Vedän nyt vähän mutkia suoriksi… Tunnut kovasti uskovan omaan teoriaasi ja se tuskin pitää paikkansa. Kuten jo aiemmin totesin, niin tuskin kukaan tekisi sellaista kiinteä hintaista sopimusta mitä sinä luulet Outokummun tekevän. Se ei olisi hyvä myyjän kannalta mutta ei myöskään ostajan kannalta…
Otetaan esimerkin kautta. Tuote (luvut hatusta, koska niillä ei ole pointin kannalta mitään väliä) maksaa neuvoteltaessa 1000 €/mt. Tuotteen hintaan kuitenkin vaikuttavat lukuisat tekijät. Noh, nyt sinun olettamus on, että jonain tiettynä päivänä sekä ostaja, että myyjä sopivat vuodelle 2022 1000 €/mt hinnan. Myyjä ottaa mielestäsi vain kylmästi riskin, että tuotteen hinta ei kata edes raaka-ainekustannuksia…? Ostaja taas mielestäsi lupaa ostaa x-tonnit hinnalla 1000 €/mt, vaikka voisi parin kuukauden päästä ostaa sen spottimarkkinoilta hintaan 800 €/mt…?
Mielestäni Outokummun raporteista on löydettävissä miksi tekivät odotuksia paremman tuloksen Q1:lle. Ne asiat myös vastaavat varmasti osittain siihen miksi ei ole odotettavissa, että tulos paranisi huomattavasti Q2:lle. Kun en nyt jotenkin vaan osaa näitä asioita paremmin selittää ja linkkasin tuon Petrin raportin uudelleen siksi, että siinä esimerkiksi todetaan sopimushintojen nousseen ja uskaltaisin väittää, että näillä juuri viitataan hintoihin mitä sinä luulet kiinteä hintaisiksi. Voin toki olla väärässä ja kaikki on aina mahdollista mutta varmasti joku vielä enemmän Outokumpuun perehtynyt voinee korjata meidän molempien ajatuksia.
Lue vielä ensin tuo ensimmäinen viestini, mitä en vahingossa osoittanut sinulle.
Yritän vielä avata hieman luvuilla sitä kun puhuin marginaaleista aikaisemmassa viestissäni.
Luvut hatusta mutta toivon mukaan hieman avaavat asiaa. Jos oletetaan, että raaka-aine hinnat ovat nousseet rajusti ja Outokumpu tekee kuitenkin hyvän tuloksen kiinteillä/muuttumattomilla hinnoilla, niin miten oletat tämän ylipäätään olevan mahdollista? Eikö tämän pitäisi vahingoittaa Outokummun tulosta?
No nyt jos oletetaan, että minä olisin oikeassa ja kiinteät hinnat ovat sidottu raaka-aine hintojen muutoksiin, niin se tuo hetkellisesti paremman tuloksen riippuen kuinka paljon raaka-aineita on varastossa vanhoilla hankintahinnoilla jne… Puhuessani taas marginaaleista, niin kannattaa varmaan kiinnittää huomiota esim. siihen kuinka paljon Outokumpu oli toimittanut Q1:llä (en jaksa tarkastaa mutta oliko pelkästään ruostumattomia teräksiä) 608 000 tonnia. Jos he pitkässä juoksussa saisivat nostettua marginaaliaan 5 €/mt, niin sehän olisi pelkästään Q1:n aikana rapiat 30 miljoonaa euroa jne… Eli, jos nyt sitten taas mietitään, että raaka-aine hinnat voivat tuplaantua vuoden aikana ja ne ovat varmasti isoin kustannustekijä tuotteen hinnassa, niin lähtisitkö itse tekemään kiinteällä/muuttumattomalla hinnalla vuosisopimuksia…?
Korkeassakaan asemassa olevien ihmisten typeryyttä ei pidä koskaan aliarvioida. Jos jotain työelämä on opettanut niin sen. Ihan taannoin meidän ostopäällikkö käytti syynä raaka-ainepulaan brexittiä. Niin, tulihan se vähän yllättäen ja puskista. Kaikki tapahtui niin äkkiä. Aika näyttää onko Outokummun sopparit tehty niin epätoivoisina/älykääpiöitä että hinnat on lyöty lukkoon tietäen mikä riski liittyy raaka-aineiden hintoihin.
