Outokumpu - Jatkuvaa vuoristorataa vai vakavasti otettava sijoituskohde?

Omat osakkeet
AG36 Yhteisön omia oman pääoman ehtoisia instrumentteja ei merkitä rahoitusvaroihin kuuluvaksi eräksi taseeseen riippumatta siitä, mitä tarkoitusta varten ne on hankittu takaisin. Kappaleen 33 mukaan omia oman pääoman ehtoisia instrumenttejaan takaisin hankkivan yhteisön on vähennettävä nämä oman pääoman ehtoiset instrumentit omasta pääomasta. Lähde ifrs standardit kirja 2021

Omat osakkeet (ks. myös kappale AG36)
33 Jos yhteisö hankkii takaisin omia oman pääoman ehtoisia instrumenttejaan,
nämä instrumentit (”omat osakkeet”) on vähennettävä omasta pääomasta.

3 tykkäystä

Tosielämässä käy usein niin, että pelkkä yhtiön ilmoitus omien osakkeiden osto-ohjelmasta nostaa merkittävästi kurssia eli luo omistaja-arvoa erityisesti silloin, kun yhtiön tunnusluvut ovat hyvin alhaiset. Outokummun hallitus ei ole kiinnostunut omistaja-arvon luomisesta. Sen sijaan se on kiinnostunut lisäämään osakemäärää jokaisessa taantumassa. Tämä tarkoittaa pitkässä juoksussa sitä, että huippusuhdanteen huippukurssit ovat joka kerta edellistä alhaisemmat. Kun vielä 2000-luvulla yllettiin 30 € osakehintaan huippusuhdanteessa, nyt yllettiin kaikkien aikojen parhaalla tuloksella 6 €. Outokumpua ei voi suositella kenellekään pitkään salkkuun.

15 tykkäystä

En voi ymmärtää, miksi Outokummun hallitus ei ole päättänyt omien ostoista. Kilpailijat tekee sitä, ja Acerinoxin johto ihan suoraan sanoi, että osakekurssi ei reflektoi yhtiön oikeaa arvoa. Yhtiön osakekurssi on dumpattu suoraan roskakoriin, jolloin mielestäni omien osakkeiden ostoa pitäisi tehdä varsinkin kun bisnes luistaa.

Välillä minusta tuntuu, että hallitus ihan yrittää sabotoida omistaja-arvon luomisista. Esim. Kummasti osinkopolitiikka muuttui juuri kun olisi ollut vanhan politiikan mukaan muhkeat osingot tiedossa. Nyt sitten varmaan ensi keväänä päätetään jostain 0,25€:n osingosta samalla kun vuoden lopulla kassassa on varmaan ainakin miljardi euroa.

20 tykkäystä

Kuten tuli aiemmin aprikoitua niin omien osto olisi myös hyvä tapa ‘peruuttaa’ tuo 2025 erääntyvän vvk:n laimentava tai maksava vaikutus nykyiseen tasoon joka on alle keskiarvon (anti 2021 ja vvk).

Rahaa tulee tarpeeksi pelkästään Long Productsista, ja muutenkin firma on käytännössä nettovelaton. Mitä nyt nousseet hinnat viivästyttäneet virallista nettovelattomuutta, eli nostaneet varastoja/vaihto-omaisuutta/myyntisaativia.

Varaa olisi peruuttaa vaikka sekä anti että vvk. Vvk kyrsii erityisesti koska se tehtiin matalaan hintaan ja annettiin matalaan tasoon osakeoptio.
Käytännössä tuo 3,27 eur vvk -arvo tuli sen hetken kurssi plus 5 vuoden korot (5% per annum)

Ei omaan makuun ole hyvä asia jättää liikaa löysää taseeseen, tulee johdon laiskuutta, huonoja valintoja ja kuka tietää alihinnoittelua…

10 tykkäystä

Minua alkaa oikeasti huolestuttamaan, että mihinkä “seikkailuun” Outokumpu nyt kerää käteistä, jos niitä ei ole tarkoitus jakaa osinkoina omistajille :thinking: Ettei tässä taas lähdetä seikkailemaan ja ostamaan esim. ThyssenKruppilta jotakin todella edulliseen hintaan. Myöhemmin ihmetellään, kun maailman paras ostos, johonka päädyttiin Saksan liittovaltion myötävaikutuksella, eli kaasukäyttöinen tehdas ei tuota mitään, kun kaasu on Euroopasta loppu taikka se on liian kallista :rofl:

