Kuten mainitsin, niin kuljetustapoja on monia. Mannereuroopasta kuljetukset tapahtuvat kyllä hyvin usein kapellikärryissä, mutta esimerkiksi Espanjasta halvin (hyvin usein, ei aina) tapa saada materiaali Suomeen on merikontti ja näin myös hyvin usein tapahtuu. Tämäkin riippuu pitkälti siitä, missä päin Espanjaa tehdas sijaitsee.
4 tykkäystä
Kiitos kaikille hyvistä pohdinnoista ja tilastoista.
Täytyy tunnustaa, etten tunne tukkureiden toimintatapaa syvällisesti, mutta arkijärjellä voisi kuvitella, että tukkureiden on vaikea lisätä varastojaan kun myytävästä tavarasta on pulaa. Käytettävissä olevien tilastojenkin mukaan tukkureiden varastotasot ovat pysyneet alhaisina eli makkinoille tuotu tavara on päätynyt loppukäyttäjille. Tästä pitäisi seurata se, että tukkureilla on vielä “patoutunutta” ostotarvetta, mihin viittaa suoraan myös pitkät toimitusajat. Pitäisin hyvin kummallisena sitä, että loppukäyttäjät eli tukkureiden asiakkaat kärsisivät tavarasta ja samanaikaisesti tukkurit “hautoisivat” tavaraa varastoissaan.
Mikäli makrotalous ei aiheuta käännettä markkinoille, kestää kysynnän ja tarjonnan tasopainottuminen huomattavasti pidempään kuin nykyiset toimitusajat (3 - 6 kk). Kysymyshän on kaiketi siitä, milloin tarjonta ja kysyntä kohtaavat, minkä jälkeen pitää vielä tuotannon ylittyä suhteessa kysyntään, jotta “patoutunut” ostotarve on tullut täytettyä.
Mitä tulee kuljetustapoihin, niin Euroopan sisällä tavara liikkuu varmasti kuorma-autoilla, junilla, konteissa ja kuivalastialuksilla. Itse en usko, että Europaan sisällä kuljetukset aiheuttavat pullonkauloja eli tavara jäisi tehtaille tai tukkuvarastoihin.
Oma käsitykseni Kauko-Idästä tulevasta tuonnista on, että suuremmat laivaukset tulevat kuivalastialuksilla, ei konteilla. Konteilla saatetaan tuoda pienempiä eriä yksittäisille asiakkaille, mutta volyymin kannalta suurin tavarasta tuodaan irtotavarana Europaan satamiin, joista se jatkaa matkaansa loppuasiakkaalle kuorma-autoilla tai junilla. Tietenkin konttipuolen kasvaneet hinnat ovat vaikuttaneet myös kuivalastialusten rahtitasoihin kohottavasti, koska joiden tavaroiden osalta nämä kuljetusmuodot ovat toistensa vaihtoehtoja, kuten varmasti on asianlaita myös teräskeloissa.
Selvää on, että ulkomaan kuljetuskustannusten nousu Kauko-Idästä Eurooppaan tukee Outokummun tuotteiden hintaa kotimarkkinoilla.
Olen Opan kanssa täysin samaa mieltä siitä, että ensi vuoden ensimmäisestä puolikkaasta tulee erittäin hyvä ja omasta mielestäni tällä hetkellä ei ole tiedossa tekijöitä, jotka antaisivat aiheen arvioida loppuvuotta 2022 toisella tavalla.
Mikäli joku näkee tarjonta vs. kysyntä -tilanteen eri tavalla vuoden 2022 osalta, olisi mielenkiintoista kuulla argumentaation, koska itsellänikin Outokummun suhteellinen korkea osuus sijoitukista saattaa aiheuttaa näköharhoja.