Q1 tulosparannus johtui ennen kaikkea kustannussäästöistä. Teräksen myyntihinta oli alempi kuin Q1/20.
Käsitykseni mukaan ainoa oikea lähtökohta on se, että koko Q1 ja Q2 myyntiaikana (aikana jolloin nämä toimituksen on myyty - ilmeisesti 07 - 12/21) teräksen spot-hinta on noussut.
Teräksen spot-hinta on noussut loppuvuota kohden koko edellä mainitun myyntiajan.
Jos teräksestä saatava hinta olisi aidosti noussut spot-hintojen mukaisesti myyntiajalla 07-12/20, mielestäni käyttökatteen pitäisi olla Q2:lla merkittävästi parempi kuin Q1:llä.
Nyt kuitenkin Outokumpu ohjeistaa Q2:lle käyttökatetta, joka on lähellä Q1:n käyttökatetta, vaikka yhtiö saa pelkästä Ferrosta noin 40 M€ enemmän käyttökatetta Q2:lla verrattuna Q1:een.
Ferron hinnannousu on käsityksen suurempi kuin suojaukista saatavan hyödyn tiputus.
Toisin sanoen Outokummun käyttökate on teräksen osalta about sama Q2:lla kuin Q1:llä, vaikka teräksen hinta noussut koko sen ajan kuin näitä kauppoja on näille kahdelle neljännekselle tehty.
Koska Outokumpu varmasti hyötyy jossakin/merkittävässä määrin uusissa kaupoissa teräksen hinnannoususta, minun on vaikea löytää kokonaistuloksen laahaamiselle mitään muuta selitystä kuin sen, että ns. vuosisopimusmyynnit eivät vuonna 2021 ole hinnoittelultaan osuneet kohdalleen ja niiden hinnat joko eivät jousta lainkaan tai jousto on hyvin marginaalista = riittämätöntä.
Jos olette eri mieltä, niin kertokaan miten teräksestä saatava käyttökate vaikka samaan aikaan puhutaan vuosikymmenen/vuosikymmenten kovimmasta hintaboostista? Onko niin, että boosti tuli hetkeä liian myöhään suhteessa vuosisopimusten solmimisajankohtaan, minkä seurauksena vuosisopimusasiakkaille joudutaan kuluva vuosi myymään liian halvalla suhteessa nousseisiin raaka-ainekustannuksiin?
Mikäli näin, onneksi muu myynti pelastaa tilanteen ja käyttökatetta syntyy kokonaisuutena kuitenkin varsin hyvin.
Onhan meillä tosiaan tästä hyvä esimerkki vaikka maski-kohu. Vedottiin kiireeseen, että ei tutkittu yrityksen taustoja mutta uskaltaisin väittää, että vajaassa minuutissa voi selvittää melkein minkä yrityksen vaan ja onko ko. yrityksellä minkäänlaista liikevaihtoa jne… Kaikki on siis mahdollista…
Sen minkä toisaalta viesteissäsi tunnut ymmärtävän, niin sitten kuitenkin jotenkin tuntuu sinulta menevän ohi…
Teräksen hinta muodostuu suurelta osin raaka-aineista, jos raaka-aineiden hinnat tuplaantuvat, niin mikä tahansa teräsyhtiö tekee tappiota, jos myy samalla hinnalla, kuin aiemmin raaka-aineiden ollessa puolet halvempia. Mikä tässä on niin vaikea ymmärtää…?
Kuten olen aiemmin todennut, käsitykseni on se, että Tornion tuotannosta 35-40 % menee vuosisopimuksilla ja tästä 50/50 on kiinteähintaisia ja 50/50 on lisäainehintaisia.
Tämä tarkoittaisi sitä, että Tornion tuotannosta noin 20 % on kiinteähintaista, ei kaikki (kuten olet ehkä virheellisesti viestini ymmärtänyt).
Loput (60 - 65 %) myydään käsitykseni mukaan kulloiseenkin päivän hintaan.
Minun mielestäni käyttökatteen laahaaminen nousumarkkinoilla on ei ole normaalia ja sille täytyy ollakin jokin syy, joka ei perustu spot-raaka-aine ja spot-lopputuote hintojen negatiiviseen kehitykseen toisiinsa nähden. Mikäli tämä selittäisi asian, olisivat spot-raaka-ainehinnat nousseen suhteellisesti enemmän, koska osa tuotantokustannuksista on pysynyt ennallaan ja osan jopa laskiessa.
