Kiitos, hyviä pointteja. Kysymys vähäpäästöisestä teräksestä lienee tässä vaiheessa hyvin poliittinen, sen varaan ei (vielä) hirveästi varmaan kannata laskea? Mietin vaan tuossa polttoainepuolella olevaa biopolttoaineilmiötä, missä Neste on kyennyt hyödyntämään etumatkaansa asiassa…
1 tykkäys
Jos asiaa katsoo seuraavan 12 kk tuloksen perusteella, asia on juurikin niin kuin Heikkilä kirjoittaa.
Mikäli viimeisen 10 vuoden historia toistaa itseään, niin oliko 10 euron hinta oikea, jos kohta kolkuteltiin 2,xx euron kurssia?
Oliko 10 euron kurssi perusteltu? Tuskin.
Joten merkittävä kysymys on se, että onko ympäröivä maailma ja Outokummun sisäinen maailma erilainen kuin 10 euron huippukurssien ja 2,xx euron pohjakurssien kohdalla.
Minkään pörssiyhtiön kurssi ei ole perusteltavissa seuraavan 12 kk tulosennusteen perusteella. Joidenkin yritysten kohdalla uskotaan ikuiseen kasvuun, joka oikeuttaa “markkinoiden” mielestä hyvinkin korkeaa PE -lukuun. Tässäkin perspektiivi on useita vuosia, mihin nykyinen tuloskunto + kasvunäkymät antavat “markkinoiden” mielestä perustellun syyn uskoa.
Outokummun kohdalla 2010 -luvun jyrkät laskut ja välillä loivat, mutta pitkät, laskut ovat vieneet “markkinoilta” uskon siihen, että nykyinen tuloskunto todistaa myös pidemmän päälle yhtiön tuloskunnon.
Inderesin luvut vuoden 2022 osalta ovat ehdottoman väärät, mutta onko 5,50 euron hinta väärä, jää nähtäväksi? Mielestäni sitä ei kerro tämä sykli, vaan se nähdään vasta useamman vuoden päästä.
Onko nykyinen 5,50 euron suositushinta väärä, vaikka käytäisiin 7-8 euron tuntumassa, jos kahden vuoden päästä ollaan kolkuttamassa 3:lla alkavia eurolukuja?
Mielestäni keskustelun käyminen ensi vuoden tuloksesta on täysin turhaa H1:n osalta ja vähän pienemässä määrin turhaan H2:n osalta (kiitos uusien vuosisopimusten), joten mielestäni meidän pitäisi enemmän pohtia Outokummun taloudellista tilannetta vuoden 2022 jälkeisessä maailmassa, kun velat on maksettu tai ainakin kassassa olisi rahaa maksaa (kaikki) pitkäaikaiset velat mikäli;
a) vanha syklisyys ei poistu
b) siirrytään uuteen maailmaan CO2:n ja halpatuonnin rajoitusten myötä
15 tykkäystä
Hyvin kirjoitettu @Jopinaattori. Nostetaan suhdanne- ja kysyntäkuva takaisin keskusteluun. @Von_Wangell ja @TervanKypsyttelija pohjustivat aihetta helmikuussa.
EU Green Deal ja USA:n eilen hyväksytty infrapaketti tulevat lisäämään rosterin kysyntää Outokummun päämarkkina-alueilla. Paljon on kiinni vihreän siirtymän ajoittumisesta. En osaa tätä ennustaa, mutta 10 vuoden tähtäimellä uskon kysynnän olevan nousutrendissä enkä lainkaan usko tänä aikana suureen kysynnän putoamiseen. Nähtäväksi jää ehtiikö kysyntä hiipua ennen kuin taas elpyy.
Itse laskin oman pessimistisen DCF-arvon 11,74 € siten, että vuosina 2023-2025 kysyntä ja hinnat laskevat vain hieman ja Outokummun liikevaihto pysyisi vuoden 2020 tason yläpuolella. Vuosina 2028-2030 nähtäisiin nousua. Toivon tietysti parempaa. Olkoon tuon pessistinen näkemykseni.