12 tykkäystä

Tässä on heti kaksi sudenkuoppaa!
A) pitäisi ymmärtää yhtiön oikea arvo
B) ostoja varten arvon pitäisi olla hintaa korkeampi

https://www.outokumpu.com/sijoittajat/outokumpu-share/management-shareholding

Jos nyt jotain positiivista yritetään tästä vääntää, niin ei siellä kukaan sentään täysin ilman osakkeita ole. Kuitenkin jos suhteutetaan, niin TJ omistaa 45 000 osaketta eli 180 tonnia ja talousjohtaja 11 000 osaketta eli 40 tonnia, niin ei heidän talouteensa vaikuta mitenkään vaikka Outokummun osake tippuisi 90 % tai nousisi 900 %. Kyllä johto on “vain töissä siellä”. Ainoastaan Kari Jordan ja Johann Steiner omistavat osakkeita merkittävän määrän.

Tilanteesta tekee suorastaan kestämättömän, että johto ei ole hankkinut edes pientä omistustaan pörssissä omilla rahoillaan, vaan osakkeita tippuu palkkioina aina välillä.

Kävin läpi kaikki sisäpiirin kaupat 2019 jälkeen, eli 1.1.2020-22.8.2022

  • Thomas Anstots Luovutus!! 18 000
  • Stefan Erdmann Hankinta 10 000
  • Vesa-Pekka Takala Hankinta 11 000
  • Kari Jordan 4 kertaa tehnyt hankintoja

Viimeisen reilun 2,5 vuoden aikana sisäpiiri on siis Kari Jordania lukuunottamatta +10 000 +11 000 -18 000 → joko yhtiön sisäpiirissä ei ymmärretä yhtiön todellista arvoa tai sitten arvo on hintaa alempana (jokainen voi spekuloida kummasta on kyse ja kumpi on meidän osakkeenomistajien kannalta pahempi asia)

13 tykkäystä

Viime aikoina on ollut paljon puhetta omien osakkeiden ostoista. Minusta aihe on todella relevantti juuri nyt Outokummun kannalta, sillä kassaan alkaa virrata rahaa ihan kunnolla. Acerinoxin mukaan käyttöpääomaa purkautuu vuoden toisella puoliskolla ihan kunnolla, joten Outokummulla on varmaan sama tilanne edessä. Tämä boostaa kassavirtaa valtavasti. Jotta jokainen käsittäisi, kuinka paljon sitä rahaa on tulossa kassaan kahden ja puolen vuoden aikana, niin tarkastellaan analyytikoiden arvioita.

image

Free cash flow eli vapaa kassavirta on tunnusluku, joka kuvaa, kuinka paljon liiketoiminta tuottaa rahaa investointejen jälkeen eli kuinka paljon rahaa jää osinkoihin, omien ostoihin tai velkojen lyhennykseen. Tämän vuoden ekalla puoliskolla vapaata kassavirtaa on kertynyt noin 200 miljoonaa, joten loppuvuonna analyytikoiden mukaan kassaan virtaa vielä 536 miljoonaa euroa. Kahden seuraavan vuoden aikana kassaan pitäisi virrata 823 miljoonaa euroa. Eli siis kahdessa ja puolessa vuodessa liiketoiminta generoi 1359 miljoonaa euroa kassaan. Tähän voidaan vielä lisätä Long productin myynti eli noin 220 miljoonaa euroa. Eli yhteensä kassan pitäisi paisua noin 1579 miljoonalla eurolla.

Nyt kassassa on noin 450 miljoonaa euroa eli noin kahden ja puolen vuoden päästä kassassa pitäisi olla noin 2029 miljoonaa euroa, jos velkoja ei lyhennetä.

Outokummun velkarakenne on seuraavanlainen:

Kaikkia velkoja ei ole järkevä maksaa pois kuten vuokrasopimusvelkoja, koska ne ovat vain tulevia vuokramaksuja hienolla nimellä. Lopulta käytännössä Outokumpu voi lyhentää enää noin 450 miljoonalla eurolla lainoja (sisältää vaihtovelkakirjan osakkeiden oston). Tosin tuskin Outokumpu enää lyhentää 450 miljoonalla lainojaan, mutta oletetaan, että yhtiö maksaa kaikki lainat pois. Kassaan jää vielä noin 1550 miljoonaa euroa. Sanotaan vielä, että kassaan pitää jättää ainakin 250 miljoonaa euroa liiketoiminnan pyörittämiseen.

