, että parempaan suuntaan ollaan vääjäämättä menossa. Olisi mukava kuulla uskooko Inderes edelleen, että osinkoa tullaan nostamaan. Kyllä nykyinenkin osinkotuotto varsin muheva on. Ehkäpä Oriola voisi toimia varmana “korkosijoituksena” hamaan tappiin.
Kirjoitin aiheesta just kuukausi sitten viestin täällä eikä ajatukset oleellisesti ole muuttuneet.
Tänään webcastissäkin kyllä kysyttiin että mistä nettotuloksesta taloudellisten tavoitteiden 2/3 osingonmaksu pitäisi laskea, eikä siihen johtokaan osannut vastata. Joten täytyy ehkä päivittää ajatuksia kun firma itse tietää mistä puhuvat. Joka tapauksessa toinen osa tavoitetta on kasvava osinko.
Omaan korvaan särähtää tämä viestintä aika pahasti. Niin huteria on vastaukset ja toisaalta tiettyjä tärkeitä asioita ei edes kommentoida. Sijoittajan näkökulmasta Oriola tekee itsestään yhtiön, josta on todella vaikea pitää.
3 viestiä yhdistettiin ketjuun: Kurssien ja niiden muutosten kyselyt, kauhistelut ja hehkuttelut (Osa 3)
Oriolan apteekki-JV:n kilpailija, nettiapteekki Apotea on listautumassa Ruotsissa. Apotea on kasvanut vahvasti ja vienyt markkinaosuutta perinteisiltä toimijoilta. Tänä vuonna myös kannattavuus on noussut ja on jo mukavalla 4 %:n liikevoittomarginaalitasolla, josta pidemmällä aikavälillä on edelleen tarkoitus parantaa 7-8 %:iin. Apotea tavoittelee liikevaihdon tuplaamista 4-5 vuodessa.
Tällä taustalla on selvää, että arvostusta ei voi Oriolan kivijalkavetoiseen apteekkiyhteisyritykseen verrata. Apotean annin hinta on kuitenkin jo päätetty, joten tiedämme että viimeisen 12 kk luvuilla EV/EBIT asettuu noin 25x tasoon. Kaupankäynti alkanee perjantaina. Linkin takaa Apotean sivuilta voi katsoa tarkemmin heidän tiedotteita ja listautumisesitteen. Selasin sen itse hyvin pikaisesti läpi ja ao. kuva osui negatiivisena silmään Oriolan omistaman Kronans apotekin kannalta. Se siis kertoo, että vaikka Kronansin koko markkinan markkinaosuusi on 22 %, nettikaupassa se jää “muut” kastiin hyvin pienellä markkinaosuudella. Perinteiset pääkilpailijat Apoteket ja Apotek Hjärtat ovat nekin tietysti suhteessa heikompia nettikaupassa, mutta Kronans näyttää olevan vielä selvästi vahvemmin kivijalkavetoinen. Tämä ei näytä hyvältä markkinassa, joka vääjämättä kehittyy kohti nettikauppaa.
Pohtimisen arvoinen juttu. Olisitko voinut @Rauli_Juva samaan hengenvetoon jatkaa jotain siitä että jos nyt unohdetaan tuo Kronans Apotek niin mitä tämä sinänsä todennäköiseltä tuntuva nettikauppaan siirtyminen vaikuttaa tukkupuoleen? Onko tuollainen netti-Apotea potentiaalinen asiakas tukulle vai onko niillä oma jakelu jolloin hittiä tulisi tuplana (sekä Kronans Apotekin markkinaprosentin pienenemisenä että tukkukaupan osuuden pienenemisenä)
Toki, nettikaupan kasvu on osin jo historiaa, sillä apteekkikaupasta jo reilut 20 % on netissä ja Apotean markkinaosuus tuo 9 %. Tietysti trendi lienee nouseva, kuten myös listalleottoesitteen ao. kuvasta näkee. Tukkutoimintoihin tällä ei ole ollut, eikä pitäisi siten jatkossakaan olla mitään kovin kummoista vaikutusta. Nettiapteekit käyttävät myös tukkureita ja tukkurille he ovat logistisesti helpompia asiakkaita kun toimitetaan tavaraa vain heidän keskusvarastoon. Varsinkin Ruotsissa, jossa Oriolan palkkio tulee vain lääkeyhtiöiltä (Suomessa apteekit tms. asiakkaat maksavat pienen jakelupalkkion), tämän pitäisi olla jopa pieni etu. Toisaalta isommat erät vaativat vähän erilaista varastologiikkaa.
