Outokumpu - Jatkuvaa vuoristorataa vai vakavasti otettava sijoituskohde?

Juu kaiketi valinta tehdäkkö rautamalmista terästä vai kierrätysteräksestä on valinta lähinnä tehtaan rakennusvaiheessa…

Mitä näitä Euroopan firmoja googlailin, Euroopan tuotanto taitaa kaikilla olla EAF, samoin USA (Acerinox, Outokumpu), South-America (Aperam Brasilia) jonkinlainen mix. Eli samassa veneessä nämä, mutta en tutkinut yhtään mitä sitten Kiina/Intia/Jne

Outokumpu Tornio: EAF 2 kpl, US EAF 1kpl

Acerinox Espanja: EAF 3kpl, US EAF X kpl
https://www.acerinox.com/en/grupo-acerinox/fabricas/acerinox-europa/inicio-acerinox-europa/

Aperam: EAF 2 kpl (Europe Genk & Chatelet); Brasil 4 BF/BOF+ 2 EAF

Mitä tulee aprikointiin tuosta tuotannon kustannustehokkuudesta rautamalmi vs kierrätysteräs, ei aavistustakaan.

Kuvittelen EAF-hommailun olevan yksinkertaisempaa kaikin puolin, mutta raaka-aine on toki jalostetumpaa kuin rautamalmin kanssa, ja isompi osa rahasta virtaa firmasta ulos. Mutta oma tuotanto on kierrätysteräksestä yksinkertaisempaa ja vähemmän pääomaa sitovaa. Osa teräksen ja samalla kierrätysteräksen nousun tarinaa on rautamalmin hinnan nousu.

Mutta kuten ketjussa aiemmin todettu, rautamalmin ostajan ei nyt tarvitse maksaa kierrätysteräsfirmojen nousevia marginaaleja, ainoastaan rautamalmifirmojen osuutta!

Ehkä jonkinlainen pointti on myös EAF-tuotannon ympäristöystävällisyys, sähkönhän voi helposti hankkia CO2 -vapaasti. Kun taas masuunit käyttänevät fossiilista hiiltä.
Samalla EAF on myös riski siinä mielessä, että kierrätysteräksen kysyntä ja tätä kautta ehkäpä hinta noussee esimerkiksi Kiinassa, mutta myös muualla em seikasta johtuen. Ja toisaalta perinteinen rautamalmi kohtaa vähemmän kysyntäpainetta ja voi sitten pysyä edullisempana. Samaan aikaan sähkön kysyntä nousee kaiken sähköistyessä ja ehkäpä myös hinta.

4 tykkäystä

Hyvä postaus, lisäyksenä muilla tuottajilla ei ole omaa kromikaivosta… Kiinalaiset laittaa pahimmin saastuttavia pajoja kiinni ja tämä tulee jatkumaan globaalisti.

5 tykkäystä

Perjantain kunniaksi 304 rosterin hinta nousussa, ja mikä mukavilta, nousun 50 EUR/t kerrotaan olevan base pricea (käyrä alla). Elokuun alussa hinnan kerrottiin nousseen 100 EUR/t heinäkuusta.
Linkin takana hintahistoriaa! Luvut kaiketi spot-hintoja, mukana raaka-aineet

The price of flat-rolled stainless steel in Europe increased in the week ended Friday August 27 on a continuing shortness of supply, sources have told Fastmarkets.

