Hyvä kysymys, enpä ole joutunut tätä miettimään aiemmin
Outokumpu on tosiaan suojannut tai “taannut” paljon ostomääristä ja hinnoista, mutta kyllä siellä myös ostetaan spot-markkinalta sähköä. Helpottaisi arvioimista, jos tietäisi paljon tuon spotin suhteellinen osuus on. Sitten voisi arvioida, minkä verran tuotannosta pitää joustaa jotta mennään jo alueelle, missä ei olla enää spotin varassa. Silloinhan tulisi ylijäämää noista suojatuista, mitä voisi sitten myydä.
Arvioisin, että mitään esteitä tuolle myynnille ei kuitenkaan ole. Täytyy kysellä tuosta vielä yhtiöltä.
Kun Outokumpu nyt siirtää yhden ferrokromiuuninsa käynnistämistä ja ferrokromituotannon osuus Outokummun sähkönkäytöstä on noin 50% niin nyt ylijäämäsähköä on kyllä reilusti myytävänä. Positiivista on, että oma tuotanto ei kuulema vaarannu eikä tulosvaroitusta annettu.
Täytyy vain toivoa, että Euroopan unioni saa vakautettua sähkömarkkinan. Olen ymmärtänyt, että sähkön hinta on nyt korkea, koska kaasulla tuotettu sähkö nostaa sen hintaa. Toisaalta en oikein ymmärrä, miksi esim. sähkön hinta Suomessa tänään 385€/mwh, kun maakaasusta saa maksaa vain 221€/mwh. Selkeästi spekulantit ovat laittaneet sähkömarkkinat täysin sekaisin.
Analyytikon kommentit eiliseen ferrokromiseisotukseen linkattuna alla, muuten omaa pohdintaa
Jos tosiaan Outsalla on kolme uunia, ja yksi jää seisontaan niin tuotantoa olisi lähinnä omiin tarpeisiin 70% kapasiteetilla.
Siellä Pian blogin puolella mainittiin että Outokumpu Suomen sähkönkulutuksesta Ferrokromin osuus on 55% ja rosteripuoli 45%. Samoin mainitsee että merkittävä osa tämän vuoden energiasta suojattu. BTW Tornion sähkönkulutukseksi mainitaan n 3,5 terawattituntia eli 3500 GWh eli 3.500.000 MWh eli 3.500.000.000 kWh.
5c/kWh=175 meur
35c/kWh=1225 meur
-35 c/kWh) on tällä hetkellä 7 vrk sähkön keskihinta. Päivällä tänään esim 45-65c/kWh
On selvä että nykyiset spottihinnat ovat täysin kestämättömällä tasolla ottaen huomioon, että tuontimaat kuten Kiina, Intia, jne jatkavat energian tuontia Venäjältä, eivätkä myöskään välitä CO2-päästöjen määrästä sekä sääntelevät energiamarkkinoilla hintoja. Kiinassahan noin 6x Outokummun päästöt.
Toisaalta lyhyellä aikavälillä JOS arvioitu ja suojattu taso fertsan sähkölle olisi sanotaan vaikka 90% ja suojaushinta 5c/kWh, jatkossa ja käyttöaste 70%, JA ylijäämäsähköstä saisi 35c/kWh niin 115 meur tulisi rahaa vuositasolla eli 10 meur/kk
(90-70%) x (35-5c/kWh) x (55% x 3,5 TWh) = 115,5 meur
Eli kannattaa fertsaa seisottaa ehkä enemmänkin jos myyntihinnat eivät jousta ylöspäin tai jos sähkön hinta ei tokene.
Tosin jonkin verran energiaa säästyy oman tuotannon ansiosta, koska oma ferrokromi on valmiiksi lämpimämpää kuin tuontitavara olisi. Tuskin kuitenkaan valtava merkitys vaikka omaankin käyttöön osa tuotaisiin
Olemme suojanneet merkittävän osan tänä vuonna käytettävästä energiasta esimerkiksi pitkäaikaisin ja kiinteähintaisin sopimuksin sekä erilaisin sähkön tuotantolaitosten osaomistuksin. Lyhyellä tähtäimellä olemme suojautuneet erityisesti sähkön hinnannousulta hyvin, pidemmällä aikavälillä suojausprosentti laskee.
Juttelin tuon eilisen uutisen tiimoilta yhtiön kanssa ja yritin kysellä tuosta sähköpuolesta myös. Yhtiön puolelta ei (nytkään) avattu kovin tarkasti asiaa, joten hirveästi viisaammaksi en tullut. Esitin ajatuksen, että jos ferrokromi vie noin puolet sähkönkulutuksesta ja sen tuotanto laskee 70 %:iin niin voiko olettaa, että silloin kulutus putoaa suojaustasojen sisälle, jolloin ei jouduttaisi ostamaan spottia. Ymmärrettävästi tähän en saanut suoraa vastausta, koska Outokumpu ei ole halunnut aikaisemminkaan antaa tarkkoja tietoja siitä, minkä verran on suojattu ja paljon on spotin osuus kulutuksesta.
Kuten ennenkin on kerrottu, suojaustasolle on asetettu vaihteluväli, jossa pyritään olemaan jatkuvasti. Onko se sitten 60-75 % tai mitä vaan, niin sitä en tarkkaan tiedä, mutta sen vaihteluvälin sisällä täytyy liikkua riskienhallintapolitiikan mukaan. Samalla pitää muistaa, että suojattu hintataso on varmasti liikkunut ylöspäin viimeisen 6kk:n aikana ja johdannaismarkkinoiden likviditeetin takia suojaaminen on nyt varmasti aiempaa hankalampaa. Jossain kohtaa herää myös kysymys, että kannattaako suojata jos joutuu lukitsemaan hintoja korkealle tasolle.