8 tykkäystä
Mitä olen tarkalla korvalla kuunnellut, niin helpotusta mustien ja kirkkaiden toimituksiin ei ole H1/22 aikana merkittävästi tulossa. Sen voi toki jo nyt jokainen päätellä tämän hetkisistä toimitusajoista. Eikä tämä nyt koske pelkästään kumpua. Tämä heijastuu ainakin maalaisjärjellä ajateltuna myös tuonne H2/22 ja vaikka toimitusajat jonkin verran helpottuisi, niin pitäisin sitä suurena ihmeenä, että palattaisiin edes lähelle normaalia (n6vk riippuen tehtaasta/materiaalista).
Edit. Pitkien toimitusaikojen vuoksi kapasiteettivarauksia on jo nyt tehty Q2/Q3/Q4 vaikka hinnat ei ole edes tiedossa. Tuotanto on pakko turvata, koska kukaan ei voi tietää miten tilanne ensi vuoden aikana kehittyy ja venyykö toimitusajat entisestään. Tietyt tehtaat eivät anna uusille asiakkaille kapasiteettia tuotannostaan tällä hetkellä ollenkaan, tai jos antavat niin aikaisintaan ensi vuodelle Q2.
7 tykkäystä
Outokummun tilanne on siitä hyvin erikoinen, että toimitusaikojen venymisen vuoksi tiedetään varmuudella, että osakekohtainen tulos aina 2Q2022 asti on jyrkästi nouseva. Tämä on varmistettu BASE-hintasopimuksin. Raaka-ainehintojen vaihtelu ei vaikuta tuleviin tuloksiin, sillä terästuottajat suojautuvat raaka-ainehintojen heilahteluja vastaan surcharge- eli seosainelisähintajärjestelyillä. Seosainelisät määrätään toimitusten yhteydessä. Siten jyrkästi kasvavan osakekohtaisen tuloksen voi estää enää force majeure -tilanteet kuten lakot, tehtaiden hajoamiset, maailman rahtiliikenteen totaalinen tukkeutuminen tms.
Tässä kylmävalssatun teräksen ja lattateräksen kuukausittainen hintaindeksi vuodesta 1982 lähtien.
Ja sama kuva lähemmin tarkasteltuna.
Outokummun osakekohtainen tulos nousi 2Q2021 47 % verrattuna 1Q2021(0,19 → 0,28). Tiedetään, että nyt tehtyjä tilauksia toimitetaan 2Q2022. Tiedetään myös, että toimitusajat ovat venyneet tänä vuonna voimakkaasti. Tästä olen arvioinut taaksepäin tilausten ja toimitusten väliset ajat. Sain tulokseksi, että teräsindeksi kasvoi 2Q2021 toimitusten ja tilausten välisenä aikana 20 %. 2Q2021 EPS kasvoi 47 % verrattuna 1Q2021 osakekohtaiseen tulokseen. Tästä sain vipukertoimeksi 1,23, jolla indeksin kasvu on kerrottava, jotta saadaan EPS:n kasvu.
Jatkoin laskelmia mekaanisesti tällä vipukertoimella alla olevan taulukon mukaisesti.