Fastmarkets’ weekly price assessment for stainless steel cold-rolled sheet, 2mm, grade 304, transaction domestic, delivered North Europe, was €3,950-4,000 ($4,645-4,704) per tonne on Friday, up by €50 per tonne week on week.
Base prices also increased,

https://www.metalbulletin.com/Article/4004927/Search-results/EUROPE-STAINLESS-STEEL-Ongoing-short-supply-pushes-prices-higher.html

12 tykkäystä

En tiedä miten verrannollinen Kallanishin hintatieto on noihin Metal Bulletinin vastaaviin, mutta joka tapauksessa mainitaan 1Q2022 hintatasoa 3600-3800 EUR/t

Kun katsoo minkälaisiin hintatasoihin (ml raaka-aineet) nykyhinta vs historia puhutaan, aika kovaa 1Q2022 EPS pitäisi olla tulossa. Varsinkin kun Outokumpu puhuu noista kiinteiden sopimusten viiveistä ja viiveistä order vs invoice (5-6kk).

Jo 3Q2021 voisi kuvitella posaria jos kunnossapitohommat ovat vähänkään menneet putkeen, ja toimitustonnit eivät sakkaisi. Tosin tietämättä minkälaisesta toleranssista puhutaan kun puhutaan “samaa tasoa”.

Muistutuksena mitä itse laskin noista Metal Bulletinin julkisista arvioista:
1Q2021: 2575 EUR/t
2Q2021: 3115 EUR/t
3Q2021 (Jul-Aug): 3838 EUR/t

Ja Ferrokromi:
1Q2021: 1,175 USD/pauna
2Q2021: 1,56 USD/pauna
3Q2021: 1,56 USD/pauna

Ja OK EPS:
1Q2021: 0,19 EUR/osake (diluted)
2Q2021: 0,28 EUR/osake (diluted)
3Q2021: ohjeistus: Käyttökate samaa tasoa kuin 2Q2021 (toimitukset -0%…-10% vs 2Q2021)

European mills are quoting CRC for Q1 2022 delivery at €3,600-3,800/tonne ($4,232-4,467) delivered including alloy surcharges, depending on material quality and volumes. This price consists of an average base price from European mills at €1,600/t plus €2,000 in alloy surcharges. HRC is offered at €3,500/t delivered on average. Like last month buyers are not negotiating prices, instead focusing negotiations on delivery times.

19 tykkäystä

Ferrokromin mukana tulee myös osa raudasta teräkseen.

Jos katsoo lisäksi Pohjois-Amerikan NYMEX-futuurihintoja, posarin aika pitäisi olla pian.

Edellinen vuoden 2018 futuurihintojen huippu jäi hyvin vaatimattomaksi ja lyhyeksi verrattuna nyt menneillään olevaan nousuun. Vaikka otetaan huomioon raaka-aineiden hintojen nousu, teräsyhtiöiden pitäisi pystyä nyt tekemään aivan järkyttävää tulosta. Nimittäin raaka-aineiden hintojen vaihtelusta huolimatta marginaalit raaka-ainekulujen jälkeen teräksen tekemisessä säilyvät 100 % molemmin puolin ajan yli.

Sininen viiva tarkoittaa raaka-ainekoria, jossa on mukana kierrätysmetalli. Oranssi viiva on myyntihinnan ja raaka-ainekulujen välinen marginaali. Tammikuussa marginaali oli edelleen yli 100 %. Jos viime vuoden 1000 €/t hinnalla marginaalia olisi jäänyt 500 €/t ja liikevoittoa 50 €/t, nyt 4000 €/t hinnoilla marginaalia pitäisi jäädä 2000 €/t ja liikevoittoa tästä voisi olla vaikkapa 1500 €/t. Tämä tarkoittasi tuloksen 30 kertaistumista. Jos posaria ei tule, täytyy ihmetellä minne marginaalit häviävät.

Tämän kertaista huippusyklin pituutta on mahdotonta ennustaa. 2000-luvun alun supersyklin aikaan Outokummun supersykli kesti noin kolme vuotta. Nyt sykli on kestänyt alle vuoden. Hinnat tulevat alas aikanaan. Nopeasti ne voivat tulla alas ainoastaan, jos sekä teollisuus jäähtyy nopeasti että terästarjontaa tulee nopeasti lisää. Ainakaan tarjontapuolen lisäys ei toteudu nopeasti.

