Eiköhän se nykyteknologialla voisi tapahtua vaikka joka viikko tai joka päivä. Olisihan se kiva ostaa aamun osingoilla aamukahvit. Tai tietysti myös lounas ja illallinen, jos. Huono idea, entäs viikonloput?
Olen pitkälti samoilla linjoilla.
Kun en ole yritystalouden ja tulevaisuuden ennustamisen asiantuntija, näen osingon yksinkertaisena happotestinä: jos osinkoa ei makseta, niin epäilen heti refleksinomaisesti, että jossain on koira haudattuna.
1 tykkäys
Voisi olla myös yrityksille myös turvallisempaakin. Jos koko osinko maksetaan ulos toukokuussa ja heinäkuussa puhkeaakin COVID-23, niin siinä voisi tulla äkkiä ylimääräiselle käteiselle käyttöä.
Neljä kertaa vuodessa maksettava osinko tarkoittaisi sitä, että kassassa olisi aina jonkin verran puskuria hätätilanteita varten.
2 tykkäystä
Toisaalta kevään kertaosingossa saa edellisen vuoden tuloksesta osingon heti, kvartaali- tai puolivuotisosingot tulevat huomattavan “myöhässä” osakkeenomistajalle.
Ja esim. Nordeaakin koskenut EKP:n osingonjakokielto… Tuollaisen mahdollisuuden takia pitäisi osinko jakaa niin aikaisin alkuvuodesta kuin mahdollista 
Yleisellä tasolla tykkään itsekin osingoista ja niiden tuomasta kassavirrasta, kuten moni aiempi kirjoittaja. En toisaalta pane pahakseni verotehokkaampia omien ostojakaan. Molempi parempi.
6 tykkäystä
Mielestäni osinko ainakin vähän pehmentää lyhyen ajan kurssiheilahteluita.
Esim. minulla on Ruotsista Resurs Holding AB. Salkussa se on -27% koska kurssi on laskenut niin voimakkaasti viime aikoina. Mutta firmana se silti tekee voittoa ja maksaa myös osinkoa. Olettaisin, että sieltä se lokakuunkin osinko tulee, tänä vuonna siis.
Sitten kun olen taulukkolaskentaohjelmaan laittanut mun koko sijoittajahistorian kaikki osakkeet, niin kyllä sen näkee jo lyhyen ajan, eli 2-3v ajalta että osinko on tärkeä sijoittamisen tulojen kannalta. Sieltä tulee sitä säännöllistä, joskin pientä, mutta säännöllistä tuloa kuitenkin ja kun vuodet vierii niin tälläinen Resursin tyyppinen firma on ihan kiva omistaa juuri sen säännöllisen osingonmaksun takia.
Ilman osinkoa tämä(kin) sijoitus olisi aika lailla surkea, nyt se on sentään kelvollinen 
2 tykkäystä
Osinkoa ei taida kannattaa haalia hinnalla millä hyvänsä. Hyvä esimerkki tästä on esimerkiksi Nokia. Voi hyvänen aika, että on kuraa koko firma. En tahdo kyetä ymmärtämään sen kaupankäyntivolyymeja saatika sitä, että sitä niin innoissaan ostellaan jos kurssi sattuu olemaan vähän “tavanomaista” alempana. Toki se lienee kokolailla sama millä sitä kauppaa käy, jos vain osto- ja myyntihinnoilla on merkitystä. Silloin volyymi ainakin mahdollistaa sujuvan kaupanteon. Nokian omien ostot vuosia sitten olivat kuin takassa rahaa polttelisi ja osingot eivät riittäneet mihinkään kurssilaskun kompensoimiseksi. Osingot varmaan olivat silti monella se ainut Nokiasta käteen jäänyt positiivinen asia, joten sikäli niillä oli aikanaan merkitystä.
Nyt kun maailman pörssit tuntuvat kulkevan vaakalentoa, korostuu osinkojen merkitys ainakin itselläni entisestään. Osinkoni kasvavat kymmeniä prosentteja vuodessa, josta osa on osinkojen korotuksia ja osa lisäsijoituksien tuomaa kasvua. Samalla osakkeet pysyvät paikallaan tai osin jopa laskevat.