Rosterilla tulee olemaan rooli raaka-aineena vedyn ja biopolttoaineiden valmistuksessa, siirrossa, varastoinnissa ja kulutuksessa. Käyttökohteita ovat vetyputkistot, pumput, venttiilit, suodattimet, säiliöt sekä polttokennojen bipolaarilevyt, joista läytyy jopa Outokummun sivuislta juttua Stainless steel stacks up for fuel cell bipolar plates | Outokumpu Myös tuulivoimaloissa ja aurinkovoimaloissa on rosterin käyttökohteita.
Euroopan ja USA:n tuotantokapasitteetti on vaatimaton Aasian rinnalla. Kuten kuvasta näkyy, on edellisen 10 vuoden aikana tuotanto lisääntynyt lähinnä Kiinassa. Euroopan vahvat Q1 ja Q2 muuten näkyvät hyvin tästä kuvasta.
Kun EU Green Deal tähtää CO2-päästöjen alentamiseen, olisi kovin kummallista, että infran rakentamiseen tarvittava rosteri tuotaisiin Aasiasta, jossa sen CO2-jalanjälki on lähes 3 x eurooppalaisen ja 5 x Outokummun rosterin CO2-jalanjälki.
Ja Outokumpu aikoo vähentää päästöjään vielä lisää.
Edit: Kuvassa rosterin käyttökohteet vuonna 2020. Uusista käyttökohteista noin 100 esimerkkiä:
ja
15 tykkäystä
Niin siis tuossahan kuvaillaan analyytiköiden erilaista positiota riippuen tekevätkö analyysejä kauppatavaraksi vai työnantajansa sijoitustoiminnan epäonnistumisen minimointiin. Inderesin analyysit ovat kauppatavaraa, maksajina seurattavat yhtiöt ja premium-asiakkaat. Inderes ei ole esimerkiksi eläkerahasto sijoituksineen. En siis ihan ymmärtänyt miksi tämän osoitit minulle.
Jopinaattori:
“Ensi vuonna koittavan yhtiön nettovelattomuuden johdosta osakekurssin vaihteluväli ylimmän ja alimman välillä todennäköisesti pienenee, varsinkin jos yhtiö pystyisi maksamaan osinkoja myös huonompina aikoina.”
Toivotaan että näin käy ja kurssi käyttäytyy jatkossa vähemmän maanis-depressiivisesti kuin tähän asti.
Kieltämättä yhtiön kyky lyhentää velkaa tämän vuoden aikana on yllättänyt positiivisesti. Koska ensi vuosikin näyttää tässä suhteessa lupaavalta, niin voi olla, että jopa minä luovun swingeistä tämän kanssa ja yksinkertaisesti pidän — ainakin jonkin aikaa. Ainakin puoli vuotta. 
7 tykkäystä
Kiitos, hyvä kirjoitus ja tietopaketti.
Nyt puoli vuotta myöhemmin olen entistäkin vakuuttuneempi, että vihreä siirtymä tulee olemaan erittäin massiivinen kysynnän kasvattaja. Sovelluksia on oikeastaan kaikilla energiantuotannon ja osin käytönkin alueilla:
Rst käyttö tulee lisääntymään näillä kaikilla alueilla mutta mitään konkreettisia lukuja on vaikea löytää. Esim merituuivoimaa rakennetaan pian tolkuttomia määriä ympäri maailmaa. OKn sivuiltakin löytyy hieman tietoa, esim tässä vähän vanhempi mutta ihan validi juttu merituulesta:
Myös vetytalous tullee nopeammin kuin luulemmekaan. Pelkästään itse polttokennoissa tarvitaan jopa useita kymmeniä kiloja rosterilevyjä ajoneuvoa kohden. Ja niitähän on tulossa miljoonia ja miljoonia, kun huomataan yleisesti, että akkumineraalit eivät riitä alkuunkaan edes autokannan sähköistämiseen. Ja sitten mainitsemasi muut komponentit vedyn tuotannossa, varastoinnissa, kuljetuksessa, jakelussa…
Näissä kysyntätrendien tarkemmissa analysoinneissa olisi puuhaa analyytikoille mutta ymmärrän, että siihen haasteeseen harva haluaa tarttua, kun on sukellettava syvälle uusiinkiin teknologioihin ja hallittava laajoja kokonaisuuksia - ja sittenkin joutuu laatimaan monia skenaarioita.
