”Vuonna 2020 Outokummun ruostumattomasta teräksestä 52 % myytiin suoraan loppuasiakkaille. Loput 48 % myytiin jakelijoille, jotka varastoivat ja käsittelevät ruostumatonta terästä loppukäyttäjien tarpeisiin.”
Olisiko näin, että puolet Outokummun tavarasta menee spottihinnoilla jakelijoille, ja toinen puolikas menee eripituisilla sopimuksilla suoraan asiakkaille. Näin ollen kohonneet hinnat eivät koske puolikasta Outokummun myynnistä tänä vuonna, mutta ensi vuonna sopimusasiakkaille myydään erittäin hyvään hintaan tavaraa. Jos hinnat kääntyvät laskuun loppuvuonna, spottiasiakkaille tilanne on käänteinen. Tänä vuonna ostavat kalliilla ja ensi vuonna halvemmalla. Tämän vuoden poikkeuksellinen hintapiikki jakautuu kahdelle vuodelle tulosparannuksena.
Tuskinpa jakelijoille myydään spottihinnoin kuin pieni osa. Jakelijat tilaavat todennäköisesti suurimman osan vuosisopimuksilla, ns normaalin menekin mukaan ja loppuosa lienee sitten spottihintojen tai runkosopimusten mukaisesti hinnoiteltuna.
Kuitenkin jakelijoiden varastotaso on hyvä indikaattori hintakäänteelle. Tällä hetkellä tavara ei varastoissa viihdy käytännössä lainkaan, vaan lähes kaikki on myyty jo varastoon tullessa. Kun varastotasot lähtevät selvään nousuun, niin hinnat todennäköisesti kääntyvät laskuun.
Tämä nyt tarkoittaa käytännössä sitä, että tämän vuoden poikkeuksellinen hintapiikki siirtyy pitkälti ensi vuoden tulokseen. Nyt pidemmät sopimukset voidaan tehdä erittäin hyvään hintaan, kuten autotehtaiden kanssa on käymässä.
Olen joo alalla, kuten tuolla ylempänä olen maininnut. Ohutlevyjä tilatessa keloina osasta Eurooppaa (mm. Espanja) ja Aasiasta kuljetukset saapuvat aina konteissa. Toki tilauserät ovat maltillisia max250t pompseja, jotka vielä esimerkiksi Espanjasta saapuvat nimenomaan konteissa satamaan, jossa ne puretaan, lastataan kapelliautoihin ja toimitetaan meille. Vaihtoehtona on myös kontin purkaminen itse, mutta tässä ei juurikaan ole hintaeroa edellä mainittuun toimenpiteeseen. Keskieuroopan tehtailta tilaukset saapuvat kapelliautoissa. Määrät ovat siis varsin maltillisia verrattuna yllä mainittuihin toimituksiin, jossa tilataan bulkkialus täyteen ohutlevykeloja.
Varmasti juurikin näin. Kuljetustapa ja väline valitaan kulloiseenkin toimitukseen sopivin ja hinnaltaan edullisin. Irtolastilaivoilla menee vain isompia eriä, jolloin vähintääkin yhdessä lastiruumassa on vain yhden lähettäjän tavaraa.
Selvää on, että merkittäviä määriä ruostumatonta terästä kuljetetaan konteissa, jolloin konttipula ja konttikuljetusten hinnannousu ei ole voinut olla vaikuttamatta asiakkaan maksamaan hintaan. Outokummun kannalta tämä on ollut hyvä asia, koska Outokumpu pystyy viemään tavaraa kotimarkkinoille muilla kuljetusvälineillä kuin konteilla. Periaatteessa Outokumpu ei tarvitsisi Europaan toimituksissa lainkaan kontteja.
Thyssenkrupp Groupin teräsyksikön spottihintaisen kaupan osuus on 10 %.
