Hyvä blogikirjoitus. Tuo linkki ei toiminut. Toivottavasti tämä toimii:
Lyhellä aikavälillä (mikä se on?) Outokumpu on suojautunut hyvin sähkön hinnan nousulta ja pidemmällä aikavälillä vähemmän.
Ferrokromin tuotantoa optimoidaan korkeimpien tuntihintojen ulkopuolelle. Kaipa tässä oleellinen piiloviesti on, ettei rosterin tuotantoa ole ajettu alas kuten kilpailjoilla.
We are currently optimizing our ferrochrome production by not producing ferrochrome at the highest hourly prices and can thus avoid the worst peaks in prices.
Eli kun sähkön hinta nousee tason X yli niin tuotantoa rajoitetaan isolla kädellä. Ja koska hinta on aamusta iltaan korkea niin vain yöksi kiihdytetään jos silloinkaan, näin näkisin tämän asian eli ei hyvältä näytä.
Ferrokromin tuotantokapasitteetti on 530 000 tonnia vuodessa ja esimerkiksi vuonna 2021 tuotanto oli 515 000 tonnia. Nyt on siis selvää, että rajoittamalla tuotantoa korkeimpien tuntihintojen ulkopuolelle ferrokromin tuotanto laskee.
Yleisellä tasolla Outokumpu on kertonut myyvänsä 25% ferrokromista kilpailijoille. Jos teräksen tuotantoa ei ole supistettu, niin ferrokromia ei riitä myyntiin entisessä määrin. Kuinkahan paljon sitä on myyty Aperamille ja Acerinoxille?
Loogista tietysti on että ferrokromin hinta nousisi selvästi saatavuuden heikentyessä ja lopulta sitä olisi taas kannattavaa tuottaa. Hyvä että omaan käyttöön on ylituotantoa. Näyttää kyllä kilpailijoiden kannalta aika paljon huonommalta.
Mutta mikä ihme tuon tämän päivän rommauksen aiheutti?
Tätä on tämmöinen eläkesäästäjäsijoittaja ihmetellyt pitkään, miksi markkinat kohtelevat Outokumpua aika kovilla liikkeillä. Usein molempiin suuntiin, mutta viimeaikoina enemmän alaspäin.
SSAB-ketjussa voi olla ainakin osittainen vastaus: OP on julkaissut laskelmia SSABn ensi vuoden tunnusluvuista, ja liikevaihto laskee rajusti. Jossakin määrin samat vaikuttimet Outokummullakin, esim maailmantalouden heikko kehitys vaikuttaa teräksen kysyntään.
Tällä hetkellä Eurooppalaiset terästehtaat suunnittelevat ja melko varmasti tulevat rajaamaan tuotantoaan. Romu on jo aika alhaalla mutta yksittäisenä tekijänä hinnassa on suurin tekijä energianhinta. Tehtaat haluavat suojella luonnollisesti varojaan ja koska tällä hetkellä kukaan ei tiedä mitä energia tulee hetken päästä maksamaan, niin tehtaat näillä toimilla rajoittavat omaa riskiä. Todennäköisesti tämä johtaa taas siihen, että terästä ei välttämättä tule olemaan niin paljon markkinoilla ja hinnat ovat jo nousseet isoilla toimijoilla.
Oma mutu on, että suhteellisen isojakin treidereitä on kadonnut kokonaan markkinasta tai he operoivat minimaalisilla varastoilla. Jos mutuni pitää paikkansa voi terästen hinnat nousta nopeasti, koska saatavuus tulee olemaan todella heikkoa. Olettaisin myös, että Eurooppalaiset tehtaat tulevat painostamaan lisää tuontitulleja liikkeillään, joten kaiken kaikkiaan markkina on mielestäni todella sekaisin ja kehityssuunnat voivat olla todella rajuja. En vielä ole valmis itse lyömään vetoa tilanteesta ja todennäköisesti tuotannon supistaminen syö tehtaiden tulosta mutta toisaalta tämä voi kääntää suunnan siten, että vuosi 2023 tuleekin olemaan vahva vuosi tehtaille.
Tässä pörssilaskussa varmasti voidaan mennä syvällekin hinnan puolesta.
Outokummulla on kuitenkin hyvät eväät tulevaisuuden kannalta. Eurooppa ei kuitenkaan nouse energiakriisistä ilman että aika monta tonnia ruostumatonta terästä on laitettu offshore tuulipuistoihin, ydinvoimaan, nesteytettyyn maakaasuun jne. Kiinan riippuvuuttakaan tuskin halutaan lisätä. Jenkkien tuotanto luultavasti eritääin kilpailukykyistä globaaleilla markkinoilla tällä hetkellä.
Itse harkitsen lisätankkailua jos tippuu 3.00 € tietämille ja jonkinlainen pohja löytyy sieltä. Sillä välin kasvatellaan käteiskassaa. Hyvänä sijoitusvinkkinä tätä ei kannata ostaa koska tykkään holdata putovia puukkoja.