Disclaimer: Tämä ei ole ennuste. Tämä on mekaaninen laskuharjoitus, jolla ei tarvitse olla mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Olen käyttänyt vipukertoimena 1,23. Todellisuudessa tuo kerroin vaihtelee osavuosikohtaisesti johtuen toimitettujen tilausten volyymin muutoksista, kulujen muutoksista ja muista syistä. Olen kohdistanut tilausajankohdat karkeasti arvioiden, koska en tiedä todellisia tilausajankohtia. Samoin kuin vipukertoimessa, niissä saattaa olla merkittäviä virheitä. 3Q2021 EPS:ssä olen karkeasti arvioinut volyymin 10 % vähenemisen ohjeistuksen mukaisesti. Indeksi ei kuvaa Outokummun koko tuotepalettia. Elokuun hintaindeksin olen arvioinut, ja syyskuun hintaindeksin olen keksinyt päästäni. En ole huomioinut vuosisopimuksia mitenkään. Ne todennäköisesti laskevat tuloksia ainakin tänä vuonna
Saan 1H2022 osakekohtaiseksi tulokseksi 2,8 €. Analyytikkojen konsensusennuste koko vuodelle 2022 on 0,84 €. Inderesin ennuste vuodelle 2022 on 0,51 €. Analyytikoilla on varmasti vankat perusteensa ennusteillensa. Saattaa olla esimerkiksi, että 2H2022 Outokumpu romahtaa erittäin rajusti tappiolle. Tämä ei liene kuitenkaan kovin todennäköistä. Minulle on kuitenkin jäänyt epäselväksi se, miten analyytikot perustelevat voimakkaasti nousevien teräshintojen aiheuttavan osakekohtaisen tuloksen laskun tai paikallaan pysymisen. Toteutuma ja järkeni sanoo, että kun hinnat nousevat jyrkästi, EPS nousee vielä jyrkemmin.
Ennen kuin arvostelette laskelmiani järjettömiksi, lukekaa Disclaimer huolellisesti.
14 tykkäystä
Kiitos. Hyvää dataa.
Yhtiön ennuste EPS:n osalta Q3:lle on sama kuin Q2:lle, joka osaltaan johtuu toimitusmäärien tippumisella.
Q3:n ja Q4:n ennusteesi on ehkä liian positiivinen vuosisopumukista johtuen, mutta tätä rasitetta ei enää ole Q1/2022 alkaen.
Mielestäni ennusteet pitää perustua tekemälläsi tavoin nähtävillä olevaan markkinakehitykseen, ei pelkästään yleiseen ajatukseen alan syklisyydestä.
Missä ovat ne dataan perustuvat peikot, joihin analyytikkojen alhaiset ennusteet vuoden 2022 osalta perustuvat?
3 tykkäystä
Nämä vuosisopimukset saattavat olla syy siihen, että toistaiseksi positiivista tulosvaroitusta ei ole tullut.
Aivan samaa olen ihmetellyt eikä Inderesin analyytikolta edelleenkään ole saatu mielestäni juurikaan muuta perustelua asialle kuin se, että heillä odotetaan hintojen tasaantuvan nykyisistä poikkeuksellisen korkeista hinnoista. Sitä mihin tämän em. arvio perustuu, ei ole tarkemmin avattu. Onko kyseessä vain hihalyysi siitä, että kun syksilisissä tämä huippu on ennenkin mennyt niin nopeasti ohi niin 12kk päähän annettava tavoitehinta ei voi olla korkeampi. Sen sijaan perusteluja sille, miksi hintataso jatkuu tulevinakin aikoina pitkän aikavälin aikaisempia tasoja huomattavasti korkeammalla on meillä kaikilla asiaa seuraavilla esittää useita.
Inderesin ennuste 0,51e epsistä vuodelle 2022 näyttää kyllä kovin kovin alhaiselta kun käytännössä tiedetään, että eps tulee kvartaali kvartaalilta nousemaan seuraavat 9-12 kk. Vaikka teräksen hinta ja markkinat romahtaisivat tällä kellonlyömällä. Eikä mitään sellaista ole näköpiirissä. Siksi olen täysin vakuuttunut siitä, että Indereskin joutuu vielä korjaamaan ennusteitaan ylemmäs. Mitä aikasemmin, sitä parempi heidän näkökulmastaan, koska kyllähän moinen näkemys näyttäytyy kokonaistilannetta tarkastelleen perin oudolta.
2 tykkäystä
Olen itse samaa mieltä.
Ala on syklinen, se tiedetään. Syklisyys kuitenkin perustuu kulloiseenkin markkinatilanteeseen, jotka ovat erilaisia suhteessa toisiinsa, mistä syystä edellisestä syklistä ei voi ennustaan tulevaa sykliä, mikäli fundamanteissä tapahtuu muutoksia, joita mielestäni on useita verrattuna edellisiin sykleihin.