“Tämä on hyvä asia, mutta pitkäaikaiset sopimusrakenteemme merkitsevät sitä, että raaka-aineiden ja teräksen hintojen nousu vaikuttaa viiveellä tuloihimme ja tuloksiimme”, hän selitti. Spot-hintojen siirtymisen viive tulokseen on 6-12 kuukautta, hän tarkensi.”
Jos lähdetään siitä, että spot-hintojen huiput on nyt nähty, Thyssenkrupp Groupin teräsyksikön tuloshuippu asettuu 2Q2022 ja 3Q2022 tienoille.
Outokummun kohdalla pitkien sopimusten osuus voisi olla 60 – 90 %. Jos spot-hintahuiput on nyt nähty, tuloshuippu nähdään todennäköisesti 2Q2022. Siitä ilmoitetaan syksyllä 2022. Tätä tukee sekin, että spot-hintaisten toimitusten toimitusajat ovat venyneet erittäin pitkiksi.
Kaikesta siitä, mitä olen viime aikoina ottanut selvää, teen seuraavat johtopäätelmät:
Vuoden 2022 Outokummun tulos on historian ylivoimaisesti paras
Tuloshuippu saavutetaan 2Q2022
Tämä tapahtuu, vaikka spot-hinnat olisivat jo kääntyneet laskuun, ja ne laskisivat merkittävästi. Vain jokin hyvin poikkeuksellinen tapahtuma(t) voisi tuon lopputuleman pilata.
Vertaileva arvio on hyvä ottaa mukaan. Inderes arvioi, että Outokummun tulos laskee merkittävästi ensi vuonna (EPS 0,89 → 0,51), ja se on suuruudeltaan murto-osan siitä, mitä minä uskon sen olevan.
Olen spämmännyt tätä palstaa viime aikoina aika paljon, ja vaikuttaa siltä, että porukka on siihen kyllästynyt. Siksi poistun pysyvästi tai jään pidemmälle tauolle.
Korjaus kohtaan “spottikaupan osuus”, piti olla “pitkien sopimusten osuus”.
Miten perustelet Outokummun spottikaupan osuuden 60-90 %'iin? Ihan mutun perusteella spotin osuus pyritään pitämään suhteellisen pienenä kaikilla terästuottajilla, koska spotkauppa on varsin ennakoimatonta ja aiheuttaisi tolkutonta vaihtelua paitsi hintoihin myös toimituksiin. Luulisin valtaosan Outsankin tuotannosta menevän pitkäaikaisten sopimusten perusteella ja spotin osuuden olevan aika lailla samoissa kuin Thyssenillä.
Korjaus. Minulla luki, että “spottikaupan osuus”, kun piti olla “pitkien sopimusten osuus”. Anteeksi.
Mutu. Jutussa mainittiin, että “We operate on a different rhythm than our competitors.” Siksi ajattelin, että Outokummun spottikaupan osuus on suurempi kuin Thyssenillä. Yläraja siis 90 %. Kun alaraja pannaan riittävän alas, silloin se sattuu skaalaan todennäköisesti.
Älä nyt helvetissä pidä taukoa tai poistu. Olet tuonut ainakin minulle todella paljon lisäarvoa ja näkemystä. Keskustelupalstan tarkoitus on tuoda erilaisia näkökulmia, jotta kukin voi luoda mahdollisimman kattavan ja monipuolisen näkökulman yhtiöön ja sen tilanteeseen, sekä tulevaisuudennäkymiin.
Porukka saattaa olla hieman kyllästynyt tai oikeastaan väsyneitä ristiriitaiseen viestintään Outokummun osalta - näin siis ainakin itsellä. On hyvä että asioita tuodaan esille aktiivisesti - pelkästään analyytikon/analyytikoiden harvakseltaan tulevan viestinnän rinnalle tarvitaan myös muuta, mitä foorumi tarjoaa. Outokummun osalta en itse tulkintaan kykene.