15 tykkäystä

Onkos tällä palstalla teknisen analyysin taitajia? Aika mielenkiintoisesti Outo tehnyt viimeisen 30 päivän aikana lähes sentilleen samat huiput kolme kertaa ja samat pohjat kaksi kertaa, ja taas näyttää matka jatkuvan kohti pohjaa. Eli jatkuuko sama trendi ja mikä sitä ohjaa?

2 tykkäystä

Outokumpua shortataan yli 113M€ muutama puulaaki. Uskoisin tuon heiluttelevan hintaa ees taa.

Tutustu ShortNordic.com - updated short positions

4 tykkäystä

Uudet consensus ennusteet ovat päivitetty.

Ensimmäistä kertaa varmaan Outokummun modernin historian aikana ylin ennuste on yli miljardi oikaistua käyttökatetta (2022).

Omasta muistista osarin jälkeen mediaani EPS ennusteet ovat kasvaneet noin 15-30 senttiä vuosille 2021-2023. Ennusteet eivät ota huomioon keväistä antia.
Korkein oikaistu EPS ennuste: 1,22 (2021), 1,34 (2022), 1,18 (2023)
Mediaani: 1,06 (2021), 0,84 (2022), 0,77 (2023)
Alin: 0,97 (2021), 0,55 (2022), 0,52 (2023)

Liikevaihto ennusteet ovat kasvanut myös selvästi seuraaville vuosille.
Korkein: 8,2mrd (2021), 9,3mrd (2022), 8,5mrd (2023)
Mediaani: noin 7,4mrd seuraaville vuosille.
Alin: Noin 6,6mrd seuraaville vuosille.

Mediaani osinkoennusteet ovat 0,13 0,24 ja 0,24

Analyytikot keskimäärin uskovat, että tuloshuippu osuu vuodelle 2021. Uutisoinnin ja teräksen hinnan jatkuvan nousun perusteella on vaikea uskoa, että tuloshuippu olisi 2021. Minusta jos 2021 olisi tuloshuippu niin se vaatisi rosterin hinnan nopeaa romahdusta ja teräsmarkkinoiden nopeaa viilenemistä, kun ottaa huomioon 5-6 kuukauden tilauskirjat kovilla hinnoilla. Ennustettujen rosterin toimitusten ja tuloksen perusteella analyytikot odottavat, että teräksen hinta tulee laskemaan selvästi seuraavien vuosien ajan. Eli analyytikot tekevät ennusteet varovaisuutta noudattaen, mutta jos teräksen hinta nousee vielä tai edes pysyy vuoden samalla tasolla niin EPS ennusteissa on merkittävää nousuvaraa.

18 tykkäystä

Pakko kyllä ihmetellä Inderesin targettia ja näkemystä tämän lapun kanssa jälleen kerran. Etenkin kun makrokatsauksessakin oli joku viikko takaperin maininta että raaka-aineet edelleen hyvässä trendissä. Tämä näkemyshän on ristiriidassa Outokummun ennusteen kanssa, joka pohjaa siihen että käänne huonompaan on jo tapahtunut.

Toivoisin @Thomas_Westerholm päivitystä, näkemystä tai perusteluja Inderesin karhuiseen näkemykseen Outokummusta. Tuntuu jotenkin hassulta tai oikeastaan ristiriitaiselta pistää tähän jatkuvasti lisää pelimerkkejä sisään kun kaikki mitä itse ymmärrän tästä ja alasta sitä puoltaa, paitsi kovasti arvostamani Inderesin analyysi.

1 tykkäys

Olen kieltämättä otettu siitä, että näkemystäni toivotaan, mutta Outokumpuun liittyvät kysymykset kannattaa esittää @Petri_Gostowski lle

11 tykkäystä

Ah perkule, jostain muistin että Outsa olisi ollut sinun heiniäsi. Kiitos korjauksesta.

