Mitä tulee edelliseen kirjoitukseeni, päätee yhtälailla Nordeaankin.
Nordean päivityksestä ei ulkopuolisena pysty arvioimaan analyysia tarkemmin, koska siinä ilmoitetaan käytännössä vain lukuja, avaamatta lainkaan miten niihin on päästy.
Koska näin tarkasti lukuja ilmoitetaan, niin kaiketi niiden takana on tarkat laskelmat, jotka kaiketi perustuvat taustapeilin sijasta nykyisen tilanteen arviointiin.
Itseäni ainakin lukijana kiinnostaisi miten luvut on laskettu, eivät pelkät luvut itsessään.
Euroopan ensi vuoden myyntihinnoista (eli liikevaihdosta) noin 50 % on kohta sovittu ja jäljelle jäävät spotti-myynnit, jotka nekin on kohta myyty (n. 2 kk sisällä) 1H:n loppuun. Kiinnostaisi tietää, minkä liikevaihdon nousuun laskelmat perustuvat 1H:lle.
Tämän jälkeen tulee loppuvuosi, josta edellä mainittu 50 %:n vuosisopimustoimituksia ja toinen puoli spotti-toimituksia. Spotti-toimitusten osalta on vielä tässä vaiheessa tehdä tarkkoja ennustuksia, mutta kyllä exceleissä jokin luku tästäkin sarakkeesta löytyy, koska muutoinhan koko vuoden ennusteita ei edes voi antaa. Näin ollen, loppuvuoden spot-myyntihinnat perustuvat johonkin arvioon markkinan kehityksestä.
Nordea antaa luvut kuin “Manulle illallisen”, kertomatta miten illallinen on valmistettu.
Mitä tulee sitten vuoden 2023, saatikka 2024 lukuihin, niin ne kaiketi vedetään “stetsonista”, vai pystyykö joku oikeasti laittamaan kaikki liikkuvat palaset oikeaan järjestykseen oikeilla painostuskertoimilla kun hintoihin vaikuttavat myös (tulevaisuudessa tehtävät) kotoiset ja ulkoiset poliittiset päätöksen.
Jahas, päivällä kirjoittamani teksti Outokummun ja Xn rajusta kurssilaskusta on liputettu ja poistettu. Outoa mutta kummallista.
Ihmettelen kyllä, millaisia sijoittajia täällä on, jos poikkeuksellisen rajut kurssimuutokset ja niiden syiden selvittäminen eivät ole palstan kovaa ydintä.
No, löysin syyn (Goldman Sacks on laskenut Xn näkemystä, kääntynyt pessimistisemmäksi teräksen hintakehityksen osalta, eli siis Inderesin analyytikon linjoille), joten laitetaan se silti tänne, vaikka ilmeisesti palstalaiset eivät pidä tällaisia asioita lainkaan tärkeänä. Voitte liputtaa, niin tiedän lopettaa tiedon jakamisen palstalle.
En tiedä mitä tarkoittaa ihmettely tässä yhteydessä. Minä kirjoitin tekstin, jossa halusin osoittaa sijoittajien huomion kummallisen rajuun kurssilaskuun ja selvittää, onko joku tietoinen mistä on kyse. Sijoittajalle tällaisten asioiden selvittäminen on erittäin tärkeätä, koska luulisi rajun kurssilaskun ja varsinkin sen takana olevan fundamentin (tässä teräsmarkkinan kääntyminen laskuun) olevan erittäin kiinnostava ilmiö.
Palstan liputuskäytännössä on itse asiassa valuvirhe, koska välillä hyödyllistäkin asiaa menee poistoon sen takia.
Silloin täytyy osata muotoilla ihmettelynsä palstan sääntöjen mukaiseksi, ei toisinpäin.
Itse asiasta sen verran, että Outokumpu on minulle yksi merkittävimmistä sijoituksistani ja uskon yhtiöön ja sen tuloksentekokykyyn. Jos teräksen hintakehitysarviot ovat kääntyneet laskuun, eikö tämän pitäisi olla ikäänkuin samanarvoista kaikille alan toimijoille, vai mitataanko tuossa enemmän yrityksen kykyä adaptoida erilaisia hinnoittelumalleja eli ns. luovia teräsmarkkinoiden ristiaallokossa?