Minäkään en usko, että olisi enää paluuta entisenkaltaiseen aasialaisen saasteteräksen dumppaamiseen länsimaihin. Esim BMWn tuore diili ruotsalaisten kanssa todistaa osaltaan tätä.
E: kantsii muuten katsoa myös nuo OKn webinaarit sähköautoista. Siellä on pureuduttu syvällisemmin esim akuston suojaamiseen. Jos nuo aplikaatiot lyö kunnolla läpi, niin tavaraa menee ja paljon.
17 tykkäystä
Ei niihin teknologioihin tarvitse syvällisesti paneutua, perustason ymmärrys riittää kokonaisuuksien hahmottamiseen. Varsinainen ongelma tulee voittavan hevosen veikkaamisesta, mitkä teknologiat ja missä muodossa tulevat menestymään ja millaisella aikavälillä. Muuttujien määrä on suuri ja väkisinkin tulevat arviointivirheet kumuloituvat ankarasti.
3 tykkäystä
Carnegie: Osta ennallaan, target 8,00 € → 9,50 €
32 tykkäystä
Morgan Stanley; 9,1 EUR → 9,40 EUR
Outokumpu OYJ (OUT1V:FH) (OUTFF) PT Raised to EUR9.40 at Morgan Stanley
November 8, 2021 9:36 AM EST Send to a Friend
Morgan Stanley analyst Ioannis Masvoulas …
26 tykkäystä
Solidium on näköjään myynyt noin 15 % omistuksestaan.
14 tykkäystä
Eikös solidium vähentänyt myös ssab:ta. Tekis mieli sanoa et tää on ostosignaali koska en usko Solidiumin ajoitukseen mutta toisaalta siellä voi olla hyvinkin tarkkaa tietoa poliittisten johtojen (Suomi mutta myös Ruotsi) ambitioista nopeiden päästövähennysten toteuttamisesta “hinnalla millä hyvänsä”.
2 tykkäystä
Tän syksyn myynnit keskihintaan 5,52 €.
https://www.solidium.fi/fi/omistukset/salkun-tapahtumat/
3 tykkäystä
Salkunrakentajan juttu Outokummusta, jutussa on lainattu @Petri_Gostowski n ajatuksia, mutta on jutussa muutakin. Kaappasin tuohon alle pari tärkeää nostoa ja kyllä jo otsikkokin kertonee paljon. 
" ”Kaikki liiketoiminta-alueet tekivät hyvän tuloksen kolmannella neljänneksellä. Euroopassa markkinoiden huomattava toipuminen koronaviruspandemiasta jatkui. Kysyntä oli vahvaa jakelijoiden keskuudessa sekä kodinkone- ja autoteollisuudessa”, Outokummun toimitusjohtaja Heikki Malinen toteaa."
"Outokumpu arvioi oikaistun käyttökatteen olevan korkeampi vuoden 2021 neljännellä neljänneksellä kuin kolmannella neljänneksellä.
Yhtiö myös nosti taloudellista tavoitettaan. Käyttökatetason parannustavoite nousee aiemmasta 200 miljoonasta eurosta 250 miljoonaan euroon vuoden 2022 loppuun mennessä."
16 tykkäystä
Petri taitaa tuijotella alla olevia ja vastaavia käppyröitä, ei muuten tavoitehintaa voi perustella.
Itse pysyn kannassani, toimintaympäristö on muuttunut pysyvästi. Aasian saasteteräs ei tule takaisin, vaikka ei tuontitulleja olisi muualle sieltä. Tämän puolesta puhuu moni asia, ostajat ei voi ostaa kun hankkeiden kokonaispäästöjä aletaan huomioida jne.