Olen pitänyt huolen siitä, että paino kotimaan pörssiin on pieni, kun täällä ei osinkojen kasvu-uraa oikein tahdota kunnioittaa. Toki jos osinkoprosentti on jo toistakymmentä, niin ei se ajoittainen osinkojen maltillinen fluktuaatio ole ihan se pahin painajainen. Myös tilanne, jossa “osta ja pidä” -paperin ostohinta on tullut netto-osingoista takaisin, helpottaa kummasti oloa karhumarkkinassa ja pörssien paikallaan polkiessa. Itselläni suurin YOC on reilusti yli 20 %.
Osingoilla vai ilman? No ilman muuta osingoilla. Se on se mitä firmasta jää käteen, jos kyydissä istuu hamaan tappiin asti, tai ainakin viimeisille alamäille. Vuotuisten osinkojen avulla on myös äärimmäisen helppoa laskea oman taloudellisen riippumattomuuden prosentuaalinen tilanne. Toisaalta on verrattain kiva tunne lisätä omissa laskelmissa osinkotulot vuosiansioihin. On kiva huomata tienaavansa isosti enemmän, kuin keskiverto kollega. 
Silti soisin kaikille sijoittamisen edut. Ei muuta kuin maailmalta isot osinkovirrat virtaamaan kotimaata kohti ihan suit sait sukkelaan!
15 tykkäystä
Minulle osingot eivät ole maailman tärkein edellytys, kun osakessäästämiseni perustuu muutenkin tärähtäneisyyteen.
Omistan osakkeita jotka joskus maksoivat osinkoa, mutta ei minulle. Ja osakkeita jotka tuskimpa edes aloittavat osingon jakamisen. Ja sitten näitä osakkeita jotka maksavat osinkoa, mutta ei edes sen hetken päivää pelasta taloudellisesti tai mitenkään henkisesti.
2 tykkäystä
Olen yrittänyt etsiä tietoa rajasta, milloin osingosta menee vero, mutta en ole löytänyt. Nimittäin ihan pikkusummista ei näköjään veroa mene. Lastenlasten salkkuihin tulee vielä alle 10 euron osinkoja, eikä niistä ole otettu veroa. Onko tietoa, missä kulkee raja?
Kaikesta menee vero ellei ole OST:lla.
Aijaa. Ei niitä kuitenkaan yritys aina pidätä näköjään. Nytkin tuli tilille 10 euroa, brutto ja netto sama, ei veroa.
Eihän se yrityksen vastuulla olekaan vaan sinun. Jotkin välittäjät voivat tehdä sen sinun puolestasi. Yleisesti menee ulkomaalaisista lähdevero automaattisesti jolloin sinulle jää maksettavaksi loppu osuus suomen osinkoverosta.
2 tykkäystä
Kotimaisilla listatuille yhtiöilä se menee näin.
Veron maksaminen tapahtuu käytännössä siten, että osingon maksava yhtiö tekee osingon kokonaismäärästä 25,5 %:n ennakonpidätyksen ennen kuin maksaa osingon sinulle. Yhtiö myös tilittää ennakonpidätyksen Verohallinnolle.
2 tykkäystä
Kyllä. Vaan eipä mikään pörssiyhtiö ole alle 10 euron brutto-osingoista tuota veroa ottanut. Pitääkin näköjään kysyä asiaa vielä verottajalta.
Voi käydä niinkin, kun firma ei maksa osinkoa vuosittain, vaan tuotto perustuu pelkästään osakkeen nousuun, kuinkas sitten kun tulee kunnon (2 vuotta) karhumarkkina ja syö tuon kurssinousun miinusmerkkiseksi, osinko-osakkeesta on jäänyt tuloa ainakin osingot, mutta kasvuosakkeesta ei muuta kuin tappiota ja yleensä tuollainen kasvuosake on jo lähtökohtaisesti kallis, näinollen osakkeen syöksy voi olla paljon voimakkaampi, kuin osinko-osakkeella.
