Loistava läpileikkaus, kiitos
Samaa mieltä siitä, että romahdusta ei todennäköisesti ole näköpiirissä, kun kysyntäpuolella on tuota patoutumaa ja toisaalta tarjontapuolella on vastaavasti haasteita. Ja totta on, että edelleen ennustetaan ihan kohtuullista talouskasvua tuleville vuosille, vaikkakin ennusteita on nyt kahteenkin kertaan hieman laskettu.
Kysyntäpuolen suhteen vähän ristiriitaisia ajatuksia siinä mielessä, että kun korona heitti tilapäisesti kulutustottumukset ylösalaisin, “kotoilubuumin” takia kysyntä kasvoi tuntuvasti mm. kodinkoneissa (isoissa ja pienissä), joissa rosteriakin käytetään merkittävästi. Koronan aiheuttaman epävarmuuden takia samaan aikaan ajettiin raaka-ainevarastoja pienemmiksi, kun ei tiedetty tarkalleen miten korona lopulta vaikuttaa lopputuotteiden kysyntään. No, vaikutus jäi odotuksia selvästi pienemmäksi ja nyt kiritään puskureita kiinni ja se vastaavasti näkyy myös mm. teräksen hinnassa. Esimerkkinä vaikkapa nyt autoteollisuus, joka näkee puolijohdepulan ja siitä aiheutuneet tuotantohäiriöt tilapäisinä. En siis itse usko, että siellä on vähennetty yhtään esim. rosterin tilauksia tilapäisten tuotantovaikeuksien johdosta. Pikemminkin siellä kasvatetaan nyt taas niitä puskureita (joita siis ajettiin pienemmiksi koronan pahimpaan aikaan) kohti “normaalimpaa” puskuria. Kun puskurit ovat kasassa, on ihan mahdollista että tilausmäärät normalisoituvat rosterinkin osalta. Toisaalta on olemassa nämä isot infrahankkeet, mutta rosterin menekistä niissä en osaa kovinkaan paljon sanoa. Ja tietysti Kiinan kysyntä/tarjontatilanne aina mietityttää. Kuulostaa loogiselta, että ajavat alas terästuotantoaan ja mielellään vaikkapa näkisivät tilanteen, että terässektori palvelisi vain kotimarkkinoita. Mutta kyllähän näillä teräksen hinnoilla varmaan toisaalta houkuttaisi miettiä vaihtoehtoisia (kalliimpia ja ympäristöystävällisempiä) tapoja valmistaa terästä ja saada siitä siltikin parempi kate vientimarkkinoilta kuin sisämarkkinoilta. Paljon spekulaatiota ja jossittelua, joten ei aiheesta sen enempää.
Selvää on, että h1/2022 on Outokummulla kova ja kurssi voisi hyvinkin nyt liidellä vaikkapa siellä 10 euron tietämillä, jos siis olisi samanlaista hypetystä teräksessä kuin viime syklissä. Mutta moni sai varmasti pahasti näpeilleen ja jos kurssilasku oli Outokummullakin lopulta luokkaa 80%, siitä on nähtävästi opittu jotain ja ehkä ymmärretään, ettei näiden teräs/syklisten yhtiöiden arvoa voi laskea samalla tavalla lukujen perusteella kuin esim. arvoyhtiöiden. Näkymille annetaan suhteessa enemmän painoarvoa, koska muutokset syklin eri vaiheissa ovat esim. arvoyhtiöitä selvästi suurempia. Siksi perinteinen arvonmääritysmalli ei tulevaisuuden vaikean ennustettavuuden takia nähtävästi päde näiden yhtiöiden kohdalla. Ja siitä johtuu myös sektorirotaatio osakkeiden välillä.
Romahdusta ei minunkaan mielestä ole näköpiirissä ja arvaamattomiin tapahtumiin on mahdoton varautua. Syklin kovin vaihe lienee nyt käsillä, kyse on siitä kuinka pitkään näin hyvä vaihe jatkuu. Syklin kääntyminen ei tarkoita romahdusta, vaan kysynnän normalisoitumista. Romahdus vaatisi taas jonkinlaisen ulkopuolisen ison tekijän vrt. korona, finanssikriisi tms. Ja tätä markkinat tuntuvat vähän nyt pohtivan, kääntyykö sykli kohti normaalimpaa esim. h2/2022 eteenpäin. Ja hinnoittelu katsoo myös tuonne. Eli riittääkö sekään, että (kun) Outokumpu lyö Q4/2021 ja Q1/2022 huipputulokset pöytään jos samalla nähdään, että kysyntähuiput on nyt käsillä ja tilanne normalisoituu esim. Q3/2022 eteenpäin. Jos markkina toimii järkevästi niin selvälle kurssinousulle ei olisi enää perusteita nykytasolta (selvällä kurssinousulla tarkoitan nousemista esim. tavoitekeskihintoihin yli 7 euroon) ennen kuin saadaan selvää viestiä siitä, että kysyntätilanne pysyisi edelleen yhtä korkealla kuin tällä hetkellä eli myydään 6kk eteenpäin täyttä kapasiteettia myös h2/2022 ja siitä eteenpäin. Mutta siltikin, markkina helposti ajautuu ajattelemaan, että joka tapauksessa kohta jäähtyy. Odotus kasvaa kvartaali kvartaalilta ja mitä pidempään hyvä tilanne jatkuu, sitä varmemmin varaudutaan jäähtymiseen. Nyt kuitenkin ainakin teoriassa hinnoitellaan Q4/2022 ja kohta Q1/2023. Tietysti näiden syklisten kohdalla ei ehkä toimita normaalilla aikajänteellä, vaan se tuntuu olevan lyhyempi. Ja liikkeet suuntaan ja toiseen nopeampia.
