Pääelantona sijoittaminen

Kyllähän korona-aika muuttaa tätä työn tekemistä urakalla, kirjaimellisestikin. Itselläni ei ole tähänkään asti koskaan ollut kellokorttia eli kunhan on työnsä tehnyt ja siihen tosiaan on voinut käyttää vaikkapa 4h tai hitaammat sitten 12h päivässä. Tai tosiaan vaikka 3 tehopäivää / vko. Jatkossa lienee aivan sama missä sitä sijaitseekaan, kunhan naamaansa joskus harvoin käy näyttämässä firmassa. Asiakkaiden kanssa hommat hoituu etänä ja joskus käydään sitten se pitkä lounas :slightly_smiling_face:

7 tykkäystä

Varmasti on paljon tuota näin on aina tehty mentaliteettiakin, en sitä kiellä. Mutta jos työt on mitoitettu niin, että jokaiselta odotetaan sitä keskimääräistä 37,5h työpanosta viikossa, niin eipä siinä mikään projekti etene, jos jokainen tekee tunteja sen verran kuin hyvältä tuntuu.

5 tykkäystä

Olen varma että näille (lyhennettyä työviikkoa tekeville) kyllä on monella alalla kysyntää. Kyllä kaikennäköisiä mentorointi ja koulutus/valvonta tehtäviä löytyy varmasti. Toki tavan rivimies ei tälläisistä voi kuin haaveilla. Alan erityisosaajilla ja tietotaidon säilymisellä ja jakamisella on aina enemmän arvoa. En itse ainakaan nuoremmille (tai vaikka vanhemmillekaan) kerro kaikkia omia “jokerikortteja”, joilla olen ammatillisesti “poikkeuksellinen” työntekijä omalla alalla… (HUOM! en korvaamaton vaan huomattavasti riviammattilaista pätevämpi). Yrityksen kannalta huomattavasti vaikeampi päästää erikoisosaajia pois ja myös hyvä syy maksaakin enemmän + antaa erityisetuja (mm.palkka).

Ja lähtökohtaisesti isoissa yrityksissä tämä kyllä toimii. Eli miksi ei onnistuisi lyhyemmät työviikotkin.

5 tykkäystä

Asiakkaalle myydään tuote x. Sille annetaan aikataulu y. Avaintyöntekijät z ja å ilmoittavat halustaan tehdä 20h työviikkoa. Lopputuloksena joko asiakas ei saa tuotetta ajallaan, tai projektit toteutetaan niin kuin ennenkin. Myös tulevaisuudessa on vaikea perustella miksi projektien kesto venyy.

Olen ehdottomasti vajaiden työviikkojen kannalla, mutta vaikea keksiä mitä hyötyä siitä työnantajalle on ja kuinka tuollaisen saa perusteltua. Mitä spesiaalimpaa osaaminen on, sitä paremmin pitää olla tavoitettavissa. Teollisuudessa kun tehdas seisoo päivän, hinta on minimissään kymmeniä tuhansia.

2 tykkäystä

Työnantaja saa kenties onnellisemmat ja tehokkaammat työntekijät vähemmillä sairaspoissaoloilla. Jos työnantaja pystyy toteuttamaan projektin lisäämällä vaikka kolmannen henkilön 20h työpanoksella, tuottavuushan nousee.

4 tykkäystä

Avaintyöntekijät z ja å siirretään taka-alalle ja huolehtivat, että uudet työntekijät p, q, r ja s saavat tarvittavan tietotaidon alkaa tekemään vastaavaa työtä kahteen vuoroon.

Kaikki työ ei ole projekti- / aikasidonnaista työviikkoa kohden.

7 tykkäystä

Hyvin paljon riippuu alasta. Voi sanoa ihan suoraan että omalla alallani nuo vajaata viikkoa tekevät kusevat huolella toisten muroihin. 50% viikkoa tekevät vievät kuitenkin täyden viran ja tuo puuttuva 50% lankeaa sitten tehtäväksi muille. Ja asenteissa näkyy karsastus työntekoa kohtaan, jolloin työtehokin tuppaa olemaan huonompaa kuin täyttä työaikaa tekevillä.

5 tykkäystä

Eihän tuo edelleenkään tuo työnantajalle mitään etua? Pitää palkata lisää porukkaa tekemään samaa työtä ja perehdyttää siihen uusia työntekijöitä. Lisäksi jokaisesta juoksee vakuutusmaksut, pitää hoitaa palkanmaksut yms.

Se missä minä näkisin tuon toimivan, on kun x-määrä ihmisiä tekee samaa/samankaltaista työtä. Tai jos tietyn työtehtävän työmäärä jostain syystä tippuu, niin ainahan se puolikas työntekijä on parempi kuin ei työntekijää ollenkaan.
Nyt kun oikein miettii koko työuran ajalta, niin näitä näkee tekevän osa-aikaeläkeläiset, opiskelijat ja työelämään palaavat äidit. Sellainen systeemi, missä voisit myydä työaikaasi työnantajalle x-tuntia viikossa, jonka hän sitten tiettyyn projektiin sijoittaa olisi aivan mahtava. Toki tuossa tilanteessa olet jo valmiiksi puoleksi firman ovesta ulkona.