Mielelläni haluaisin kuulla kannanottoja siitä, miksi myyntikate ei nouse tuotannon lisääntyessä (tonnit) ja myyntihintojen (=spot-hintojen) noustessa varsinkin tilanteessa, jossa yhtiöllä on menossa kustannussäästöohjelma?
Oma kantani on, että kiinteähintaiset sopimukset (noin 20 % tuotannosta) syövät sen hyvän, joka saadaan muutoin nousseista myyntihinnoista. Mikäli näin, tämä vaikutus jatkuu 12/21 asti.
Ymmärrän hyvin eri näkemyksiä, mutta mielelläni kuulisin vaihtoehtoisen selityksen.
Kyllä pitäisi osata neuvotella ostopuolella raaka-aineille vuosisopimukset samassa tahdissa, kun solmitaan myyntipuolella myyntihinnoista.
Olen myös kuullut puhuttavan suojauksista, jotta ei tuollaista tilannetta tule, että kate ei kehity tämmöisessä nousumarkkinassa.
Tuntuu tällaisesta ummikosta täysin taitamattomalta hommalta.
Ymmärsinköhän oikein, että toimitusjohtaja vastaa itse päätyönsä ohella Euroopan myynnistä ( 60 % myynnistä ).
Kuitenkin edellisestä kriittisyydestäni huolimatta…eikös noitten antiin osallistuneiden suurempien omistajien ansaintalogiikkakin perustu kurssin nousulle…varsinkin, kun Outokumpu ei maksa osinkoa, eikä osingon maksamiselle ole jatkossakaan mitään perusteita, kun tavoitteena on vähentää velkaisuusasteetta.
Että kurssinousua odotellaan.
EU oli uhannut mm tuplata amerikkaisen viskin ja Harrikoiden tuontitullit 50%:iin kun mm metallitulleista EU-> US ei ole päästy sopimukseen, ja nyt siis tullien tuplaus paussille toistaiseksi (6kk) neuvottelujen ajaksi
Ehkä mielenkiintoista uutisessa on yhteisen kauppapolitiikan rintaman rakentaminen esimerkiksi Kiinaa vastaan / muuta ylitarjontaan vastaan.
Mielestäni vahvistaa taannoin ollutta alustavaa viestiä, että EU jatkaa suojaustoimenpiteitä teräksen ml rosteri suhteen tiettyjen kiintiöiden ja tullien ollessa liipaisimella kesäkuun lopussa
Rosteribisneksessä jos EU/US -välinen tulli pienenee tai poistuu, Euroopan rosterivientiä voisi tapahtua Aperamin ja Thyssenin Ternin toimesta jatkossa USA:n suuntaan, Outsalla ja Acerinoxilla on jo tehtaat tullimuurin sisällä. Ts US kilpailu kiristyisi, toisaalta volyymillä joka on puolestaan pois EU-markkinoilta. Varmaan Outsallakin on Euroopasta vientiä US:n suuntaan (Long Products, Special -rosterit) joista tullit voisivat jatkossa pienentyä tai jäädä pois
Yhteisiä intressejä
EU-komission ja Yhdysvaltojen yhteisen tiedotteen mukaan keskusteluissa pyritään nyt puuttumaan teräksen ja alumiinin maailmanlaajuiseen ylitarjontaan.
Tiedotteessa todetaan, että Yhdysvallat ja EU-maat ovat liittolaisia ja kumppaneita, joilla on yhteisiä intressejä niin turvallisuuden, demokratian kuin markkinatalouden kannalta. – Ne (kumppanit) voivat yhdistää voimansa korkeiden standardien edistämiseen, yhteisten huolien ilmaisuun ja asettaa Kiinan kaltaisia maita vastuuseen kauppaa häiritsevästä politiikasta, tiedotteessa sanotaan.
Kyllä, hyvältä näyttää sen suhteen, ja varsinkin se, että tähän globaaliin ongelmaan on todellakin havahduttu, vihdoin ja viimein:
Nyt alkavien keskustelujen avulla Yhdysvallat ja EU pyrkivät tämän vuoden loppuun mennessä löytämään molempia talousalueita hyödyttävän pitkän aikavälin ratkaisun ylikapasiteettiongelmaan.
Pystytkö avamaan, jotta mitä tuo ns. “markkinariskiltä suojautuminen” tässä kohtaa oikein tarkoittaa…?