Näköjään terästehtaita seisotetaan ihan urakalla Euroopassa korkeiden energian hintojen vuoksi. Voisiko tässä käydä jopa niin, että 2023 tarjonnasta on jopa pulaa. Terästeollisuus on yksi energiaintensiivimmistä teollisuuksista eli korkea energian hinta iskee terästeollisuuteen pahiten. Tämän vuoksi terästehtaita saatetaan seisottaa Euroopassa, mutta teollisuus missä käytetään terästä ja vähemmän energiaa ei välttämättä seiso. Tällöin tarjonta laskee enemmän kuin kysyntä, mikä nostaa hintoja ja on luonnollisesti hyvä terästehtaille, jotka ovat pysyneet käynnissä. Tornion ja Avestan tehtaat taitaa ainakin pärjätä halvemman energian ansiosta, jolloin niitä tuskin joudutaan seisottamaan. Aika näyttää miten tässä käy, mutta ainakaan terästeollisuudesta ei puutu jännitystä juuri nyt.
ArcelorMittal SA, one of the world’s largest steelmakers, was the latest industrial giant to say it is reducing European production capacity amid the energy crisis. The company said Friday it will close two of its plants in Germany amid soaring electricity costs.
Ihan tyhmänä kyselen, että eikö tässä voi käydä niin, että tavalla tai toisella aukenee jälleen väylät massiviselle teräksen tuonnille, jota padotaan taas seuraavat vuodet porukalla?
Tämän sisältöiset uutisoinnit ovat olleet odotettuja.
Mitä siitä pitäisi päätellä Outokumpumme kannalta, onkin monipiippuinen asia.
Lähtökohtaisesti markkinaympäristöstä johtuvat tuotantoseisokeista ovat aina negatiivinen asia.
Seisokki osoittaa, että EU:n ulkopuolelta pystytään tuomaan unionin sisälle terästä tulleista huolimatta niin alhaisella hinnalla, ettei teräksen valmistaminen ainakaan ko. tehtailla Saksan energiahinnoilla ole enää kannattavaa. Tämä on mielestäni se kaikista huolestuttavin seikka uutisoinnissa.
-Riippuu kustannustasosta, jos Outokummun energia on selvästi halvempaa kuin saksassa on pelkästään etu Outokummulle, näkyy äkkiä katteessa jos merkittävämpää eroa on. Halpaa terästä on Aasiasta ollut tarjolla aina ja aina tulee olemaan, eli sen osalta ei muutoksia.
Energian hinta saattaa suojausten ansiosta olla Outokummulle vielä halvempaa, mutta kyllä hieman pidemmällä aikajänteellä olemme ns. samassa Eurooppalaisessa veneessä myös sähköhinnan osalta.
Tulostason kannalta ei ole hyvä yhtälö, mikäli kustannukset nousevat, myyntihinnat laskevat ja myydyt tonnit alenevat.
Yleensähän tarveaineiden hinnat lasket lopputuotteen kysynnän ja hintojen laskien laskiessa, mutta energian hinta elää nyt omaa elämäänsä.
EPS tasan 2€ vuonna 2022 ja sen jälkeen EPS laskisi noin 0,6€:oon eli sinne Outokummun johdon antamaan normaalin tuloskunto rangeen. Osinkoa pitäisi tulla 0,33€, 0,35€ ja 0,35€. Tosiaan jos näihin päästään, niin ainakaan osake ei ole hinnalla pilattu, jos kolmessa vuodessa tulosta kertyisi noin 3,2€.
Outokumpu on kuitenkin taannut osan tulevasta sähkön saatavuudesta
– ja niihin liittyvistä hinnoista – pitkäaikaisilla sopimuksilla.
Energiahintariskiä suojataan pitkäaikaisilla sopimuksilla, kiinteähintaisilla
toimitussopimuksilla sekä omistusosuuksilla sähkön tuotantolaitoksissa.
Vuosikertomuksessa on ei ole mitään mainintaa sähköjohdannaisista, joten oletan ettei sellaisia ole. Siis ainakaan johdannaisilla Outukumpu tuskin myy sähköä. Kun Outokumpu ei ole avannut julkisesti sähkön ostosopimuksiaan, on vaikea sanoa mitään varmaa.
Aivan satavarma en voi olla, mutta 99% todennäköisyydellä sanoisin, että Outokumpu pystyy myymään ylijäämäsähkönsä jos sellaista tuotantorajoitusten tai muun takia noista sähköä sisään tuovista MoneyWalkerin mainitsemista ostosopimuksista ja tuotanto-osuuksista jäisi. Pystyvät myymään tämän SPOTtiin tai halutessaan myös johdannaisina jos johdannaishinnat nousevat sellaiselle tasolle, että niiden myyminen on kannattavaa (toki tässä tilanteessa paljon Fortum-ketjussa puhuttu vakuusvaadeasia voi hellittää intoa johdannaisia myydä jos sellaisia ei ole ostettuna, koska tämän seurauksena voisi olla hyvin merkittävä väliaikainen kassavirtavaikutus Outokummulle jos johdannaishinnat jatkavat nousuaan).
Metsäteollisuushan on tätä tehnyt jo pitkän aikaa, etenkin UPM, eli rajoittavat tuotantoa ja myyvät ylijäämäsähkön jos hinnat nousevat jonkin rajan yli. En ainakaan näe syitä miksei Outokumpu voisi tehdä samoin.