Euroopan / US -tilanteen luonnehdintaa, myyjän markkinat jatkuvat, holdaria huolettaa lähinnä tuontirajoitusten EU-päivitys kesäkuuhun mennessä sekä erääntyvien tuontitullien (Kiina, Taiwan) uusinta. Vaikka sinänsä jo Aasian noussut kysyntä ja hintataso, sekä kuljetuskustannuksen kaksinkertaistuminen rajoittavat tuonti-intoa. Bonuksena voi tulla Intia/Indonesia Cold Rolled -materiaalien tuontitullit kuten jo tuli syksyllä Hot Rolled -puolella
Producers in both regions continue to enjoy improved bargaining positions and have faced little resistance to a number of base price increases this year because a large degree of restocking and some improvement in end-use demand has come up against slightly tighter local supply.
Ongoing and tightening restrictions on imports are also limiting buyers’ options. Thus after falling sharply since late 2019 before the outbreak of the Covid-19 pandemic, base prices in Europe are now moving back toward the €1,000-per-tonne level and are at their highest since mid-2018.
Kemi vienti metallit/metallituotteet, onhan 1-2/2021 n. 2x 1-2/2020, mutta Kemin lisäys reilut 5.000 ttons ei kyllä droppia selitä. Tietenkin jos vahingossa olisi rostereita lirahtanut tuonne malmit/rikasteet -puolella, siellä 1-2/2021 vienti on peräti 35tton vs 8ttons, sehän selittäisi.
Tai toimitusten ajautuminen Raaheen, jossa vienti Metallit/metallituotteet 95ttons vs 67 ttons. Mutta siellä SSAB.
Pitää tarkkailla onko satamaliikenteen seurannasta jatkossa erityistä iloa.
Ei olisi ihme vaikka Kemi Ajoksesta olisi kummun tavaraa viety maailmalle. Ajoksen satamassa alkaa väylän syvennys sekä uuden laiturin teko Metsä Fibren tehdasinvestoinnin ansiosta joka auttaa myös kumpua isompien laivojen ja laiturikapasiteetin kautta. Iso hyppäys Kemin luvuissa 1-2/21.
Erittäin mielenkiintoinen artikkeli, jossa pohditaan jatkuuko Aasian tuonnille tarkoitetut suojatoimet, jotka nyt siis päättymässä 30.6 jos toimia ei jatketa.
@Petri_Gostowski mitä mieltä olet, onko markkina hinnoitellut suojatoimien jatkuvan 30.6 jälkeen? Jos on, niin onko markkinan odotuksissa vuoden jatko suojatoimille vai odotetaanko pidempään jaksoa?
Artikkelin mukaan Euranimi uskoo, että päätös tehdään todennäköisesti poliittisista eikä taloudellisista syistä.
Onko mitään poliittisia signaaleja mitä tulkitsemalla pystyisi tekemään valistuneen olettaman suojatoimien jatkosta puhtaan arvailun sijaan? Mitä mieltä itse olet jatketaanko suojatoimia vai ei?
Alphavalue muuttaa Outokummun suositusta “sell” → “reduce” eli vähennä
Annettu eilen 12.04.2021, jolloin Outsan kurssi päätti n. 5,12 EUR
Tässä uutislähteessä ei ollut tavoitehintaa
Tavoitehinnan nousua pukkaa osarin alla
Deutsche Bank: 4,30 → 5,70 EUR & Buy
Outokumpu price target raised to EUR 5.70 from EUR 4.30 at Deutsche Bank 14:58 OUTKY Deutsche Bank analyst Bastian Synagowitz raised the firm’s price target on Outokumpu to EUR 5.70 from EUR 4.30 and keeps a Buy rating on the shares.
Kyllä mä näkisin, että nykyinen hinnoittelu pitää sisällään lähivuosille oletuksen paremmasta markkinatilanteesta kuin esim. nähtiin tuossa viimeisen parin vuoden aikana. Eli näkisin, että jos palattaisiin tilanteeseen, jossa kasvavan tuonnin seurauksena Europen volyymit ja hinnat olisi paineessa niin kyllä se väistämättä myös arvostukseen heijastuisi.
