Tuossa vielä Tradeka-Sijoituksen sijoitusten jakauma:
Nuo ovat Q2/23 lukuja. Q3:n jälkeen salkun koko oli 553 miljoonaa euroa.
Konsernituloslaskelmaa katsellessa huomaa, että itse Tradekallakin velkaa on koko ajan entistä vähemmän ja Q3:n jälkeen oltiin 91 miljoonassa eurossa. Parissa vuodessa velkamäärä on laskenut lähes 40 miljoonaa euroa.
Kohtuullisen turvallisin mielin voi siis olla tuotto-osuuksiensa kanssa. Jos Tradeka olisi oyj, silloin toki voisi peräänkuuluttaa suurempaa tuottotavoitteellista riskinottoa, mutta osuuskunnnan kohdalla hyvä näin.
Tradeka liittyi 2017 Pellervo-Seuraan. Noin 100 vuotta kestänyt vastakkainasettelu päättyi tähän.
Lisäksi Tradekan jäsenmäärä vähenee tuhansilla vuodessa johtuen ikääntyneestä jäsenistöstä. Liittymällä Tradekaan pääsee vaikuttamaan mihin suuntaan osuuskunta kehittyy tulevaisuudessa. Jos osuuskunta surkastuu ja kuolee, pääomat siirtynee säätiöihin, jotka ovat lähellä vasemmistopuolueita.
Kannattaa tosin huomata, että osuuskunta omistaa liiketoiminnot lähes kokonaan, mutta äänivaltaa on vain 49% ja perustetut säätiöt pääasiassa hallitsevat loppua ääniosuutta. Ilmeisesti nämä ovat vasemmistotaustaisuuden vuoksi perustettu, kun oli jotain kärhämää tulevaisuuden suunnasta. Joku voisi kertoa tästä tarkemmin, jos on tietoa. Nettisivulta löytyy selventävä organisaatiokaavio.
Jokaisella jäsenellä on pelkästään Tradekan salkusta noin 2800 euron osuus. Jäsenyys maksaa reilut 30 euroa. Mikäli säätiöitä ei olisi Tradekaan voisi liittyä porukkaa, jotka haluaisivat purkaa osuuskunnan ja myydä liiketoiminnat. Rahat voitaisiin sitten jakaa jäsenten kesken. Mitään tämä tapaista pikavoittoa Tradekaan liittyessä tuskin saa. Säätiöt pitävät siitä huolen. Pelkäsivät kuulemma, että Perussuomalaiset valtaisivat osuuskunnan. Minusta olisi kuitenkin mielenkiintoista nähdä osuuskunnan aatteellinen eriytyminen näistä säätiöistä. Nyt ollaan hyvin kaukana tästä.
Mitään kärhämää ei ole ollut vaan pelko osuuskunnan valtaamisesta.
Pohdin vain, onko säätiöthän liittyvät tuohon liiketoimintaan, mutta itse osuuskunta on jäsenvetoinen ja sitä säätiöt eivät ole turvaamassa. Saa korjata, jos ymmärsin väärin. Voisiko siten edelleen edellinen skenaario olla mahdollinen eli osuuskunnan valtaus ja liiketoiminnan myynti?
Varmaan osuuskunnan purku ja liiketoimintojen myynti on teoriassa mahdollista. Jos nyt otetaan tässä skenaariossa alkuasetelmaksi, että säätiöt ovat toista mieltä kuin osuuskunta, niin liiketoimintojen myynti olisi hankalaa, jos säätiöt jäisi edelleen omalta osuudelta omistajaksi ja päätösvallan enemmistöksi. Olisi varmaan vaikea löytää ostajaa liiketoiminnalle, johon ei saa päätösvaltaa. Punapääoman linnake on siis rakennettu siten, että varallisuus ja päätöksentekovalta on erotettu toisistaan.
Tradeka nostaa tuotto-osuuksien tuottotavoiteen 5,75 prosenttiin:
“Jäsenistö on ottanut tuotto-osuuksien merkintämahdollisuuden hyvin vastaan. Kaikkiaan tuotto-osuuksia on merkitty noin kuuden miljoonan euron edestä. Osa on merkinnyt enimmäismäärän kerralla, mutta monet jäsenistä ovat löytäneet tuotto-osuudesta pitkäjänteisen säästämisen muodon ja he tekevät merkintöjä säännöllisesti”, Puro sanoo.
Tradeka liittyy Laboreen, joka on ollut alunperin KAMALA (Kansan Markkinatutkimuslaitos) , johon Tradekan edeltäjän Kulutusosuuskuntien Keskusliitto kuului:
Kategoriaan kuuluvat pääomarahastosijoitukset mm. ICT-, cleantech- ja media-alan rahastoihin, Seulo-palvelut Oy (Kauppahalli24) sekä FIFAX Ab. Kategorian kaikki sijoitukset listattuna täällä.