Täytyy sanoa, etten usko hirveästi nettiapteekkeihin, sillä reseptilääkkeiden osto niistä on hankalaa. Vaatii mm. takaisinsoiton apteekista. Samalla ostetaan sitten buranat ym.
Reseptivapaissa tuotteissa toki netti on hyvä, lähinnä koska paikallisesta ei löydy kaikkia tuotteita. Vaatteissahan netti on lyömätön (hinnan ja ylivoimaisen valikoiman takia). Apteekeissa palvelu on myös erinomaista, pieniä kooltaan kun ovat. Suurin asiakaskuntakin on iäkkäitä, jotka sitä palvelua todella tarvitsevat.
Itse ajattelen että molemmille on tarve ja tarkoitus tulevaisuudessa. Ihan loputtomiin se netti ei voi kivijalan kustannuksella varmaankaan kasvaa. Mutta on aika iso ero sillä onko lopullinen netin kautta menevä esim 30% vai 80%.
Apteekkituotteissa tarve on usein akuutti. Vaatetta voi muutaman päivän odottaakin, mutta ei vuotavaa haavaa tai särkevää päätä. Samoin, jos lääkäri määrää lääkkeen. Kyllähän se haetaan apteekista heti samana päivänä.
Yritin pikaisesti laskeskella, kuinka EV voisi olla tuolla alle 100 meurossa (Inderes ja useissa tietokannoissa). En aivan äkkiseltään löytänyt reittiä, että miten tähän lukuun päädytään. Osaako joku täällä tai mahdollisesti @Rauli_Juva avata, mikä “vääristää” EV:tä? Kyseinen EV ei voi olla mitenkään “vertailukelpoinen”, mutta en tosiaan saa kiinni, että mikä selittäisi.
Isoin “vääristäjä” tuossa on se, että meidän EV:stä on vähennetty laskennallinen yhteisyrityksen arvo. Tämän pitäisi itse asiassa tehdä EV-tunnusluvuista käyttökelpoisempia, mutta Oriolan tapauksessa kaikissa tunnusluvuissa on joku vika
Raportissa näitä ongelmia on kuvattu näin:
Tällaista himmeliä yritetään nyt: Oriola Oyj: Oriola uudistaa toimintamalliaan ja johtoryhmäänsä nopeuttaakseen strategian toteuttamista - Inderes
Oriola uudistaa toimintamalliaan ja johtoryhmäänsä nopeuttaakseen strategian toteuttamista
Oriola suunnittelee toimintamallinsa uudistamista nopeuttaakseen strategian toteuttamista sekä parantaakseen kasvumahdollisuuksia ja liiketoimintansa arvonluontia. Oriola tekee muutoksia myös johtoryhmään suunnitellun toimintamallin mukaisesti.
Suunniteltu toimintamalli koostuu yhteisestä myyntiorganisaatiosta ja kahdesta kaupallisesta yksiköstä: palvelut ja tuotteet sekä asiantuntijapalvelut. Näitä tukevat toimitusketju ja funktiot: talous, tietohallinto, lakiosasto ja henkilöstöhallinto. Suunnitellut muutokset eivät vaikuta Oriolan taloudellisessa raportoinnissa käytettyihin segmentteihin.
“Oriolan vakaata suoritusta vuoden 2024 aikana ovat tukeneet jalostettu strategia, kasvanut myynti ja parantunut kannattavuus. Tavoitteemme on tulla lääkkeiden ja terveystuotteiden tukkukaupan johtavaksi asiantuntijaksi, ja suunnitellulla toimintamallilla pyrimme entisestään kasvattamaan asiakaskeskeisyyttä ja myyntiä. Malli on suunniteltu myös kiihdyttämään tehokkuuden ja kannattavuuden parantamista, nopeuttamaan päätöksentekoa ja vahvistamaan kilpailukykyämme nopeasti muuttuvassa liiketoimintaympäristössä. Työskentelemällä yhtenä tiiminä voimme luoda parasta mahdollista arvoa asiakkaille, osakkeenomistajille ja yhteiskunnalle”, kommentoi toimitusjohtaja Katarina Gabrielson.
Oriolan uusi johtoryhmä 1.1.2025 alkaen
Suunniteltu toimintamalli tuo muutoksia Oriolan johtoryhmän kokoonpanoon ja vastuisiin liiketoiminnan ymmärryksen vahvistamiseksi. Satu Nylén ja Katja Lundell on nimitetty johtoryhmään. Heidän ansioluettelonsa on esitelty tämän tiedotteen lopussa. Myyntijohtajan rekrytointi on käynnissä.