Olennaista on Outokummun kannalta Euroopan ja Pohjois-Amerikan kysyntä vs. tarjonta (ja samalla ulkopuolelta tulevan tavaran hinta).
Olen samaa mieltä, että Petri voisi avata tarkemmin, mihin perustuu olemassa olevan datan perusteella hintojen ja/tai toimitusten jämähtäminen nykytasolle, kun tiedetään toimitusajat ja kuluvaa vuotta rasittavat vuosisopimukset. Itse ainakin kaipaisin rautalangasta väännettyä selitystä.
5 tykkäystä
Olet selvästi jollain tapaa alalla mutta siis tuleeko teille ohutlevykeloja konteissa? Tiedät varmaan sanoa, että paljonko kontin kuljettaminen maksaa Suomeen Espanjasta (pre-korona)? Vähän tunne, että puhutaan ihan eri kategorian määristä ja olisitko mahdollisesti töissä tai omistat jonkun pienen tai keskisuuren konepajan?
Jopinaattori nostikin vielä esiin tuon juna vaihtoehdon, minkä unohdin nostaa esiin. Tulee ainakin Venäjältä, Ukrainasta, Valko-Venäjältä (wagons) pääosin näin teräs Eurooppaan ja Venäjältä Suomeenkin. Saksassa ja Ranskassa taasen teräs kulkeutuu paljolti isoihin satamiin jokilaivoilla ainakin tietyiltä tehtailta ja se on näissä maissa varmasti yleisempi tapa kuin junilla.
Voisin yrittää myös avata tässä joku päivä mitä olen kuullut markkinoilta ja jos lyhyesti totean, niin käsittääkseni pohdinnat ovat täällä olleet hyvin samankaltaisia mitä itselläni on mielessä. Etenkin rosteri kenties vielä hakee sitä hintaa ja lyhyellä tähtäimellä tuskin hinnat ovat laskemassa, joten olettaisin tämän vuoden olevan tehtaille erittäin tuottoisan ja vähintäänkin H1:n myös vuonna 2022.
1 tykkäys
Junasta puheenollen, Torniosta pystyy kohtuu kätevästi viemään Ruotsin kautta tavaraa junalla Keski-Europpaan (etukuljetus k-a:lla Pohjois-Ruotsiin ja siitä junankyytiin aina Italiaa, Ranskaa ja Espanjaa myöten).
Tämä reitti on joskus ennen vanhaan myös toiminut toisinpäin. Tiettyjä terästuotteita on tullut Saksasta Pohjois-Suomeen junalla noin 5-8 vuotta vielä sitten. Nykyään Saksalaiset ovat ulkona käsittääkseni tästä markkinasta Suomessa mutta Ruotsiin tulee junilla useammalta tehtaalta terästä edelleen.
Mielenkiintoinen arvio hurjalla lopputuloksella, jonka peruslogiikasta voi olla samaa mieltä. Toki haaste on, että ei voi tietää millä mixillä (kiinteät sopimukset eri aikajänteillä, mikä mix lopulta spottia ja kiinteätä, eri hintatasot ja toimitusajat Europe vs Americas, jne) toimitukset on tehty
Teräs on kuitenkin eri tuote ja eri raaka-aineista, ja huomattavasti rosteria halvempaa, joten mitähän tulokseksi tulisi jos käyttäisi vaikka suoraan rosterin base price -arviota?
6 tykkäystä
Tuossa kuviossa muutos hinnassa pysyy maaliskuulle asti nollana. En saa Q1 ja Q2 toimitettujen tilauksien välille mitään hintaeroa. Toisin sanoen, tuon kuvion mukaan Q2 tulosparannus syntyi ilman hinnankorotuksia mikäli Q2:lla toimitettiin Q1:n tilauksia. Tosiasiassa hinnat lähtivät nousuun viime vuonna. Hyvin samantapaisen laskelman antamastasikin kuvaajasta saisin, jos voisin laskea siitä vipukertoimen. Sehän on erittäin jyrkkä. Kuudessa kuukaudessa on tultu ylös 150 %.