Olen kovasti Nordean raportin linjoilla yhtiötä arvioidessani. Tiedostan, että tavoitehinta ei itseasiassa kerro tai merkitse juuri mitään, mutta oma tuotto-odotukseni tälle osakkeelle on jokseenkin samoilla hoodeilla.
Kurssinousua rajaa mielestäni nyt enemmän se tosiasia, että koko pörssiin on hinnoiteltu niin paljon hyvää ja kaunista jo valmiiksi, etteivät ns. laatuyhtiöt, jollaiseksi Outokummun ilman muuta luen, saa hyvälläkään suoriutumisella aikaan sen kummempia kurssiliikkeitä.
Tämän kanssa minulla on kuitenkin pitkä pinna ja jaksan kyllä istua käsieni päällä. Lopussa kiitos seisoo.
Periaatteessa olet oikeassa, mutta pari huomioita: jos säännöt ovat huonot, niitä pitää voida muuttaa. Ihan kuin mitä tahansa huonoa asiaa.
Toisekseen, tuosta säännöstä seuraa se, että kirjoittajat lisäävät teksteihinsä jotain ylimääräistä vain siksi, että teksti menee sääntöjen sisään.
Esimerkki: minä lisään nyt tähän kirjoituksen loppuun oman tulkintani Outokummun tilanteesta, vaikka oikeasti halusin vain tuoda esille palstan toimintoihin liittyvän huonon ominaisuuden. Outokummun kurssikäyrä on nyt ollut alaspäin jo pitemmän aikaa, mikä voi tuntua oudolta ottaen huomioon teräksen hintakehitys ja tieto (vahva arvaus?) siitä, että Outokumpu on kykenevä hinnoittelemaan tuotteensa erittäin korkealle pitkälle ensi vuoteen, eli kohenevia tuottoja on tulossa. Mutta, pörssi kai katsoo vieläkin pitemmälle, ja kun samaan aikaan kilpailijat lisäävät kapasiteettia (esim US Steel on ilmoittanut suunnitelmista aloittaa uusi tuotantolaitos), ja maailmantalouskin voi kääntyä noususta taantumaan, lopputuloksena Outokummun kurssi laskee. Yhtiö on siis eräänlainen sijaiskärsijä, valitettavasti.
Näin saatiin sääntöjen mukainen teksti.
Eipä tässä tämän pöllömpiä
Lyhyellä tähtäimellä, siis reilu puoli vuotta tai vuosikin eteenpäin, teräksen tarjonnassa voi olla yhä pahenevia ongelmia. Tällä hetkellähän energiasta on pulaa vähän siellä täällä ja se pakottaa esimerkiksi Kiinassa ja muualla Aasiassa ajamaan terästuotantoa alas, koska energia tarvitaan välttämättömiin/kriittisiin kohteisiin. Kun teräsvarastot ajataan alas ja tuotanto supistuu, niin tilanteen normalisoituminen kestää kauan.
Voisi olla ihan hyvä, toimiihan se mainiosti metsäteollisuuden puolellakin. Vaikka keskustelu teräspuolella keskittyy Outsaan ja SSAB’hen erillisissä ketjuissa, niin usein käsiteltävät asiat koskevat myös toimialaa yleisesti. Tuskinpa siitä kaaosta syntyisi vaikka käsiteltäisiin pääsääntöisesti toimialaketjussa.
Jos teräsyhtiöitä on kaksi, niin ei kai ole mitään järkeä vaihtaa ketjujen sisältöä: 1) Outokumpu 2) SSAB → 1) Outokumpu 2) SSAB 3) teräsala.