Tuossa artikkelissa ei ollut asiasta mainintaa, mutta näkisin että lähivuosia arvioidessa tämä EU:n hiilitulliasia on myös olennaisessa asemassa sen kannalta miten markkinadynamiikka kehittyy. Eli jos suojatoimia ei ole, mutta oletettavasti korkeampien päästöjen tuonnille asetetaan jonkinlainen hintaa nostava mekanismi niin se voisi toimia Outokummun kaltaisten matalampien päästöjen kaltaisten toimien eduksi. Mikäli mitään ei tapahdu niin oon taipuvainen uskomaan, että ylikapasiteetti valuu jälleen jotain reittiä EU:n markkinoille ajan kuluessa. Sen vaikutuksia arvioidessa paljon toki riippuu siitä, miten euroalueen kysyntä sekä aasian kysyntä kehittyy.
Äkkiseltään en osaa sanoa, miten tuota päätöstä voisi ennakkoon arvioida. EU:n kohdalla ei mielestäni ole nähtävissä sellaista yhtä selkeää linjaa kuin esim. USAn kohdalla. Se on varmaa, että Brysselissä lobbaaminen on kovaa ja esim. tuossakin mainitut rosterin ostajien etujärjestöt varmasti pyrkii vaikuttamaan päätöksiin. Suojatoimien jatkokysymys on hyvin haastava - sanotaan näin, että en olisi lainkaan yllättynyt jos katsotaan, että aiemmat toimet on purrut ja nyt voidaan nykyisen markkinatilanteen ansiosta jatkaa ilman. Mutta näkisin, että tämä hiilitulliasia on lähivuosien markkinatilanteen kannalta mahdollisesti jopa isompi muuttuja. Siis jos jonkinlaisia konkreettisia mekanismeja saadaan voimaan. EU on ottanut vahvasti agendalle ilmastonmuutoksen, joten pidän todennäköisenä, että jotain tämän asian saralla tapahtuu.
Sepä se, ruostumattoman teräksen hinta nousee kysynnän kasvaessa ja samalla Outokumpu ohjeistaa Q1:lle 10-20 % volyymien kasvua. Myös orastava talouskasvu ja yhtiön omien tehostamisohjelmien oletettu onnistuminen toimivat hyvinä ajureina.
Itselleni olen pitänyt näillä näkymillä myyntirajaa siinä 5,5-6,6 paikkeilla jossa voisi kolmella eurolla hankitut tuotot kotiuttaa. Potentiaalia on paljon korkeammallekin, mutta näen riskinä teräksen hinnan ja tuotantomäärien heilumisen. Outokummun kyydissä on ennenkin menty ylös ja alas.
Itse en hötkyile myyntien kanssa. Pitää nähdä metsä puilta. Koronaepidemia saattaa olla ohi jo parin kuukauden päästä. Patoutunut kulutuskysyntä käynnistyy ja julkisen sektorin elvytys alkaa purra. USA:n infrastruktuuriohjelma toteutunee. Talouden nousukausi on vasta alkamassa. Vaike kuvitella, että rosterin kysyntä ja sitä mukaa hinta ei pysyisi korkealla vähintään ensi vuoden.
Koronapandemia oli keynesiläisen talouspolitiikan selkävoitto monetaristeista. Vielä 2008 talouskriisissa Bernanken puheet helikopterirahasta nähtiin lähinnä vitsinä ja republikaanit huusivat inflaatiopeikkoa eivätkä suostuneet elvyttämään. USA:ssa ja Euroopassa kauhisteltiin valtion velkaa. Nyt USA:n hallitus jakaa ilmaista rahaa ja republikaanit lähinnä keskustelevat siitä, onko 1600 dollaria ehkä hiukan liikaa. Julkinen elvytys takaa sen että lähivuosina elämme nousukaudessa.
Tekno-osakkeiden arvostus saattaa karata käsistä ja lyhytaikaisia pörssin tasokorjauksia saattaa tulla, mutta ne koskevat lähinnä Nasdaq-osakkeita, kuten jo helmikuussa näimme.
Miksi nyt elvytettiin, mutta 2008 ei? Nyt ymmärsimme, että kyse on suhdanteista, ei rakenteista. 2008 puhuttiin kansantalouksien rakenteellisista ongelmista ja kroonisesta velkavajeesta. Nyt oli helppo nähdä, että lama ei ole yritysten syy, vaan ne täytyy auttaa laman yli.
Onko palstalaisilla käsitystä kuinka kauan etukäteen cmd päätetään? Näyttää kummulla olevan samaan aikaan osarin kanssa, mikä herättää kysymyksen miksi.