11 tykkäystä
Voihan olla, että kaivokset ovat lisänneet kapasiteettiaan, mutta teräksen tuottajat eivät.
→ rautarikasteen hinta laskee kun tarjonta ylittää kysynnän
→ raaka-aineiden hinnoista ei aina voi tehdä suoria johtopäätöksiä lopputuotteen hintakehityksestä.
Ehkä tuossa jonkinlainen ennakoiva indikaattori silti, on, koska laskeva kysyntä näkyy ensin raaka-ainetarpeessa ja viivellä lopputuotteiden tuotannossa.
Rosteripuolellahan tärkein indikaattori on perinteisesti ollut Nikkelin hintakehitys. Se on ollut suhteellisen vakaata.
3 tykkäystä
JP Morgan: 7,60 → 9,0 EUR & Overweight
OUTFF 15:22 11/05/21 Outokumpu price target raised to EUR 9 from EUR 7.60 at JPMorgan JPMorgan analyst Luke Nelson raised the firm’s price target on Outokumpu to EUR 9 from EUR 7.60 and keeps an Overweight rating on the shares.
13 tykkäystä
Ja shorttaajat eivät luovuta… positiot lisääntyneet. 6 päivää sitten positioita 3,33 %:n verran.
Citadel tullut kuvioihin mukaan, tai ainakin ylittänyt ilmoittamisen rajan.
10 tykkäystä
Energiapula ja energian erittäin korkea hinta vaikuttaa teräksen tuotantoon. Kiinassa ja muuallakin Aasiassa on terästuotantoa ajettu alas energiaongelmista johtuen. Joku aika sitten yksi eurooppalainen (taisi olla espanjalainen) yhtiö ilmoitti tekevänsä tuotantokatkoksen energian hinnasta johtuen. Päätelmäni tästä on rautarikasteen hinnan laskun johtuvan ensisijaisesti muista kuin lopputuotteiden kysyntään liittyvistä syistä.
6 tykkäystä
Rautarikasteen (eli malmipohjaisen) osuus on Kiinassa 80% ja Kiinan osuus maailman teräksentuonnosta on noin 56% (2020). Kiinan terästehtaiden alasajot energiapulan vuoksi johtavat siksi väistämättä rautarikasteen hinnan laskuun.
Teräksen valmistuksen pääraaka-aineena voidaan käyttää joko rautamalmia tai kierrätysterästä. Malmipohjaisessa valmistuksessa voidaan käyttää kierrätysterästä 20 ‑ 40 % prosessista riippuen. Terästä voidaan valmistaa myös pelkästä kierrätysteräksestä valokaariuuniprosessilla. Nykyään kierrätysteräksen osuus koko maailman terästuotannossa on n. 32 %. EU:ssa tämä osuus on jo reilut 55 % , Kiinassa 20 % [ lähde: World Steel Recycling in Figures 2014-2018 ]
- SSAB:n teräksentuotannosta n. 45 % perustuu kierrätysteräkseen
- Outokummun ruostumattoman teräksen kierrätyssisältö on n. 87 %
USA:ssa käytetään käsittääkseni vain kierrätysterästä. Kierrätysteräksen hinta on lähes ATH-lukemissa toivuttuaan syyskuun dipistä. Tämäkin kielii hyvästä lopputuotteiden kysynnästä.
10 tykkäystä
Keräsin nippuun tavoitehintoja joita ketjusta löytyy.
-Vara Reasearchin takaa löytyvät nuo keltaiset ajalta ennen osaria, muut kerätty tästä ketjusta
-“After osari” siis osarin jälkeiset päivitykset, ja tuoreiksi kopioin myös ennen osari annetut tavoitehinnat (harmaa tausta)
-jos joku törmää BOfA:n, Citi:n tai Credit Suissen tavoitehintoihin, muistakaahan postata palstalle!
So far:
Median: 7,6 → 8,5 EUR
Average: 7,5 → 8,0 EUR
23 tykkäystä