Terästeollisuudessa toimivat yhtiöt tekevät kuitenkin lähinnä bulkkia, eli kaikki kilpailevat toisiaan vastaan <-> minkä tahansa merkittävän uutisen terästeollisuudesta voi mielestäni ihan perustellusti laittaa tänne Outokummun ketjuun (tai halutessaan SSAB-ketjuun), koska se vaikuttaa kilpailudynamiikan kautta myös Outokumpuun. Myös Outokummun ja SSAB:n ketjut eivät tukkeudu mistään liian suurista viestimääristä, eli mielestäni näihin mahtuu kyllä ihan helposti relevantteja uutisia ja artikkeleita toimialalta, vaikka eivät suoraan olisikaan kirjoitettu Outokummusta tai SSAB:sta.
Juupelin viestin poisto on mielenkiintoinen sinällään, että jatkuvastihan näillä foorumeilla liputellaan viestejä, mutta normaalisti ne jäävät näkyviin, vain liputuksen alle piilotettuna.
Tuolla on kyllä aika paljon dataa hinnoittelusta seosainelisissä ja americasin perushinnoista. Aika vähän joka tapauksessa Nordean tai Inderesin ennusteissa pääsee “lukujen sisälle”, tulot ja menot on laskettu eurolleen, mutta niiden taustalla on aika paljon oletuksia. Konsensusennusteissakin on tuloja ja katteita ja toimituksia.
Ei kai tässä auta osakkeenomistajan kuin luottaa että OP ja Nordea ovat ennusteissaan oikeassa; kysyntä ja hinnat pysyvät hyvillä tasoilla kauemmin kuin markkinat näyttävät tällä hetkellä uskovan ja kurssi ottaa tasoloikkaa ylöspäin, jos tulos ei olekaan lähdössä kovaan laskuun suhteellisen nopeasti.
Kohtahan tässä päästään katseleman Q3 raporttia. Valitettavasti se ei tule poistamaan tulevaisuuden epävarmuuksia, koska Outokumpu antaa vain näkymät seuraavalle kvartaalille.
Avataanko uusi ketju “Teräsalan kehitys ja sijoitusmahdollisuudet”? Siellä voisi jakaa erityisesti teräsalaan vaikuttavia uutisia ja kysellä myöskin kurssimuutoksista. Alan toimijat ovat suuria yhtiöitä ja ala on syklinen. Tilanne on aivan toinen kuin jollakin paikallisella pienyhtiöllä, jonka kurssia heiluttaa foorumi ja Inderes. Teräsalan kursseihin vaikuttavat tekijät ovat globaaleja ilmiöitä tai globaalien toimijoiden aikaan saamia. Näille yhtiöille kurssimuutoksen syyn ihmettely on kohtuullisen relevanttia. Yhtiöketju voisi pysyä puhtaammin yhtiöön keskittyvänä.
Mielenkiintoista vähän katsoa noita Keplerin EBITDA -lukuja. 2020 118 EUR/t on sama kuin katsomalla Outsan osarin liitetiedostoa, koko firman adj. EBITDA vs Stainless tonnit. 2021 luku on aika sama kuin 1h2021 koko Outsan adj. EBITDA vs Stainless tonnit. 2022 maltillisesti (7%) korkeampi kuin 2021, vaikka Fast Marketsin mukaan Base price olisi noussut 3Q n 1600 EUR/t ja jatkanut 1800 EUR/t tasoon 2022 alkuun. Ja ollut noin vajaa 700 EUR/t 2020 lopussa, vähän päälle 1Q2021 ja 1100 2Q2022. Ja Outsan mukaan kaikenlaisia vuosisopimusviiveitä ja 4-6kk order-to-delivery viiveitä
Ei oikein tästä Outokummusta saa selvää vaikka miten laskisi !
Huomioita:
aika karkeaa matematiikkaa, jos laskennassa ei huomioida että Ferrokromin adj EBITDA oli kuitenkin 92 MEUR
no jos em unohtaa, niin ehkä mielenkiintoisempi ja merkittävämmät pointit
koko vuoden 2021 keskihinta on suurinpiirtein sama kuin mitä 1h2021 oli tuloksena eli 2h2021 keskihinta ei juurikaan nouse, tai sitten jos nousee se nousi menee nouseviin kuluihin. Koko 2021 tonnimääräksi on arveltu karkesti 2 x 1h2021 actual by Outokumpu. Eli EI olisi tulossa hintahyvää kuten olen kuvitellut !
