Tosin kokonaistuottoa peilatessa olisi hyvä palata käytetyn ajanjakson alkuun. Visan stoori oli tuolloin käytännössä sama kuin nytkin. Fortum puolestaan oli hyvin erilainen, kalliimmin hinnoiteltu sekä paljon riskisempi. Tällä hetkellä tilanne on toinen.
En halua kuitenkaan mennä mihinkään Visa vs. Fortum keskusteluun Osinkosijoittajalle osingoista saatavat tulevaisuuden kassavirrat ovat se pääkriteeri. Kurssikehitys tyypillisesti seuraa osingon kasvua, mutta on myös riskisempää arvostuskertoimien jne. vuoksi. Lypsävän lehmän ampuminen ei myöskään istu tähän ajatteluun
Riippu pitkälti välittäjästä. Nordnetissä USA & Kanada ovat paria yksittäistapahtumaa lukuun ottamatta tulleet T+2, ja silloin tällöin jopa aikaisemmin, esim. maksu torstaina → näkyy jo lauantaina, tai maksu keskiviikkona → näkyy torstaina. Ruotsalaisia ei itsellä ole siellä ollut.
OP:ssa “aidot” ruotsalaiset ovat tulleet aina T+2 ja muistaakseni Helsingin Telia tuli joskus aikoinaan maksupäivänä, vaikka onkin periaatteessa ruotsalainen osake.
En tiedä onko tällaista kyselyä tehty ennen, mutta nyt on.
Tuli tuossa kävelylenkillä mieleen, että mitäköhän ihmiset tekevät osingoillaan? Se on tietysti jokaisen oma asia ja jokainen tyylillään ja valitsemallaan strategialla. Silti kiinnostaa ja kiinnostaa kovastikin. Arvelen, että suurin osa rastittaa tuon ensimmäisen tai toisen kohdan, mutta voin olla väärässäkin. Pianhan tuo selviää.
Miten käytät saamasi osingot?
Samaan firmaan ja saman tien.
Samaan firmaan, mutta sillon kun osake on “oikean hintainen makuuni.”
a) Samaan firmaan, mutta silloin kun osake on “oikean hintainen makuuni.”
b) Johonkin toiseen firmaan, mutta silloin kun osake on “oikean hintainen makuuni.”
Odottelen rauhassa seurantalistalla olevien yritysten putoamista ostohintaan. Jos firma on tarpeeksi laadukas ja maksaa turvallista sekä kasvavaa osinkoa, yleensä tulee ostettua. Toki samalla varon jonkun tietyn yksittäisen yrityksen osuuden nousemista salkussa liian suureksi.
Joskus ajattelen niin että maksan sähkölaskuni Fortumin, E.onin, Consolidated Edisonin ja NextEran osingoilla ja virvoitusjuomani Coca-Cola Companyn osingoilla jne.
Osingoilla lyhennetään automaattisesti Nordnetin sijoituslainaa. Lainaa pitää olla aina sen verran että korkojen verovähennykset kattavat osinkoverot ja osinkoja pitää aina olla sen verran että ne kattavat lainan korkokulut.
Huomasin, että tuolta puuttuu näköjään useampi erilainen vaihtoehto. Pohdin nyt, että lisäänkö tuonne vaihtoehtoja näin jälkikäteen, vai sotkeeko se koko homman? Vaalivillppiä Vai mennäänkö tällä karvalakki-versiolla?
En tiedä voiko vastaustaan vaihtaa jälkikäteen, jos tuleekin uusia vaihtoehtoja?
Oikeastaan kaikki vaihtoehdot ovat pöydällä (ja käytössä), mutta ainakin itsellä ensimmäinen ja toinen kohta ovat ehkä ne harvinaisimmat vaihtoehdot (eli samaan firmaan joko heti, tai myöhemmin). Laadin yleensä jonkinlaisen alustavan pelikirjan vuosittain (perustuen ennustettuun osinkojen kokonaismäärään, haluttuun salkun allokaatioon ja mahdollisiin tuleviin muihin tarpeisiin) ja sitä pyrin jotakuinkin noudattamaan, ellei sitten markkinoilla tapahdu jotain poikkeuksellista (avautuu hyvä tilanne johonkin yhtiöön tms.).
Osinkoja tulee kuukausittain (jenkkiosakkeista AOT:lle), mutta sen verran ohuena norona, että ei niitä Nordnetissa raaski osakkeisiin laittaa, mutta rahastoihin kylläkin! Tuottoprosenteista päätellen ainakin tämä sijoitustapa on onnistunut.
Vastasin yllä olevaan kyselyyn, että sijoitan saamani osingot johonkin toiseen firmaan, mutta tarkka vastaus on, että odotan, että eri firmojen osingoista tulee riittävä määrä rahaa tilille, ja sopivan hetken tullen ostan jotain haluamaani firmaa tai indeksirahastoa tai muuta vastaavaa. Mieluummin siis merkittävä määrä kerralla sitä mitä kulloinkin ostan, kuin korvamerkityt osinkorahat pieninä erinä täsmälleen samoihin kohteisiin, mistä osingot ovat tulleet.
Eli useinkin osa niistä osinkorahoista on kotoisin samasta firmasta, mitä olen ostamassa, mutta pääosin osinkorahat menevät eri firmaan.
Osinkosijoittajalle osingoista saatavat tulevaisuuden kassavirrat ovat se pääkriteeri. Kurssikehitys tyypillisesti seuraa osingon kasvua, mutta on myös riskisempää arvostuskertoimien jne. vuoksi. Lypsävän lehmän ampuminen ei myöskään istu tähän ajatteluun 
Vai mennäänkö tällä karvalakki-versiolla?