Kiitos vastauksesta. Mennään tuolla cash vaihtoehdolla.
Joo, kahdesti on tullut osingot osakkeina ja molemmissa tapauksissa se näkyi aika erikoisesti. Osingosta meni osakkeen silloisen kurssin mukaisen arvon mukaan 15 % ulkomaan kuponkivero ja sitten “lopuilla” näkyi ihan kuin olisin itse ostanut osakkeita. Kulut sentään oli nolla 
Ja fraktio-osakkeita ei ostettu, vaan ylijäämä tuli käteisenä tilille.
Eli jotakuinkin näin, esimerkkiarvoilla:
- Osake A maksaa kvartaaliosinkoa 1 EUR
- Osaketta A salkussa 100 kpl
- Ensin tuli näennäisesti 100 x 1 EUR eli 100 EUR
- Siitä pois tuo 15 % ulkomaan kuponkivero eli tilitä miinustettiin 15 EUR
- Sitten sillä 85 EUR ostettiin samaa osaketta hintaan 6 EUR / kpl
- Eli 85 / 6 = 14,1666 kpl
- Mutta fraktioita ei harrasteta, niin osaketta ostettiin lopulta 14 kpl eli 14 x 6 EUR = 84 EUR
- Yli jäänyt 1 EUR tuli erikseen maksuna tilille
6 tykkäystä
Varmaan 15% lähdevero? Ja miten sitten verotuksessa, tuon 15% päälle pitäisi vielä maksaa 10,5% veroa Suomen verottajalle, mutta tuo luultavasti pitää tajuta itse tehdä, eikä mene ehkä automaattisesti tietoa. Vai näkyikö tuo automaattisesti osinkona verottajalle? (Mikä välittäjä?)
Mikä on täällä porukan näkemys osinkotuoton ja osingon kasvun painottamisen suhteen?
Esimerkiksi:
Ostatte Fortumia 9 % osinkotuotolla ja Visaa 0.88% tuotolla sekä olettaa vuotuiseksi kasvuksi 0 % ja 15%, menee n. 18 vuotta ennen kuin Visasta saa samat osingot kuin Fortumista. Tämän perusteella kuvittelis, että ostohetken osinkotuotto on hyvin merkittävässä asemassa ja vuotuisen kasvun tulee olla yllättävän kovaa pitkän aikaa, että tästä kannattaa tinkiä.
9 tykkäystä
Tottakai ostohetken osinkotuotto on määräävä tekijä kun osinkolappuja ostellaan. Yhtälöstäsi puuttuu kuitenkin iso muuttuja eli yhtiön tulevaisuuden osingonmaksukyky.
Oma strategiani on puhtaasti osinkoaristokraateissa joilla osingon jatkuva kasvu, tai ainakin inflaatiokorjattuna tasaisena pysyminen on todennäköistä. Tällöin ostohetken osinkoprosentti on suurin tuottoon vaikuttava tekijä ja lähtökohtaisesti en osta jos ostohetken DPS on alle 3% ellei kyseessä ole muutoin poikkeuksellinen yhtiö.
Saa nähdä, tulee tämän vuoden veroihin, niin en vielä tiedä miten näkyy. Välittäjä OP.
1 tykkäys
Hyvä kysymys ja tät itsekin olen laskeskellut ja tuuminut. Muutama osinkoaristokraatti on salkkuun päätynyt ja vielä olisi muutamalle lisää tilaa salkussa. Karkeana seulana New Yorkin pörssistä osinko-osakkeelle pidän seuraavia asioita:
- Yhtiö on osinkoaristokraatti.
- Nykyinen osinko >3%
- Mennyt ei ole tae tulevasta, mutta viime aikojen vuotuinen osingonnosto pitäisi olla >5%, mielummin 10%:n luokkaa
- Osingonmaksukyky on tukevalla pohjalla. Alle 50% tuloksesta jaetaan ulos osinkoina.
Muutoin tietysti yhtiön fundamenttien täytyy olla kunnossa, mutta osinkojen suhteen noilla spekseillä firmoja katselen sillä silmällä.
1 tykkäys
Laiskuuttani kysyn, mitkä yhtiöt täyttää tällä hetkellä tuon osinko seulan?