EBITDA / ton nousee 2022 noin 7% vs 2021, eli hyvin maltillinen lisä on jäämässä niistä voimakkaasti nousseista transaction sekä base priceista, vaikka 2021 vuodellekaan ei mitään ylimääräistä vaikutua jäävän 1h2021 jo saavutetun tason lisäksi! Jää epäselväksi johtuuko se että hinnat eivät oikeasti nouse vuositasolla (1h2022 kylläkin Outokummun puhelinpalaverin mukaan nousee), vai palaisiko kaikki nouseviin kuluihin (vaikka Outokummulla 200 MEUR säästöohjelma kuvittelen valtaosin näkymättä), vai nousisiko 1h2022 mutta romahtaisi 2h2022 takaisin vanhaan tasoon
Nyt on fiilis että pian mennään mennään 6€:sta läpi, joka Q3:lla osoittautui ylivoimaiseksi vastustajaksi.
Tätä on tovi odotettu. Joka suvannosta olen kesäkuusta lähtien tätä ostellut ja Outsa on jo salkun toiseksi suurin positio tällä hetkellä Kamuxin jälkeen.
Nousua / näkemystä puoltavat:
Sulkeutuvat shortit
Teräksen hinta edelleen hyvä
Inflaatio jatkuu, mikä ymmärrykseni mukaan sataa Outokummun laariin.
Syyskuun lopusta alkaen tekninen indikaattori TRIX on piirtänyt higher lows samalla kun kurssi on tehnyt lower lows. Indikoi käännettä.
Markkinat tuntuvat jälleen olevan hieman optimistisempia.
Foorumin ja internetin perusteella yleinen asenne sektoria ja yritystä kohtaan on hyvin härkämäinen.
21.7. tiedotettu tuotantoseisokki (Saksan tulvat) näköjään saatu hoidettua kuntoon, kauanpa kesti. Alle 1% tuotannosta.
Outokumpu Oyj
Uutinen
6.10.2021
Dahlerbrückin tuotanto taas käynnissä
Saksan heinäkuiset rajut ukkosmyrskyt ja ennätyksellisen kovat sateet vaikuttivat myös Outokummun Dahlerbrückin* kylmävalssaamon toimintaan, ja kylmävalssaamon tuotanto keskeytettiin väliaikaisesti veden päästyä tuotantolinjoille.
Tämän viikon alussa tuotanto on käynnistetty Dahlerbrückissä uudestaan, ja tuotanto jatkuu jälleen useimmilla tuotantolinjoilla.
Dahlerbrückin kylmävalssaamossa valmistetaan tarkkuusnauhaa. Kylmävalssaamossa työskentelee noin 160 outokumpulaista, ja yksikön osuus Outokummun koko tuotannosta on alle 1 %:n.
Alla lainaus Hesarista:”Kaikki pyörii sähköllä, joten koko tuotantoketju betonista teräkseen ja rakentamiseen tulee kärsimään. Hiilipula tulee vaikuttamaan kaikkeen”, Coal India -yhtiön entinen johtaja Zohra Chatterji sanoi BBC:lle.
Jefferies on tullut Outsan tavoitehintojensa kanssa koko vuoden vahvasti kurssia perässä, ja suosituskin on ollut sen mukainen. Nyt Jefferies tasaa puntit markkinan kanssa, ja on neutraali.
The analyst reflects the firm’s revised commodity price deck, Spence tells investors in a research note. Earnings increases for Outokumpu are the largest in the sector as a result of its position as the largest European stainless steel producer and “unique exposure” to ferrochrome, Spence tells investors in a research note.
Måndagen den 11 oktober 2021 kl. 07:39
STOCKHOLM (Nyhetsbyrån Direkt) Jefferies International höjer sin rekommendation för det finländska stålbolaget Outokumpu till behåll från “underperform”. Riktkursen höjs till 5:50 från 4:80 euro.