Pitää myös huomioida, että vaikka energialasku laskisi vs. tilanne jossa ostetaan korkealla spottihinnalla, niin se tuotannon alhaalla pitäminen maksaa, kun kiinteät kustannukset ei jousta samalla tavalla. Vaillinaisin tiedoin summaisin tämän tuotannon seisottamisen enemmän kustannusten hallinta toimeksi kuin, että sähköä myymällä tehtäisiin tulosta. Toki pitää myös samalla huomioida, että ferrokromin ulkoinen kysyntä on varmasti laskenut, mikä myös vaikuttaa siihen paljonko kannattaa tuottaa.
CRU:n mukaan rosterin elokuun base price 750 e/t. Ennuste syyskuulle 700e/t. 250 euron pudotus siis heinäkuusta joten spekulaatiot, että hinnat ois pohjanneet olivat ennenaikaisia.
Selvästi markkinoilla mätää, koska Fast Marketsin Base Price oli elokuun lopussa (26.8., sama kuin edellisviikolla) 1100-1150 EUR/t, eli aivan eri etenkin jos liiketoiminnan terveyttä miettii. CRU 700 EUR/t base price lienee jotain 2020 koronapohjien tasoa.
-itsellä ei tietoa arvioida sen kummemmin kumpi taso sitten olisi totta
-kuitenkin, näillä base price tasoilla pienempikin ero on kannattavuuden kannalta merkityksellistä
BTW, vuosisopimusneuvottelut alkanevat kohtpuoliin, ja eihän tämä base price taso yhdistettynä myrkylliseen energian hinnan tasoon ole hääppöinen. Ja muutenkin koko talousympäristö on epämääräinen ja negatiivinen. Toivottavasti Malinen & Co eivät sählää vuotta 2023 liialla hätiköinnillä, ts lukitse kapasiteettia kiinni liian matalaan Base Priceen samalla kun kustannuspohja on auki
Tyypillisesti tuommoinen ristiriitainen tieto hinnoista viittaa siihen, että eroja kysynnän ja tarjonnan tasapainossa on paljon. Ts. jollain on tarvetta saada kapaa myytyä, jolloin hintakin joustaa. Jossain tuotteessa tai markkina-alueessa sitten kysyntä ja tarjontatilanne on vakaammalla pohjalla jolloin hinnan muodostuminen on myös tehokkaampaa. Selvää on, että mikään 700 EUR/t hinta ei ole kestävä taso, etenkään tämmöisessä kustannusinflatorisessa ympäristössä.
On kyllä mielenkiintoista nähdä, mitä vuosisopparineuvotteluista tulee. Jos muistatte vuoden takaa, niin Outokumpuhan sano, että nämä ei elä samalla tavalla spottihintojen mukaan vaan menevät enemmän portaittain. Siten tän pitäisi tukea hintoja ensi vuotta katsottaessa, mutta toisaalta jos kysynnältä on pudonnut pohja mitä raju hinnan sakkaus indikoi, voi olla vaikea puolustella hintoja.
On kyllä hullunkurista, kun miettii miten vuodessa voi pelkästään hintatasot elää. Lisää tuohon päälle muutokset kysynnässä eli volyymeissa ja kustannusinflaatio. Siitä voi sitten miettiä, miksi Outokumpu ei ohjeista kvartaalia pidemmälle
Minun on hieman vaikea uskoa, että rosterin perushinta olisi tuo 700€ tonnilta tai se olisi laskenut viime viikkoina. Eurooppalaiset terästehtaat ovat nostaneet hintoja viime viikkoina energian hinnan takia. Lisäksi kun fastmarketin mukaan perushinta ei ole muuttunut muutamaan viikkoon ja perushinta pitäisi olla sen 1100€ tonnilta. Lisäksi näillä energian hinnoilla 700€ perushinta ei vain ole mitenkään perusteltu.
CRU:n data kyllä perinteisesti ollut paikkansa pitävä, enkä usko että tämä olisi muuttunut (ainakaan sen perusteella, että täällä muutama epäileväinen. Toki heidän(kään) ennusteensa ei aina osu ihan lankulle. Ennustaminen on vaikeata, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen. CRU:n mukaan Euroopan tehtaiden lead timet myös laskeneet alle 10 viikkoon kun vielä vuoden alussa liikuttiin 25 viikossa. Jotain sekin kertoo kysynnästä.
Näköjään tämmöinen tapahtuma tänään.
Katsotaan saako saako Pia suustaan ulos mitään konkreettista, mutta tuskin koska eipä osareitten yhteydessäkään mitään ihmeellistä ole tullut osinkoihin liittyen
lihavoitu teksti> Perjantaina ohjelma alkaa jo puoliltapäivin. Teemana on teollisuus ja show’n aloittaa teräsjätti Outokumpu . Talousjohtaja Pia Aaltonen-Forsell puhuu sijoittajia kiinnostavasta osinkopolitiikan päivityksestä ja yhtiön strategian toisesta vaiheesta.
12.10 Outokumpu – Osinkopolitiikan päivitys ja strategian toinen vaihe
Pia Aaltonen-Forsell**,** talousjohtaja, Outokumpu
Toki heidän(kään) ennusteensa ei aina osu ihan lankulle. Ennustaminen on vaikeata, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen. CRU:n mukaan Euroopan tehtaiden lead timet myös laskeneet alle 10 viikkoon kun vielä vuoden alussa liikuttiin 25 viikossa. Jotain sekin kertoo kysynnästä.