2 tykkäystä

Eiköhän tässä ole se ongelma että kristallipalloa ei ole joten joutuu jokainen analyytikko ja sijoittaja itse arpomaan että milloin sykli kääntyy ja markkina tunnetusti voi sitten vielä frontata sitä. Eli kurssi voi kääntyä jo kuukausia ennen kuin firman rahanteko alkaa hidastumaan syklin mukana. Se joka hyppää junasta nopeimmin saa parhaan hinnan jne.

Voin ymmärtää Inderesin konservatiivisuuden. Tarkkaa hetkeä tietää tuskin kukaan ja jos Inderes puskee härkämäistä tavoitehintaa samalla kun kurssi aloittaa pulkkamäen kun ennustellaan laajemmin syklin kääntöpistettä, se olisi varsin ikävää. Tavoitehintojen kun pitäisi olla vähän pidemmällä aikajänteellä. Ja voin kyllä ostaa sen idean että Outokumpu pääsee syklin huipulle vuoden sisään, mutta onko se huomenna vai vuoden päästä niin en tiedä :sweat_smile:

Koska syklin huippua jo uumoillaan, se myös tarkoittaa että juuri nyt junaan kyytiin astuvat joutuvat tyytymään todennäköisesti ohueen tuotto-odotukseen ennen seuraavaa syklin alamäkeä.

:roller_coaster:

6 tykkäystä

Joidenkin teräsvalmistajien P/E -luvut tämän vuoden EPS mediaaniennusteella 1.9.2021:

P/E
Outokumpu 5,4
ArcelorMittal 2,8
Nippon Steel Corp 6
Nucor Corp 6
United States Steel Corp 2,2

Analyytikkojen tämän vuoden tulosennusteet hajoavat hyvin laajasti. Esimerkiksi United States Steel Corp:n ennuste on välillä 9,41 – 16,28. Korkeimmalla ennusteella tämän vuoden P/E on 1,6. Skaala on huomattava, kun ottaa huomioon, että tätä vuotta on jo aika pitkälle eletty. Halvaksi menee, jos puolentoista vuoden tuotolla voi lunastaa koko putiikin.

8 tykkäystä

Pieni huomio vielä uusista consensus ennusteista. korkokulut ja muut rahoituskulut tuntuvat pysyvän melko korkeana seuraavien vuosien ajan. Kun 2021 maksetaan 80 miljoonaa näitä kuluja ja 2023 maksetaan 51 miljoonaa. Minua hieman ihmetyttää, että minne analyytikot ennustavat rahojen katoavan kun velkaa ei makseta pois reilulla kädellä ja samalla osinkoja ei makseta myöskään reilusti. Vaikka yhtiön johto ei ole ihan parhaasta päästä niin tuskin he nyt sentään rahoja maahan hautaa :slight_smile: . Tietysti Outokumpu joutuu maksamaan jotain rahoituskuluja noista nostamattomista luotoista, mutta itse olen ymmärtänyt, että laina koitetaan maksaa kokonaan pois seuraavien kolmen vuoden aikana, jolloin rahoituskulujen pitäisi olla lähellä nollaa eikä lähellä 51 miljoonaa.

4 tykkäystä

Perustelut meidän näkemykselle eivät ole muuttuneet sitten viimeisimmän päivityksen, jossa perustelu on oikeastaan tiivistettynä jo otsikossa. Tässä kuitenkin muutamia pointteja meidän näkemyksen taustalta:

Rosterin kysyntä on pyörähtänyt 180 astetta viimeisen noin vuoden aikana. Noin vuosi sitten, kun käännyttiin positiiviseksi Outokummussa oli teesi tiivistettynä se, että kysyntä ei voi enää laskea eikä myöskään hinnat. Silloin koin, että riski/tuotto-suhde oli varsin houkutteleva (ja nyt sitten näkemys tiivistettynä käänteinen). Tuo vuoden takainen näkemys realisoitu hyvin tai no oikeestaan jopa huomattavasti paremmin kuin mitä silloin odotin, mikä on syklisissä jopa tavanomaista.