Tämä oli myös yksi Tradekan jäsenen vuosieduista:
Suurin muutos taitaa olla tuon vuosiedun loppuminen. Sijoitus on varmaan pieni ja Seulo-Palvelut Oy jatkaa muuta toimintaa eikä ole menossa konkurssiin. S-ryhmää ja Keskoa ei pysty Suomessa haastamaan verkkokaupassakaan.
Oli kyllä aneemisen näköinen nettisivusto, eikä palvelu edes toiminut kuin pienessä osassa maata. En tiedä mitä muuta liiketoimintaa Seulo-Palvelut Oy:llä on, mutta ihan konkurssikypsä firma tuo taitaa kuitenkin olla.
“Yrityksen Seulo Palvelut Oy (2231096-6) liikevaihto oli 2,7 miljoonaa euroa 2022 ja työllisti 20 henkilöä. Liikevaihto laski 46,8 %. Liiketoiminnan tappio oli −3,2 miljoonaa euroa ja liikevoittoprosentti oli -119,4 %. Yhtiön omavaraisuusaste oli -563 %.” (Asiakastieto)
Juurakkotie 6:ssa Vantaalla on monta yhtiötä, jossa joku oli tehnyt voittoakin. Pakko sanoa, etten ymmärrä, miksi yhtiöitä tarvitaan niin monta. Yritysjärjestelyt on vaikea ymmärtää.
Yritysryhmän liikevaihto on kasvanut voimakkaasti viime vuosien aikana: vuoden 2019 noin 5 miljoonan euron liikevaihtotasolta arviolta noin 25 miljoonaan euroon vuonna 2022. Järjestelyllä tähdätään kasvun vauhdittamiseen. Tavoitteena on saavuttaa noin 100 miljoonan euron liikevaihtotaso strategiakauden aikana.
Yritin katsoa tradekan sivuilta mutten löytänyt mihin mennessä pitää omistaa tradekan tuotto-osuuksia että saa tänä vuonna niistä korkoa vai pitääkö niitä holdia vuoden verran ennen kuin alkavat maksaa korkoa? Itsellä ei ole paljon kokemusta tälläisistä tuotto-osuuksista.
Jos sijoitat nyt Tradekan tuotto-osuuksiin, korko maksetaan kesäkuussa 2025. Lisäksi koron saa vaan niiltä päiviltä, kun sijoitus on ollut voimassa. Vuosikorko vuodelta 2024 on 5,75 eli nyt sijoittaessa maksettava korko on pienempi, koska päiviä on vuodesta jo kulunut.
Tradekan edustajisto on päättänyt tuotto-osuuden koron maksusta. Hallituksen ehdotuksen mukainen 4,75 prosentin korko maksetaan:
Alkuvuoden sijoitusmarkkina on ollut positiivinen koronlaskujen viivästymisestä huolimatta ja Tradekan sijoitustuotot tämän myötä varsin hyvät. Liiketoiminnassa alkuvuosi on puolestaan ollut nihkeämpi kuluttajien heikkenevän ostovoiman myötä”, Tradekan toimitusjohtaja Perttu Puro luonnehtii osuuskunnan alkuvuotta.
Metsäliitto laski marginaalisesti osuuskoronmaksua:
Metsäliitto Osuuskunnan edustajisto päätti 25.4.2024 pitämässään varsinaisessa kokouksessaan omistajajäsenten osuuspääomille maksettavista osuuskoroista. Metsäliitto Osuuskunta maksaa jäsenen sijoittamille sääntömääräisille perusosuuksille vuoden 2023 tuloksen perusteella korkoa 6,5 % (7,0 % vuodelta 2022). Metsä1-lisäosuuksille maksetaan korkoa 6,0 % (6,5 %), A-lisäosuuksille 3,0 % (4,0 %) ja B-lisäosuuksille 1,0 % (1,0 %).
Lisäksi päätettiin, että ylijäämänpalautuksena jaetaan 0,30 euroa per jäseneltä vastaanotettu teollisen ainespuun kuutiometri edellisen neljän päättyneen tilikauden aikana.
Metsä1-lisäosuuksien korko voi olla ensi vuonna maksettuna alhaisempi kuin Tradekan tuotto-osuuden korko.
Joo, tämän vuoden korot maksetaan ensi vuoden kesäkuun alussa. Eli homma toimii samaan tapaan kuin Osuuspankin tuotto-osuudet. Siirsin vastaukseni aihetta käsittelevään ketjuun, josta löytyy lisää infoa.
Kaupan tilassa on artikkeli Putinki-myymälöistä. Osuuskunta Tradeka omistaa Putingin Lehtipiste Oy kautta.
Ei tällä tosiaan paljonkaan ole merkitystä Tradekan tuotto-osuuksien omistajille, mutta mielenkiintoinen juttu. 20 prossan alennus tietty jäsenille Putingissa.