Joo. Kuten totesit, todellisuus on jotain muuta johtuen syistä jotka totesit. Merkittävin syy näistä voi olla pitkät kiinteät sopimukset. Niillä tuottaja tasaa hintahuippuja. Kun hinnat nousevat, ei saada kaikkea tulosta ulos, joka voitaisiin saada ilman kiinteitä sopimuksia, mutta kun tullaan alas hinnoissa ei mennä niin syvälle tuloksessa kuin mentäisiin ilman pitkiä sopimuksia. Laskelma silti demonstroi hinnan muutoksen vaikutusta tulokseen. On erittäin vaikea nähdä sellaista mekaniikkaa, että hinnat nousevat jyrkästi ja pitkäkestoisesti ja silti tulos polkee paikallaan tai laskee.
3 tykkäystä
Tänä vuonna lyödään EU:ssa teräksen (ainakin HRC steel) tuontiennätyksiä huolimatta kiristyvistä suojatulleista. Korkeat hinnat houkuttelevat terästä nyt myös kehitysmaista kuten Egyptistä. Antwerpenin satama täyttyy teräksestä. Tämä voi merkitä sitä, että hinnat ovat Euroopassa kääntyneet jo tai kääntymässä laskuun. Satamaviranomaiset sanovat, että tilanne muistuttaa vuotta 2008, jolloin saavutettiin edellinen ATH teräshinnoissa.
EU:n terästehtaat kasvattivat toimituksia 1 % 1Q ja 4Q 4,6 %. Lisäksi tuonnissa rikotaan ennätyksiä. Tästä huolimatta hinnat nousivat ennätysjyrkästi. Teräksen kysynnän on täytynyt kasvaa vielä enemmän.
3 tykkäystä
Ei sieltä junalla viedä mitään Ruotsiin. Eri raideleveys aiheuttaa omat haasteensa. Konteilla kaukomaille ja Eurooppaan irtoperien kyydissä rekoilla. Osa rullista junalla kotimaan isoihin satamiin
Käsitykseni mukaan Ruotsissa on sama raideleveys kuin muualla Länsi-Euroopassa.
Joka tapauksessa on varma tieto, että Pohjois-Suomesta (ml. Tornio) on viety kuorma-autolla (k-a) lähetyksiä Pohjois-Ruotsin asemille, josta tavara on jatkanut matkaansa junalla Keski-Eurooppaan.
1 tykkäys
Ruotsin ja Suomen rajalla on junille joku “telivaihto” tms jolla saadaan kuormat siirtymään Suomen “tsaarin” raiteilta länsi-Euroopan leveyteen.
En tiedä käytetäänkö sitä teräksen kuljetuksen kanssa
1 tykkäys
Voi olla, että menee telinvaihdollakin. Toinen vaihtoehto on etukuljetus kuorma-autolla Ruotsiin.
Minullakaan ei ole tietoa, käyttääkö Outokumpu tätä mahdollisuutta hyväkseen ja miten sen hinta vs. muut vaihtoehdot.
Aiemmin oli statistiikkaa Tornion satamasta, mikä viittaa siihen, että vaihtoehtoisia kuljetustapoja ja -reittejä käytettäisiin, joista yksi on tämä rautatiekuljetus Ruotsin kautta.
1 tykkäys
Tuplaraiteet sen 10km rajalta tehtaalle
Autotehtaat joutuvat maksamaan tuplahinnan teräksestään ensi vuonna pitkissä sopimuksissa verrattuna tähän vuoteen. Jo tämä turvaa Outokummulle loistavan tulosvuoden 2022. HRC-teräksen hinnat ovat ainakin toistaiseksi kääntyneet laskuun.
5 tykkäystä