Anders Oldenburgin blogissa taannoin:
"Käsittelin tätä aihetta viikolla 09/08 Wärtsilän osakesarjojen yhdistämisen yhteydessä. Asia palasi mieleeni Fiskarsin ehdotettua osakesarjojensa yhdistämistä 20% preemiolla K-osakkaille ja päätin käsitellä sitä uudestaan, koska viimekertaisen kirjoitukseni logiikka ei kysymyksistä pätellen ilmeisesti kaikille lukijoille ihan auennut.
Ruotsalainen teollisuusmies Carl Bennet, joka on muun muassa Getingen, Elandersin ja Oriolan hammasvälinekumppanin Lifcon pääomistaja, mielestäni tiivisti asian parhaiten kysyessään:
”Oletko koskaan nähnyt eri hintoja osakeannissa?”
Bennetin logiikka aukeaa helposti, jos ajattelemme seuraavaa fiktiivistä tilannetta:
Meillä on tänään yhtiö, jolla on miljoona äänivaltaista (A-)osaketta ja miljoona vähä-äänistä (B-)osaketta. B-osake maksaa 100 euroa, A-osake on 20% preemiolla ja maksaa 120 euroa. Yhtiö tekee osakeannin, jossa se laskee liikkeelle saman verran uusia A- ja B-osakkeita vanhoille omistajille 50 euron merkintähintaan (sama merkintähinta kummassakin sarjassa), eli kerää omistajiltaan 100 miljoonaa euroa uutta pääomaa.
Osakekurssit ovat tämän jälkeen matemaattisesti 72,73 euroa B-osakkeelta ja 87,27 euroa A-osakkeelta olettaen, ettei preemiolle tai yhtiön arvostukselle tapahdu mitään.
Oletetaan, että yhtiö seuraavaksi käyttäisi rahat ostaakseen takaisin omia osakkeitaan 100 miljoonalla markkinahintaan. Jos se ostaa yhtä monta osaketta kumpaakin sarjaa, se käyttää 45,5me B-osakkeiden ostoon ja 54,5me A-osakkeiden ostoon. Firma on tämän jälkeen täsmälleen takaisin lähtötilanteessa (paitsi, että se on splitannut osakkeensa 1:1,375), mutta A-osakkeiden omistajat ovat rikastuneet 4,5 miljoonaa euroa B-osakkeiden omistajien kustannuksella.
Näin räikeästi toteutettuna tämä esimerkki tietenkin johtaisi nopeasti siihen kuuluisaan monopolikorttiin (”Mene suoraan vankilaan kulkematta lähtöpisteen kautta”), eikä kukaan rehellinen taho sellaista huijausta edes harkitsisi. Mutta esimerkin alkuosa on aivan normaalia käytäntöä niissä yhtiöissä, joissa on useita osakesarjoja ja esimerkin loppuosa on juuri sitä mitä yhtiö tekee, kun se yhdistää osakesarjansa eri hinnoin.
Jos äänivaltaisten osakkeiden omistaja on vankasti sitä mieltä, että vallalla on arvoa, hänen pitäisi siksi yhtiötä pääomitettaessa maksaa osakkeistaan muita osakkaita korkeamman hinnan. Jos hän ei ole sitä tehnyt, on minusta raukkamaista varoja jaettaessa alkaa kinuta muita enempää."