Käsitän sen, että firma voi kasvun investoida tuottamaan uutta voittoa, mutta karhumarkkinassa tämä pilvilinna yleensä murenee, eli minulle sopii nuo osinko-osakkeet paremmin.
Kasvuosakkeet pettävät lopulta, mieleen tulee Revenion, Qt, Incap ja Kempower.
Itse olen suuntautumassa noihin ETF-rahastoihin enemmän ja jätän vähemmälle tuon onnenonkimisen noilla kasvuosakkeilla.
2 tykkäystä
Muistaakseni monet pankit (ainakin Nordea) ei tee tuota ennakkopidätystä alle 20e osingoista. Mutta kyllä ne verot sitten näkyvät veropäätöksessä. Eli nuo kympin osingot kyllä verotetaan mutta tulevat mätkyinä.
14 tykkäystä
Juuri näin. Nimim. 1,5-vuotiaalle tuli jäännösveroja 
Vuoden mittaan osingot tuli “ilman veroja” eli brutto ja netto olivat samat, ja sitten vastaava määrä vuoden kokonaisverotuksessa. Sitten kun menee yli sen minimin (20 euroa per maksu taitaa olla kaikilla), niin alkaa normaalit osinkoverot rullata.
3 tykkäystä
Minullakin sama käsitys kun @Torniojaws että 20e raja ainakin Nordealla. Sitä pienemmät osingot kaikki tulevat täytenä. Veropäätöksessä sitten korjaantuu
2 tykkäystä
Nämä eivät ole ne ainoat kaksi vaihtoehtoa, joita vertailla. Osingolle rinnasteinen toimenpide on omien osakkeiden osto. Osingot ja omien ostot ovat kummatkin voitonjakotapoja. Ja itse toivoisin paljon enemmän ominen ostoja kuin osinkoja. Siihen on lopulta yksinkertaiset syyt:
- Omien ostoilla jaettu voitto on verotuksellisesti kevyempää sijoittajalle (vaikka muuttaisit omien ostot rahaksi). Tämä on yksinään syy preferoida omien ostoja. Poikkeuksena OST.
- Omien ostoilla ja osingoilla ei ole muutoin käytännön eroa sijoittajan näkökulmasta: osingot on sama asia kuin omien osto + myynti. Ja samoin omien osto on sama asia kuin osinko + osto. Sijoittaja saavuttaa saman lopputuloksen kummallakin tavalla. Verot ja kulut voivat olla erit.
- Toisin kuin moni sijoittaja jostain syystä ajattelee, omien ostojen ajoituksella ei ole mitään merkitystä. Mikään kurssitaso ei ole väärä ostaa omia. Sijoittaja voi aina muuntaa omien ostot osingoiksi jos on sitä mieltä, että kurssitaso on “väärä”. Esim. jos P/B on 10 ja sijoittajan mielestä omia ei pitäisi ostaa jos P/B > 1, niin sijoittaja vain myy voitonjakosummalla jos yhtiö ostaa omiaan. Kriteerin voi luoda itse. Sama pätee toisinpäin: jos kokee että osinkoja jakavan firman pitäisi ostaa omia, niin voi ostaa itse.
- Omien ostoilla vältetään esim. Nordean kohtaamat osingonjakokiellot. (En tosin täysin varma, oliko kyse myös omienostokiellosta)
- Omien ostoilla vältetään valtava määrä negatiivista keväistä PR:ää, kun “sijoittajat kuittaavat miljoonaosinkot kun YT:t alkavat”, joka sekin on ymmärtämättömyyttä osinkojen merkityksestä.
Osinkovero (AOT) on varmaa tappiota, siksi haluan vältellä sitä.
Omien ostoja tehdään liian harvoin Suomessa, mutta jotkut sentään tekevät. Mä toivon, että omien ostot yleistyisivät lisää ja siihen liittyvät väärinkäsitykset hälvenisivät. Hyvä tavoite voisi olla se, että puolet voitoista jaetaan osinkkoina, puolet omien ostoina. Ongelmana muutokselle on lähinnä kotimaiset piensijoittajat, joilla on osingoista mielestäni todella kummallinen kuva - lähes taikauskoa. Myös kotimaiset ns. sijoittajagurut tuntuvat olevan yhtä pihalla asiasta. Jenkeissä tästä väärinymmärryksestä on päästy eroon ja omien ostot on ihan tavanomainen tapa jakaa voittovaroja.