Siis kiteytettynä omat fiilikset… perhana mitä nyt uskoa - nouseeko tämä tuon laskevan viivan päälle ollenkaan, onko se tuloshuippu jo takana (kuten jokunen analyytikko odottaa). Katkeaako nouseva trendi, olisiko syytä unohtaa koko osake hetkeksi?
Jokainen voi arvioida, mikä vaikutus Outokummun tulokseen on sillä, että noin samasta tuotantomäärästä saadaan ensi vuonna vuosisopimushintojen nousun seurauksena noin 3 miljardia euroa enemmän liikevaihtoa
Tänä vuonan liikevaihto tulee olemaan noin 7 miljardia, joista noin 50 % tulee vuosisopimuksista.
Lyhyellä matemaatiikalla vuosisopimusten tuottama liikevaihto on ensi vuonna noin 7 miljardia euroa.
Mikäli kulut pysyivät nykyisellä tasolla, liikevaihdon lisäys valuu kokonaan viimeisen viivan alle.
Samaa kehitystä tapahtumassa myös spot-hinnoissa, joissa viimeaikainen hintojennousu ei ole kokonaisuudessaan näkynyt vielä edes Q2/2021 tuloksissa.
Terästoimittaja BE Group antoi positiivisen tulosvaroituksen kolmannesta neljänneksestä.
Normaali kausivaihtelu lomakuukausilta ollut olematonta ja myös syyskuu erittäin vahva.
Outokumpu seuraa perässä positiivisilla uutisilla? Joka tapauksessa taidetaan tehdä erinomainen tulos nyt Q3 ja Q4. Pidemmät sopparit takaavat myös vahvan H1:n 2022. Vain ajan kysymys kun Indereskin joutuu tarkistamaan pessimististä arviotaan realistisemmaksi.
“BE Group provided very strong earnings for the first six months and the Group´s net sales increased with 22 percent compared to last year. The operating result increased to SEK 244 M (17) corresponding to an operating margin of 9,7 percent (0,7). Continuous rising steel prices resulted in inventory gains of SEK 43 M (-13) and the underlying operating result increased to SEK 201 M (70). We expected demand to continue to be high in the third quarter and this year we can also see that the seasonal effects of the vacation period did not appear. July and August have been two strong months and there is nothing to suggest that September will be weaker” says Peter Andersson, president and CEO.”
Millainen Outokummun suojauspolitiikka on? Joskus kertoivat suojaavansa nikkelivaraston 1:1 johdannaisilla, miten lie nykyään kun en ole seurannut? Suojaavatko varaston 1:1 ja ehkä muutakin? Suojaaminen vaikuttaa käsittääkseni melko paljon liikevaihdon ja tuloksen herkkyyteen metallien hinnoille.
Suojaaminen ei vaikuta liikevaihtoon, se vaikuttaa tulokseen. Suojausten tavoitteena on nimenomaisesti tasapainottaa raaka-aineiden hinnanvaihtelua. Ne ovat ikään kuin vakuutusmaksu hintojen muutoksille.
Jep. Raaka-aineiden suojauksella ei ole vaikutusta liikevaihtoon.
Jollakin tavalla nämä vuosihinnat ovat myös suojaamista, vaikka niistä ei käytetäkään tätä termiä.
Sinänsä on hyvin loogista, että markkinmuutos näkyisi rajuna Outokummun 2022 tuloksessa, koska ilman vuosisopimuksia tämän vuoden liikevaihto ja tulos olisi täysin eri lukemissa mitä se on ollut (Q1 ja Q2) ja mihin se tulee lopulta päätymään koko vuoden osalta. Nyt tämä tulppa lähtee pois ja se tulee näkymään todella massiivisena tuloksen parantumisena. Käyrän jyrkkyys johtuu pelkästään siitä, että vuosisopimukset ovat estäneet liikeivaihdon noususta puolet, mikä lähtee käytännössä pois yhtenä päivänä, jolloin vuosisopimusten ja markkinahinnan välinen erotus vyöryy kerralla liikevaihtoon ja sitä kautta tulokseen.