Nyt sitten taas kysyntä on ylittänyt tarjonnan merkittävästi, koska koronan alettua kysyntä elpyikin huomattavasti voimakkaammin mitä tarjontapuolella odotettiin. Tästä on seurannut se, että hinnat on kohonnut poikkeuksellisen korkealle tasolle. Mitä tapahtuu tulevaisuudessa on kuitenkin Outokummun osakkeen hinnoittelun kannalta merkittävämpää, koska osakemarkkina on eteenpäin katsova ja etenkin syklisissä se korostuu. Meidän näkemys pohjaa siihen, että markkinoilla kysyntä ja tarjonta tasapainottuu ja silloin myös hinnat palautuu alemmas nykyiseltä ennätystasolta. Toinen näkemys voi olla, että tulee uusi supersykli ja kysyntä ylittää jatkossakin tarjonnan ja hinnat pysyy korkeilla tasoilla muutaman vuoden. Sitten on tietysti kaikkia mahdollisia skenaarioita eri ääripäiden väliltä - syklisissä vuosi on jopa yllättävä pitkä aika, kuten viime vuosina on nähty :smiley:

Monia tuntuu ihmetyttävän, että miksi Outokummun ja teräsyhtiöiden P/E-kertoimet on luokkaa 5 tms. Tämä johtuu siitä, että markkina on eteenpäin katsova ja käytännössä markkina on tässä kohtaa sitä mieltä, että nykyinen tulostaso ei ole kestävä. Tätähän se ei ole jos katsotaan peruutuspeiliin, sillä Outokummun tulos on viimeisinä vuosina ollut hyvin eri tasolla kuin mitä se on tänä vuonna. Äkkiä laskettuna edellisen neljän vuoden toteutuneilla osakekohtaisilla tuloksilla ja konsensuksen tämän vuoden ennusteella P/E-kerroin on luokkaa 14x, mikä ei ole pörssin kontekstissa paljon mutta syklisistä yhtiöistä harvoin tämmöisiä kertoimia maksetaan. Toki voidaan argumentoida, että erinäisistä syistä edellisen neljän vuoden tulostaso on heikko indikaatio tulevasta, mutta en mene siihen nyt. Pointti on kuitenkin se, että tuijottamalla tämän vuoden arvostuskerrointa en usko kenenkään menestyvän Outokumpu-sijoittajana, koska yksittäisen vuoden tulos on aika heikko indikaatio “normalisoidusta” tulostasosta eli esim. pidemmän aikavälin keskiarvosta. Vertailun vuoksi todettakoon, että vuosi sitten kun käännyttiin positiiviseksi Outokummussa tän vuoden ennustettu P/E oli luokkaa 25x.

Yleensäkin yksittäisen tulospohjaisen tunnusluvun kattominen Outokummussa on huono lähestymistapa siksi, että tuossa tuloksessa on sisällä noita metallien hintojen nousun tuomia varastovoittoja, mitkä kasvattaa tulosta kun metallien hinnat nousee ja tää toimii käänteisesti kun hinnat laskee. Yleensä tämä menee käsikädessä muun syklin kanssa ja kärjistää tuloksen heiluntaa. Laskekaa huviksenne, että kun H1-tuloksessa pelkästää on noin 50 MEUR varastovoittoja sisällä, mitä tapahtuu tulokselle, kun toi 50 MEUR ei tuo “hyvää” ensi vuonna tulokseen (eli oletetaan että metallien hinnat kehittyy vakaasti). Sitten kokeilkaa vielä, että jos metallien hinnat kääntyykin laskuun ja tuliskin jokunen kymppi tappioita samasta syystä.