Amen! Halleluja!
6 tykkäystä
EKP:n muutama vuosi sitten julistama koko EU:ta koskeva määräaikainen (ko. vuotta koskeva ja saatoi siinä tulla jatkoakin) osinkokielto oli osinkokielto vain mediassa, joka vetää aina mutkat suoriksi. Kyllä siinä EKP kielsi samalla myös muut voitonjakotavat mukaan lukien omien osakkeiden oston.
Vaikka pankkien vakavaraisuutta oli paimennettu iät ja ajat, ongelmapankkeja oli yhä. Aiemmassa finanssikriisissä ilmeisesti jotkut etelän pikkupankit tyhjensivät pankin varat omistajille, kun oli selvää, että kyllä valtio tai EKP pelastaa ja omistus jää silti aiemmille omistajille. Siis voitot omistajille, tappiot veronmaksajille.
Nythän se ei enää onnistu, kun on sovittu, että isossa ongelmassa ensin nollataan osakkeenomistajien omistus. Sitten annetaan meillä Fivan valvomat pikkupankit mennä konkkaan, mutta suurimmat, EKP:n valvonnan alaiset (Suomesss OP, Nordea, Kuntarahoitus) pelastetaan osakkeenomistajien omistuksen nollaamisen jälkeen ja laskutetaan kaikilta EU-alueen pankeilta tulevina vuosina korkeampana vakuusmaksuna.
Miksi voitonjakokieltoa ei suunnattu vain heikossa hapessa oleville pankeille? Suomessahan niitä ei edes ole. Vastaus on bank runin uhka eli että kaikki säästäjät haluavat rahat pois yhtä aikaa, joka kyllä kaataa pankin kuin pankin.
Jos EKP olisi tehnyt listan heikossa hapessa olevista pankeista ja kieltänyt vain niiden voitonjaon, olisi se yllyttänyt bank runiin, kun asiakkaat olisivat huomanneet, että oma pankki onkin ongelmapankki. Omat rahat tietysti pitää siirtää luotettavampaa pankkiin tai vielä sitäkin luotettavampaan sukanvarteen.
Lisäksi pankkien keskinäisten riippuvuuksien takia kaikki pankit olisivat olleet uhattuna. Siispä annettiin kaikkien pankkien, myös Suomen loistokunnossa olevien, pidätellä voitonjakoaan. Suomessa ainoastaan Ålandsbanken totesi, että kiitos EKP:lle suosituksesta, mutta ei koske meitä, sillä Oolannin väellä oli enemmän käyttöä osingoille, kuin ylikapitalisoituneella pankilla. Myös Juurikki sai osinkonsa, vaikkei Oolannissa asukaan.
Taloushistorioitsivat kuten @Verneri_Pulkkinen osaavat kertoa tarkemmin.
8 tykkäystä
Osinkovero (AOT) on varmaa tappiota, mutta noissa omienostoissa minua hämää se, jos osake onkin yliarvostettu (tai pörssi on kuplassa.) ja yhtiö tuhoaa kassaansa ylihintaisiin omiin osakkeisiin, tästä hyötyy tietysti myyjäpuoli, mutta mikä on niiden hyöty, jotka sinnittelevät mukana, eikö heidän hyöty valu ylihinnoittelun purkaantuessa viemäristä alas, vaikka heidän omistusosuus kasvaa yrityksestä, kun omienoston mitätöidään.
Yritän kertoa, ettei omienostoja pitäisi tehdä, jos yhtiön osake on selvässä kuplassa,(tai koko pörssi on kuplassa.) Esimerkiksi jos yrityksellä on tulevaisuuden usko tallella, niin tämä nykyinen hetki voisi olla otollinen omienostoille osingon sijaan.
2 tykkäystä