Itse näen tilanteen niin, että koska Outokumpu on nyt ja tulee seuraavan vuoden olemaan paremmassa asennossa kuin aikaisemmin, eletyn kaltaisia romahduksia 2 euron tasolle ei ehkä tule “normaalissa” talousmaailmassa enää näkymään. Jos seuraavassa syklin heikossa vaiheessa pohjat löytyvät vaikkapa 3 alkuisilla euroilla (markkina-arvo siis 50% parempi kuin aikaisemmissa pohjissa) on se jo huomattava parannus ja osoitus siitä, että Outokumpu on tehnyt asioita oikein. Verrokkien esim. Aperam tai Acerinox vaihteluväli syklien välillä on luokkaa 100% kurssikehitys pohjilta eli osakkeet tuplaavat pohjilta huipuille. Sama oikeastaan vähän muillakin teräsyhtiöillä. Outokummulla vastaava on 300-400%, ylikin. Eli vaihteluväli on Outokummulla todella suuri. Tähän varmastikin tulee muutos, jos perustoiminta ja taloudelliset mittarit saadaan paremmaksi ja luottamus yhtiötä kohtaan kasvaa. Sanoisin, että jos osakkeen tulevaisuuden vaihteluväliksi tulisi vaikkapa sen 2-10€ sijaan 3-7€, olisi yhtiö jo onnistunut osakkeenomistajankin näkökulmasta. Tietysti, jos yhtiö onnistuu strategiansa läpiviemisessä, voisi tuo vaihteluväli olla 4-8€ jolloin se olisi verrokkiensa kanssa suunnilleen samalla tasolla. Eli pitkäjänteiselle sijoittajalle ehkäpä tämä olisi se oikea tapa ajatella. Mutta toiminnan luonteen vuoksi Outokumpuun on vähän vaikea sitoutua kovin pitkäksi ajaksi, eipä se ainakaan mikään takuuvarma osinkopaperi ole…
Mutta Opan kanssa samaa mieltä, romahdusta ei ole minunkaan mielessä tulossa. Se, riittääkö fundamentit vielä selkeään arvostustason nousuun, riippunee siitä millaista viestiä saadaan syklin kovimman vaiheen kestosta. Tulevien kvartaalien tulostaso tulee olemaan hyvä ja enemmänkin niissä on nyt mielestäni riskiä, ettei kovat odotukset toteudukaan. Markkinat kyllä tietävät ennusteiden perusteella, että hyvää tulosta on tulossa .Jos kurssi olisi nyt siellä 7-8 euron nurkilla (missä se periaatteessa pitäisi nyt olla), olisi huomattavasti helpompi mennä osareihin, kun todennäköisesti positio olisi niin reilusti plussalla, ettei pieni tasokorjaus haittaisi. Se, että puskuria ei nyt siinä määrin ole, pistää vähän miettimään. Arvonmääritys tosiaan yleisellä tasolla perustuu osittain diskontattuihin kassavirtoihin ja osittain taseeseen. Outokummun kohdalla molempien kohdalla on kysymysmerkkejä; kuinka pitkään kassavirta pysyy vahvana joka puolestaan vaikuttaa suoraan taseeseen.
Umpisurkeaan tasoon en itse enää usko Outokummun kohdalla, sen verran luotto on kasvanut yhtiön toimintaa kohtaan. Tyydyttävä tai normaali on ehkäpä se uusi oletus, joka tarkoittaisi pitkällä juoksulla arvostusta verrokkien tasolle. Silloin uudet pohjat olisivat totuttua selvästi korkeammalla heikommassakin syklin vaiheessa. Siltikin, kaikki nämä yhtiöt arvotetaan lähtökohtaisesti samalla tavalla ja syklin kääntyessä yksikään niistä ei kykene ylläpitämään nykytasoja. On ihan mahdollista, että Outokummun aliarvostus purkautuukin vasta syklin kääntymisen jälkeen ja osake laskee verrokkejaan vähemmän. Jos pohjat olisivatkin vaikkapa jossain 3-4 euron välillä ja pohjilla osake olisikin verrokkiensa mukaan hinnoiteltu. Sormet ristissä tässä odotellaan viestejä syklin vahvan vaiheen jatkumisesta jolloin olisi vielä ainakin mahdollisuus kurssin tason nousulle. Ja samaan aikaa tietysti varautuu siihen, että tämä sykli ei ollut vielä se, jolloin Outokumpu voittaa takaisin markkinoiden luottamuksen ja hinnoitellaan verrokkiensa kaltaisesti.
EDIT: Ehkäpä allekirjoittaneella on edelleen liian tuoreessa muistissa viime sykli, jossa ostoja tehtiin vielä yli 7 euron tasolla huippujen jälkeen. “On kuitenkin tultu 30% alas huipuista” oli silloin oston motiivi. No, alas tultiin, mutta onneksi pieni nousun yritys antoi mahdollisuuden tyhjentää osakkeet kuivin jaloin ennen lopullista alamäkeä