Satu Nylén, nykyisestä palvelu- ja tuoteorganisaatiosta vastaava johtaja, on nimitetty uuden palvelut ja tuotteet -yksikön johtajaksi ja Oriolan johtoryhmän jäseneksi 1.1.2025 alkaen. Nylén on työskennellyt Oriolassa vuodesta 2019 useissa johtotehtävissä tuotehankinnassa, kategoriahallinnassa ja liiketoiminnan kehittämisessä. Hänellä on laaja kokemus vähittäiskaupasta, nopeakiertoisista kulutushyödykkeistä (fast-moving consumer goods, FMCG) ja muutosjohtamisesta.
Katja Lundell, nykyisestä asiantuntijapalvelujen organisaatiosta vastaava johtaja on nimitetty uuden asiantuntijapalvelujen yksikön johtajaksi ja Oriolan johtoryhmän jäseneksi 1.1.2025 alkaen. Lundell aloitti Oriolassa syyskuussa 2024 ja hänellä on yli 20 vuoden kokemus myynnistä ja markkinoinnista lääkealalla sekä kattavaa osaamista myyntilupa- ja market access -palveluista ja myyntitoiminnoista Pohjoismaiden, Euroopan, UK:n ja Yhdysvaltain markkinoilla.
“Toivotan Sadun ja Katjan lämpimästi tervetulleeksi johtoryhmään. Sadulla on laajaa osaamista kaupallisesta toiminnasta ja vähittäiskaupasta, ja hän on työskennellyt myynti- ja markkinointitiimiemme kanssa sekä Suomessa että Ruotsissa. Katjalla on kattava kokemus lääkealalta ja vahva verkosto asiantuntijapalvelujen kasvun tukemiseksi. Heidän nimityksensä ja yhteisen myyntiorganisaation luominen vahvistavat kaupallista osaamistamme”, Katarina Gabrielson jatkaa.
Oriolan johtoryhmä koostuu seuraavista henkilöistä 1.1.2025 alkaen:
- Katarina Gabrielson, toimitusjohtaja
- Mats Danielsson, talous- ja rahoitusjohtaja
- Katarina Gabrielson (interim) myyntijohtaja (rekrytointi käynnissä)
- Niklas Lindholm, henkilöstöjohtaja
- Katja Lundell, johtaja, asiantuntijapalvelut
- Mikael Nurmi, digitalisaatiojohtaja
- Satu Nylén, johtaja, palvelut ja tuotteet
- Petter Sandström, lakiasiainjohtaja
- Tuomas Tiilikainen, johtaja, toimitusketju (aloittaa viimeistään huhtikuussa 2025)
Oriolan suunniteltu toimintamalli
Suunniteltu toimintamalli koostuu yhteisestä myyntiorganisaatioista ja kahdesta kaupallisesta yksiköstä: palvelut ja tuotteet sekä asiantuntijapalvelut.
Suunnitellun myyntiyksikön avulla Oriola luo vahvempia kumppanuuksia parantamalla asiakaskeskeisyyttä ja keskittämällä asiakasrajapintoja. Näin Oriola voi vastata asiakkaiden tarpeisiin joustavammin ja hyödyntää kasvumahdollisuuksia tehokkaammin.
Suunniteltu kaupallinen palvelut ja tuotteet -yksikkö yhdistää vahvemmin Oriolan palvelutarjoaman: palvelu- ja tuoteportfolion, joka vastaa lääkkeiden ja terveystuotteiden modernin tukkukaupan ja verkkokaupan tarpeisiin.
Olemassa oleva asiantuntijapalvelujen yksikkö jatkaa lääkeyritysten ja apteekkien menestymisen tukemista Pohjoismaissa tarjoamalla korkealaatuisia konsultointi- ja asiantuntijapalveluja sekä räätälöityjä ja kaupallisia dataan perustuvia ratkaisuja lääkkeen koko elinkaarelle.
Suunniteltu toimintamalli sisältää myös nykyisen toimitusketjun yksikön ja funktiot: talous, tietohallinto, lakiosasto ja henkilöstöhallinto.
Suunnitellun toimintamallin odotetaan astuvan voimaan viimeistään vuoden 2025 ensimmäisen vuosineljänneksen loppuun mennessä.
Tuo himmelivertaus on täysin oikea ja osuva. Eiköhön seuraava malli ole jo suunnitteilla
Sai ponnistella tosissaan, että ymmärtää mitä tuossa tiedotteessa kerrotaan, enkä silti ole ihan varma Ehkä himmeli ylittää käsitykseni rajat. Johtajien lukumäärän puutteeseen tämä ei nyt ainakaan tule kaatumaan. Pieni yllätys ettei myyntijohtajaa ole ilmeisesti ollutkaan?