3 tykkäystä
Nopeasti muutamana esimerkkinä Johnson & Johnson ja Chevron.
2 tykkäystä
@Smulder Ihan kiva lista mutta tuolla 4)-kohdalla pelaat REITt ulos valikoimasta.
Ihan totta. REIT:it ei ole olleet oikein mun juttu. Ehkä en ole perehtynyt niihin tarpeeksi.
PennantParkin (PNNT) rapsa ihan sellainen ok. NII per share nousi vuoden takaiseen kvartaalitasolla +71 % (0,24 USD vs. 0,14 USD - konsensusarvio kvartaalille 0,22) ja vuositasolla +50 % (1,00 USD vs 0,66 USD) 
Eli nykyinen 0,07 USD kuukausiosinko (vuositasolla 0,84 USD) on katettu oikein kivasti.
7 tykkäystä
Kannattaa tutustua! REIT-osakkeet laajentavat salkun hajautusta erittäin hyvällä tavalla. Osakkeita (USA:sta erityisesti) ja analyysiä on mukavasti tarjolla jos yhtään englanti taipuu. Täällä lisää aiheesta:
2 tykkäystä
@Sijoittaja-alokas suosikkiesiintyjiin kuuluva Jussi Halme kertoo Hgin pörssin parhaista 2024-osingonmaksajista pari päivää sitten julkaistulla videolla. Mutta yhden yhtiön kohdalla hän nostaa varoittavan 
pystyyn
9 tykkäystä
En pidä klikkiotsikoista tai siitä että kaikkien pitää kaivaa jostain videosta se tieto, joten avaan tämän:
Halme nostaa sormen pystyyn erityisesti Telian kohdalla, jonka osinko on hänen mukaansa osin velkarahalla rahoitettu. Halme kehottaa myös miettimään, kuinka vakaalla pohjalla Aspon osinko on.
Halmeen listan top-3: 1. Citycon, 2. Nordea, 3. Mandatum.
28 tykkäystä
“Korkean osinkotuoton yhtiöt Helsingistä 2024 vuodelle” olisi ollut osuvampi otsikko videolle.
1 tykkäys
No tämäpä. Videon tärkein antu tulee lopussa, kun Halme toteaa ettei koskaan kannata ostaa mitään firmaa pelkän korkean yhden vuoden osinkotuottoennusteen tai -prosentin takia. Vaan katsoa firmaa kokonaisuutena paljon pidemmälle tulevaisuuteen. Se olisi ollut paljo järkevämpi aihe videolle, mutta ymmärrän ettei kerää niin paljon klikkejä.
Mutta, mä olenkin vähemmistön edustaja, ja musta osinkoja metsästetään tässä maassa aivan liian innokkaasti…
1 tykkäys
Tämän vuoksi ulkomaiset vakaan, jopa kasvavan osingon maksajat joilla pitkä träkki - vaikkei sekään ole tae tulevaisuuteen.
2 tykkäystä
Ymmärrän, mitä Fortum/Visa esimerkillä haet mutta on harhaanjohtavaa puhua vain osingoista joidenkin tiettyjen yhtiöiden kohdalla. Tämä siksi, että näin tehden hämärtyy kokonaistuotto. Esimerkissäsi yhtiöiden tuotot ilman osinkoja ovat:
Fortum: 3v -31,97%, 5v -28,59%
Visa 3v 20,25%, 5v 81,84%
2 tykkäystä
Tämäkin on totta.
Tosin kokonaistuottoa peilatessa olisi hyvä palata käytetyn ajanjakson alkuun. Visan stoori oli tuolloin käytännössä sama kuin nytkin. Fortum puolestaan oli hyvin erilainen, kalliimmin hinnoiteltu sekä paljon riskisempi. Tällä hetkellä tilanne on toinen.
En halua kuitenkaan mennä mihinkään Visa vs. Fortum keskusteluun Osinkosijoittajalle osingoista saatavat tulevaisuuden kassavirrat ovat se pääkriteeri. Kurssikehitys tyypillisesti seuraa osingon kasvua, mutta on myös riskisempää arvostuskertoimien jne. vuoksi. Lypsävän lehmän ampuminen ei myöskään istu tähän ajatteluun 