Outokummulla on siis 2024 lopussa 1,3 mrd euroa ylimääräistä kassassa. Mitä tällä päätetään tehdä? Lähdetäänkö shoppailemaan Saksaan, maksetaanko osinkoja vai ostetaanko omia osakkeita? Osinkoja nyt ainakin maksetaan, koska osinkopolitiikka näin lupaa, mutta kuinka paljon. Hallitus haluaa maksaa tulevaisuudessa tasaista tai kasvaa osinkoa vuosittain. Tämä tarkoittaa sitä, että osingon lähtötaso ei saa olla liian korkea, koska tällöin tulevaisuudessa voi olla vaikeaa maksaa tasaista tai kasvavaa osinkoa. Yhtiön hallitus kuitenkin kesäkuussa ilmoitti, että osinkoa voidaan korottaa merkittävästi seuraavana vuonna. Oletetaan, että osinko olisi seuraavina kolmena vuonna 0,4€, 0,45€ ja 0,5€. Tähän vaaditaan noin 615 miljoonaa euroa. Kassassa on vielä jäljellä noin 700 miljoonaa euroa pelirahaa. Tämä mielestäni tulisi käyttää omien osakkeiden ostoon, koska miksi ihmeessä sitä rahaa hamstraisi kassassa monien vuosien ajan. Lisäksi Outokummun johdon mukaan noin 0,5€:n EPS pitäisi olla yhtiön normaali tuloskunto eli noin 0,5€:n osinkoa voitaisiin pitää yllä 2025-> tuloksilla yllä.

Outokummun pitää käyttää rahat jotenkin ja toivon, että yhtiö ei lähde Saksaan ostoksille, kun raha polttelee näppejä.

31 tykkäystä

Todella mielenkiintoinen laskelma. Kiitoksia!

Tuohon vielä lisähuomiona, että jos omien ostot tehtäisiin etupainotteisesti, niin maksetuissa osingoissa säästettäisin sievoisesti.

Teoreettisesti:
4.5 euron keskikurssilla 156 miljoonaa osaketta / 34% nykyisestä kannasta.
5 euron keskikurssilla 140 miljoonaa osaketta / 31% nykyisestä kannasta.
6 euron keskikurssilla 117 miljoonaa osaketta / 26% nykyisestä kannasta.

Ajoituksesta ja keskihinnasta riippuen osinkopotista voisi säästää noin 150-200 Meur. Tuo toki teoreettista, mutta varmaan käytännössäkin 100 Meur.

6 tykkäystä

Itse ihmettelen myös tätä politiikkaa. Luulisi Jordanin entisenä pankkimiehenä myös ajattelen tätä vaihtoehtoa. Osingon maksu lienee kuitenkin Solidiumin intresseissä, ei omistusosuuden kasvu. Tätä taustaa vasten uskoisin, että omia osakkeita olisi ostettu jo aiemmin, mutta valtio on tässä kantona kaskessa. Fortumin osinkoaukko on suuri, joten Outokumpu saattaa maksaa ensi keväänä 40-50 snt tai enemmän.

6 tykkäystä

Toivoisin kunnon osinkoa, sillä Outokummun kyydissä pitkään olleena osinkotuotto on jäänyt todella vaatimattomaksi. Nyt olisi aika saada kerrankin kunnon osingot. Toi sun ajatus valtion kassaan jäävästä Fortum/Uniper-aukosta ja sen täyttämisestä Outokummun osingoilla voi pitää paikkansa :thinking: Toki Outokumpu voisi hankkia omia osakkeitaan hillitysti muutamilla sadoilla miljoonilla, jonka perusteella tulevaisuuden EPS nousisi ja yhtiö pääsisi tavoitteeseensa maksaa kasvavaa osinkoa vaikka tulos pysyisi samana.

4 tykkäystä

Painetta valtion tilanne varmastikin antaa jo ensi kevään korkealle osingolle. En kuitenkaan tarkoita, että Outokummun osinko jotenkin korvaisi koko Fortum-siivun, mutta painetta kaiken kaikkiaan on monestakin suunnasta, varsinkin kun Solidium on keventänyt mm. Sampoa vuosien varrella.

1 tykkäys

Sitaatti

SSAB nojaa vielä vahvasti kiviihilikoksin käyttöön. Sillä on suuret investoinnit edessä ennen kuin kivihiilestä on päästy eroon. En tiedä onko SSAB:lla merkittävää teknologista edelläkävijyyttä tuossa. DRI pelkistys on kuitenkin melko koeteltua tekniikkaa ja laitoksia voi ostaa vaikka Outoteciltä sitten kun vetyä saa markkinalta kustannustehokkaaseen hintaan.

Outokumpu jalostaa jo nyt pitkälti maailmaan puhtaimpiin lukeutuvalla sähköllä kierrätysterästä ja on suhteellisesti ympäristötehokkain toimija markkinalla. Koksia kuluu ferrokromin pelkistämisessä mutta tuonkin voisi Suomessa korvata biokoksilla mikäli markkina antaa tuosta jotakin preemiota.