Tässä vielä muutama pointti, mitä on mielestäni hyvä miettiä jos Outokumpu kiinnostaa:

Viime vuosina rosterimarkkinalla on puhuttu paljon ylikapasiteetista, minkä takia myös hinnat on ollut matalalla tasolla. Nyt hinnat on vastaavasti todella korkealla tasolla. Onko markkinan kysynnän ja tarjonnan tasapaino muuttunut pysyvästi, minkä takia hinnat myös pysyisivät nykyisellä tasolla? Vai onko kyseessä vaan hetkellinen epätasapaino?

Markkina on isossa kuvassa tehokas ja mitä suurempi yhtiö niin sitä tehokkaampi se on suuren osasta aikaa. Miksi Outokummun kuluvan vuoden P/E-kerroin on 5x? Tämä voi kertoa jotain markkinan eli kaikkien toimijoiden näkemyksestä siitä, onko nykyinen tulostaso ns. kestävä tulostaso.

Kiina vastaa noin 2/3 rosterin kysynnästä. Kiinan kehitys siten määrittää pitkälti kysynnän muutokset ja sitä kautta myös hintojen kehityksen. Toki kysyntä ja tarjonta on alueellista, mutta ei ole kestävää pitkässä juoksussa että hintojen erot repeisivät erityisen leveeksi maanosien välillä. Mihin suuntaan Kiinan talouskasvu kehittyy? Tämä sama koskee ferrokromia ja sen hinnoittelua, koska sen kysyntää ohjaa rosterin tuotanto pitkälti. Ferrokromin hinta on nyt selvästi yli pitkän aikavälin keskiarvon ja se tukee tuntuvasti Outokummun tulosta. Herää sama kysymys kuin ekassa pointsissa eli onko jotain rakenteellisia tekijöitä miksi hinnat nousisivat pysyvästi ja vieläpä huomattavasti?

Tulipas pitkä kirjoitus :thinking: Tässä oli kuitenkin aika pintapuolisesti käsitelty muutamia pointteja, mitä täällä ja muualla viime aikoina mulle päin tullut viestitulva (ajoittainen paskatulva) on herättänyt. Sovittiinkin Antin kanssa, että otetaan lähiaikoina agendalle podi syklisistä ja siitä mitä niihin sijoittavien on hyvä tiedostaa ja pohtia. Outokumpu on tähän hyvä esimerkki yhtiö, joten otetaan varmaan se useiden esimerkkien kautta mukaan. Toivottavasti tämä kuitenkin auttaa ensihätään.

51 tykkäystä


7. toukota

Melko ristiriitaisia markkinanäkemyksiä tällä hetkellä. OP osta tavoitehinnalla 8,50 ja Nordea osta hinnalla 6,50. Inderes vähennä 5,50 . Valitse sitten noista./ maurizio47

Outokumpu Oyj (“Outokumpu” tai “Yhtiö”) on onnistuneesti toteuttanut 40 500 000 Yhtiön uuden osakkeen (“Osakkeet”) tarjoamisen suunnatulla osakeannilla
institutionaalisille sijoittajille osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen (“Osakeanti”). Yhtiö ilmoitti tarjousmenettelyn käynnistämisestä
pörssitiedotteella 10.5.2021.

Ja näin toteutui Inderesin vähennä ennuste. Oliko taustalla aavistus ja jopa tietoa tulevasta osakeannista vai pelkästään moukan tuuria? Miten käy viimeisen ennusteen kanssa?
image

Tuuria, koska jos annista olisi ollut ennakkotietoa, ei analyytikko olisi voinut pistää uutta analyysiä ulos ennen kuin sisäpiiritieto annista oli julkista.

Mutta tietenkin voihan siinä olla ollut näppituntumaa että kurssi on niin korkealla että jos Outokumpu kaipaisi lisärahaa niin nyt olisi hyvä paikka, eli “antiriski” oli ilmoilla.