Puolihuolimattomasti, jos tuon lukee ja “kääntää” niin vaihtovelkakirjojen merkitsijöiden kannattaa siis shortata osaketta(=kurssia), miksi, se ei nyt oikein millään lähde avautumaan, että miltä tässä oikein ollaan suojautumassa…
Siltä(=kurssilaskulta) kun noita lunastettuja osakkeita lähdetään sitten lopulta myymään, ko, kö…?
Mutta, eikös nuo “suojaukset”, liikaa avattuina, korostan oikeastaan sanaa liikaa suojattuna, ole myös ikäänkuin rasite, jos kurssi karkaa vallan kovasti ylöspäin eli syövät voittoa…
Nollasummapelinä(=osakkeita ei lunasteta) kuulostaa jotenkin oudolta tuo shorttaus suojauksena, kuitenkin, ellei kurssin ole oletettu laskevan entisestäänkin, huomattavasti…
Outokumpu +3,7% juuri nyt, mikäs näin jyrkkään nousukiitoon kurssin sai? Kyllähän se viime viikon romahdus oli täysin ylimitoitettu, mutta miksi kurssi juuri nyt lähti ampaisemaan, onko jokin oleellisesti muuttunut teräksen hinnassa tai tullipolitiikassa tms…?
Ei kyllä itsellekään täysin auennut mikä tuo idis “suojautua markkinariskiltä” ja antaa osakkeita lyhyeksi myyjille. Mitä tulee mieleen:
-vvk-lainan ottajilla oli ehkä Outokummun osakkeita valmiiksi, ja halusivat pienentää Outokumpu-firmaan liittyvää riskiä myymällä omistamiaan osakkeita kun heille syntyi tuon vvk-lainan korkotuoton lisäksi oikeus merkata osakkeita hintaan 3,273.
Vvk-lainassa muuten mielenkiintoista, että kun se annettiin 2.7.2020 illalla (kurssi 2,63 EUR), 5 vuotinen laina, 5% korko, 3,273 EUR merkintäoptio
2,63 EUR (kurssi 2.7.2020) x 1,05 (2021) x 1,05 (2022) x 1,05 (2023) x 1,05 (2024) x 1,05 (2025) = 3,36 EUR;
3,36 EUR > 3,273 EUR (vvk-laina merkintähinta)
Eli vaikka vvk-lainassa oli 32,5% korkeampi merkintähinta kuin tuossa 2,47 EUR hinnassa jolla myivät osakkeitaan, merkkaajat käytännössä varmistivat nollakorkoaikaan 5% vuosituoton ja saivat option palata omistajaksi jos kurssi olisi noussut (kuten nyt tiedetään käyneen) Ei huono diili, ainakaan heille !
Tuon vaihtovelkakirjan ehdoista voi hyvin pitkälle päätellä miten houkuttelevana kohteena lainanantajalle Outokumpua pidettiin. Ilman merkintäoptiota lainan korko olisi ollut ties vaikka mitä, jos olisi mennyt ylipäätään kaupaksi.
Informaation merkittävyyden vuoksi lainaan tännne suoraan tämän päivän Kauppalehdestä Juuso Parviaisen jutun, jossa Solidium avaa taustoja antisuunnitelman jakamisesta. Aika outo peruste “koska me olemme niin iso omistaja”. Ymmärrän kyllä muut persustelut, mutta oma sisäinen tuomarini soittaa tällaisille piensijoittajaa syrjiville käytännöille pasuunaa.
Ikävä kyllä “jonkin verran aikaisemmin” ei vastaa kysymykseen, milloin instituutiosijoittajat saavat tiedon anneista. Antia edeltävä Solidiumin edellinen kauppa Outokummun osakkeilla oli myynti 12.2.2021. Kuinka voidaan osoittaa, ettei Solidium käyttänyt saamaansa sisäpiiritietoa siten, että pidättäytyi myymästä osakkeita juuri ennen antia? Moni piensijoittaja myi.
Helander jatkoi eilen ostojaan vapailla markkinoilla yli puolen miljoonan osakkeen ostolla. Hän on Outokummun suurin suomalainen henkilöomistaja, omilla rahoillaan . Kuukausi takaperin hänellä ei ollut yhtään Outokummun osaketta.
. Kuukausi takaperin hänellä ei ollut yhtään Outokummun osaketta.