Mielestäni vihreyteen ei kannata investoida ellei ole ideaa miten vihreys muutetaan rahaksi. Neste onnistuisi tuossa loistavasti. Mutta onneksi teräksenkin osalta asiakaspuolella tuntuu olevan kasvavaa kysyntää vihreydelle. Fiskars ensimmäisenä asiakkaana:

10 tykkäystä

Spekulaatiota olisko rosterin perushinnan pohjat saavutettu Euroopassa. Kokonaishintakin on maltillistunut

Base prices were unchanged for the third consecutive week, having previously fallen more-or-less continuously since late March.

Fastmarkets’ weekly assessment for stainless steel cold-rolled sheet 2mm grade 304 base price domestic, delivered Northern Europe was €1,100-1,150 ($1,098-1,148) per tonne

Fastmarkets’ weekly assessment for stainless steel cold-rolled sheet 2mm grade 304 transaction domestic, delivered North Europe was €3,000-3,100 per tonne

14 tykkäystä

Alkaa Keski-Eurooppalainen kilpailija tippumaan pelistä pois. Aperam sulki Belgiassa sijaitsevan rosteritehtaan korkean energian hinnan vuoksi. Näin se tarjonta vähenee ja konkreettinen esimerkki Tornion tehtaan kilpailukyvystä.

14 tykkäystä

Aika karua viestiä Aperam Belgian suunnalta.

Venäjän aloittaman sodan energiaboikotoinnin johdosta sähkön hinnat Euroopassa ovat tolkuttomat niin teollisuudella kuin kuluttajillekin jahka suojaukset / kiinteät hinnat loppuvat.

Samaan aikaan Venäjä myy boikottienergian kuten öljyn ja hiilen nousseide markkinahintojen alittavaan hintaan mm Kiinaan ja Intiaan. Ja joittenka rosterotuotantoa puolestaan tuodaan Eurooppaan osin tullitta tuontikiintiöiden sisällä, osin tulleilla.

Kiinan ja Intian sähköhintoja tuskin päästömaksuilla rokotetaan, ja tuskin sähkökään aivan eurooppalaisen markkinahenkisesti veloitetaan kaikki se viimeisen kalleimman kilowatin mukaan.

Edit: näkyy viranomainen Kiinassa kertovan sähkön hinnan, nyt noussut 0,81 rmb/kwh eli noin 11-12 c/kWh. Hiilen (70% energian tuotannosta) valtio ei kuitenkaan vastaa, mutta muistaakseni Kiinan valtio oli organisoimassa jotain hankintarinkiä, ainakin rautamalmille.

9 tykkäystä

Mun käsittääkseni Outsan energian hinta on varsin edullinen verrattuna Keski- ja Etelä-Euroopan toimijoihin.

3 tykkäystä

Kyllähän sähkönhinta Suomessa on ennen kilpailukykyinen ollut, ja Outokummullakin niin kauan kuin suojaukset riittävät. Mutta koko ajan ne kuluvat, ja uusitaan jollain periaatteella nousevaan tasoon.

Tänään spottihinta päivällä n 60c/kWh ja huomenna 80c/kWh. Keskiyöllä halvempaa.
Kun perinteisesti hinta ollut kuluttajallekin alvillisena viimeiset 20 vuotta 4-7 c/Kwh.

Outokummulla ei valitettavasti ole omaa (omakustanbus)tuotantoa, ja yritys sellaiseen kaatui Fennovoiman loppumiseen ja >100 meur alaskirjauksiin. No eipä siitä tähän hätään olisi iloa.

Tuolta spottihintaa lähipäivälle

7 tykkäystä

Täällä myös juttua hinnannoususta ja Aperamin sulkemasta tehtaasta. Ilmeisesti sulkemisen taustalla on osittain myös poliittiset seikat: Aperam yrittää painostaa päättäjiä toimiin energian hinnan laskemiseksi.

8 tykkäystä

Aperamin ohella myös Acerinox rajoittaa tuotantoa energiakustannusten nousun johdosta… Joustavat 15pv temporary layoffs

Kai sitä kohta Outokumpu Torniokin 3,5 TWh sähkönkulutuksellaan voisi myydä suojattua sähköä markkinoille ja antaa metsästys- ja marjastuslomaa? Saisikohan parempaa katetta kuin rosterilla?

8 tykkäystä

https://www.outokumpu.com/news/2022/blogi,-c-,-euroopan-energiakriisi-–-sähkön-hinnan-nousun-vaikutus-outokumpuun-3149070

3 tykkäystä