Lyhyellä matemaatikalla liikevaihdon siirtymistä tulokseen estää lähinnä rakaa-aineiden hintojen nousu, joka kaiketi näkyy jo hyvin pitkälle Q3:n tuloksessa, joka tulee olemaan Outokummun ennusteen mukaan hyvä.
Toisin sanoen Outokumpu pääsee 2021 hyvään tulokseen, vuosisopimusten aiheuttamasta tulpasta huolimatta ja koko tämä ruostumattoman teräksen hintojen nousu realisoittu täydellä painollaan Q1/2022 ja siitä eteenpäin.
Mikäli Spot-hinnat lähtevät laskuun vuoden 2022 aikana, tekee Outokumpu kuitenkin aivan eriluokan tuloksen 2021 nähden, koska spot-hintojen pienestä laskusta huolimatta spot-puolellakin tulos tulee omaan huomattavasti parempi vuonna 2022 vs. 2021.
Näin näkisin asian, mikäli makrotalous ei sula alta lähitulevaisuudessa.
Mielelläni kuulisin kannanottoja hypoteesini heikkouksista ja/tai suoranaisista virheistä.
Juurikin näin. Edellä mainitusta syystä on hyvin erikoista, että Inderes ennustaa koko vuodelle 2022 0,51e epsiä kun tuo lukema tullaan saavuttamaan jo pelkästään H1 2022 aikana. Ja loppuvuosiko mentäisiin persnetolla? Historiallisen korkeilla teräksen hinnoilla?
Kiinteiden hintojen nousun aiheuttama liikevaihdon lisäys (mikäli kiinteähintaisen tavaran lv. 2021 on noin 3.5 miljardia euroa ja vuosisopimushinta tuplaantuu) Q1:lle on suuruusluokkaa 800 miljonaan euroa. Samanaikasiesti spottihintojen nykyinen nousu näkyy kassassa täysimääräisesti vasta Q1/2022 alkaen.
Mikäli raaka-aineiden kustannus ei nouse todella merkittävästi 0,51 euron/eps:n saavuttaminen tapahtuu “hieman” nopeammin kuin kesäkuun loppu 2022.
Vaikka puhutaan vuosisopimuksista, niin eipä ne aina ole kalenterivuoden mukaan toimivia, vaan sopimuksen katko voi olla missä tahansa kuussa ympäri vuoden. Tästä syystä tuo hintojen muutoksen vaikutus ei ole kertarysäys. Vuosisopimuksissa sovitaan yleisimmin myös määristä ja alennuksista kullekin asiakkaalle. Uskoisin tämän sopimuspohjaisen hinnoittelun olevan 70-90 %'a koko tuotannosta.
Spottihinnat poikkeavat huomattavasti, en osaa sanoa kuinka paljon, sopimushinnoista. Ne kuitenkin toimivat viitteenä sopimushinnoille.
Vastakin näin, mutta oma käsitykseni on, että vuosisopimuksista valtaosa on juurikin solmittu kaleterivuodeksi kerrallaan.
Outokummun oman ilmoituksen mukaan vuosisopimukset edustavat tuotannosta noin 50 %:ia.
Vuosisopimuksen ideahan on nimenomaan sopia hinnat etukäteen tietylle ostovolyymille. Myyjä on velvollinen myymään sopimushinnalla ja ostaja on velvollinen ostamaan ostamaan sopimushinnalla sopimuksessa sovitun määrän.
Ottaen huomioon teräksen hinnannousu ja Outokummun liikevaihdon nousu, on mielestäni ilmeistä, että vuonna 2020 solmitus vuosisopimukset ovat olleet voimassa tähän asti. Sikäli mikäli uusi kausi alkaakin 1.1.2022 sijasta 1.12.2021, ei ole merkitystä asiassa. Lopputuloksen kannalta on sama, alkaako lv./tuloksen nousu uudelle tasolle yhtenä päivänä vai 1 kk aikana.