1 tykkäys

Sellaisia rakenteellisia tekijöitä ei voi olla olemassa, joiden vuoksi hinnat nousisivat pysyvästi. Sitä liene ei kukaan kuvittele syklisten kohdalla. Kaikkien kiinnostus sen sijaan kohdistuu siihen, kuinka pitkään tämä kaikkien aikojen hintaralli voi kestää.

Hinnat tästä voivat tuskin enää paljoa nousta. Sen estää jo se, että jo aiemmin on maailmalta tullut tietoa, että rakennusprojektien aloituksia viivästytetään teräshintojen vuoksi. Ollaan siis jo kipurajoilla ainakin osassa maailmaa.

Minulla tulee mieleen kolmekin rakenteellista tekijää, joiden vuoksi tämänkertainen poikkeuksellinen hintaralli voisi kestää pidempään kuin useimmat nyt uskovat.

Ainakin pohjoisamerikkalaisten teräsjohtajien ja analyytikkojen mukaan, teräksen valmistus on nyt murroksessa. Vanhasta paljon hiilidioksidia tuottavista laitoksista halutaan eroon. Kun tällaisia laitoksia on viime vuosina ajettua alas, aikaisemmissa hintaralleissa nämä otettaisiin nyt takaisin käyttöön. Nyt näin ei aiota tehdä tapahtui hinnoille mitä hyvänsä. Syy on se, että nämä halutaan korvata myöhemmin vähemmän saastuttavilla laitoksilla. Tästä ei siis ole tulossa pikaista kapasiteettilisää. Uuden kapasiteetin rakentaminen kestää pidempään.

Toinen tekijä on vihreä siirtymä. Vihreä siirtymä vaatii paljon panostuksia infraan. Raaka-aineista ja teräksistä riittää kysyntää. Teräs ei ole samalla tavalla kriittinen materiaali kuin esimerkiksi kupari vihreässä siirtymässä. Mutta aina kun infran rakentaminen kiihtyy, teräksenkin kysyntä kasvaa.

Kolmas tekijä on teräksen maailmankauppa. Teräksen maailmankauppa on taantunut ainakin vuodesta 2016 lähtien. Kiina on perinteisesti ollut ylivoimainen ykkönen teräksen viejänä. Tänä vuonna tilanne saattaa olla jo se, että Kiina tuo terästä yhtä paljon kuin viekin. Mistä tulee se korvaava teräs Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan, joka korvaa kiinalaisen teräksen? Ja millä hinnalla? EU ja USA ovat teräksessä tuontiriippuvaisia. Lyhyellä tähtäimellä solmussa oleva merirahtiliikenne sotkee entisestään maailmankauppaa.

Neljän vuoden taaksepäin katsova P/E voi olla hyvä mittari siinä tapauksessa, että teräshinnat romahtavat murto-osaan tämän päivän hinnoista nopeasti, ja pysyvät siellä sitten seuraavat vuodet. Silloin teräsjätit jälleen jauhavat tappiota vuosi toisensa perään.

18 tykkäystä

Mielestäni on olemassa selkeä syy hintojen pidempiaikaiselle nousutrendille. Kiinassa ikääntyvän väestön ja modernin nuorison myötä palkkatasot ovat nouseet ja nousevat jatkossakin. Lisäksi energian hinta nousee, kun siirrytään kivihiilestä ydinvoimaan ja tuulivoimaan. Nämä tekijät luovat kustannusinflaation Kiinassa eli kiinalaisen rosterin tuotantokustannusten nousun. Tämä kehitys on jatkuvaa. Kiina itse on jo tähän reagoinut, mikä aiheutti markkinahäiriön. Syy ei kuitenkaan ole mihinkään katoamassa.

Lisätään vielä, että tuota Kiinan kehitystä olen odottanut vuosikymmenen. Nyt se on väistämätöntä. Muilta osin olen Petrin kanssa samoilla linjoilla.

13 tykkäystä