1 tykkäys

Jokaisen joka haaveilee sijoituksilla elämisestä kannattaa miettiä hetki sitä, että hyvin harva niistä, jotka taloudellisesti siihen pystyvät ovat työnsä (tai yrittämisensä) jättäneet. (Mielekkäällä) työllä on ihmiselle niin paljon muuta merkitystä. Ja vähemmän mielekkäälläkin työllä on enemmän merkitystä kuin monet ajattelevat. Perheen ohella monen varsinkin miehen sosiaaliset verkostot ovat muuten ohuita.

Itse olen pääomistaja pk-yrityksessä ja voisin periaatteessa koska vain lopettaa työni ja elää salkku(je)ni passiivisella tulovirralla (käyn hyvin vähän kauppaa suhteessa salkkujen kokoon). Moni tuttu on jossain vaiheessa uraa niin tehnyt, mutta kaikki ovat palanneet muutamien vuosien jälkeen takaisin työelämään tavalla tai toisella.

Toinen asia jota usein näen pohdittavan on kuukausittainen tulovirta. Kukaan joka on lähelläkään tilannetta, jossa voi elää sijoituksilla ei mieti sellaista. Ihan jokaisella on tilillään vähintään vuoden elämisen varat (sekin kuulostaa omaan korvaan vähäiseltä, koska osingot tahtovat kasvattaa joka vuosi salkun käteispainoa ja palkka/osinkotulona tulee enemmän rahaa kuin kuluttaa).

Oma suunnitelmani on pikku hiljaa vähentää työpanostani omistamassani yrityksessä . Se on vain monella tasolla hankalampaa kuin ihmiset usein ajattelevat. Eikä kyse ole itsensä korvaamattomaksi kuvittelemisesta). Uskon kuitenkin että yrittäjän asemassa työn “osa-aikaistaminen” on paljon helpompaa kuin useimmilla työntekijöillä (ainakaan asiantuntijatehtävissä).

23 tykkäystä

Voisko olla että monella PK yrittäjällä on mennyt iin paljon aikaa omaan firmaan jne. että muu elämä on jäänyt vähän sivuraiteille?

Itse olen toisen polven yrittäjä ja sanoisin, että ensimmäisen polven yrittäjä on ollut erittäin leimautunut yrittäjyyteensä ja työn merkitys on laajentunut myös omaan arvoon ja persoonaan saakka, jolloin töiden jättäminen olisi (ilman pakko tilannetta) ollut pelottava askel pois mukavuus alueelta ja tosiaan sosiaaliset suhteet olisivat olleet ohuet ja harrastukset olemattomat.

Itse olen nähnyt yrittämisenpohjimmiltaan vaan työnä, jota olen toki tehnyt melko suurella intesiteetillä, mutta aina perheen ja elämän arvon muistaen!

Siksipä tulevalla pois hyppäyksellä tulee mielestäni olemaan pääasiassa positiiviset vaikutukset.

Mielekästä tekemistä riittää ja tämä sijoitusharrastuskin on mukavaa ja tuottoisaa… (ja siellä firmassahan tämä on että nimellisesti on edelleen sitten toki yrittäjä).

18 tykkäystä

Minusta asteikko ei vielä pääty tähän vähemmän mielekkääseen työhön vaan sitten löytyy myös vain pelkästään työtä jota tehdään rahan takia.

Heille juuri pääomatulot voisivat mahdollistaa hypyn asteikolla mielekkäisiin hommiin kun ei tarvitse palkkaa miettiä niin paljoa.

12 tykkäystä

Itseäni on tässä kolmenkympin kohdalla alkanut vähän harmittamaan se miten tasaisia junankiskoja normaalielämä näin palkansaajana lopulta etenee. Valmistumisen ja työelämään siirymisen jälkeen elämä on pyörinyt samaa viikko/kuukausi/vuosirytmiä, jonka tahtipuikkoja heiluttaa loppupeleissä päivätyö ja sen vaatima aikataulu. Aktiivinen aika maanantaista perjantaihin kuluu työnantajaa palvellessa 47/52 viikkoa vuodessa. Arki-illat on pakollisia kauppareissuja tai kuntoiluja (niistä nyt ei toki pääse eroon muutenkaan) ja “oma elämä” keskittyy sitten viikonloppuihin ja kerran vuodessa koittavaan kesälomaan. Ajatus lähteä vaikka australiaan pariksi kuukaudeksi reppureissaamaan on mahdoton, sillä ei minulla ole seuraavaan 40 vuoteen niin paljoa kesälomaa.

Nykyään alkaa olla tilanne se että valmistumisen ja sitä seuranneen akuutin rahantarpeen tyydytys on saatu suurinpiirtein suoritettua. Rahaa jää kuussa enemmän siirtää nordnettiin kuin mitä sitä kuluu arkielämän pyörittämiseen. Ihmisen perustarpeiden tyydytys ei ole kauhean kallista, ainakaan omalla kohdallani. Jos oma budjetti on reilusti ylijäämäinen ja toisaalta aikaa on vähemmän käytettävänä omaan elämiseen kuin mitä toivoisi, niin yksinkertainen teoriatason ratkaisu olisi vähentää työmäärää.

Radiosta tuli kerran juttu siitä mitä ihmiset kuolinvuoteillaan ovat ajatelleet taakse jääneistä elämistään ja mitä olisivat halunneet tehdä toisin. Lähes jokainen olisi toivonut viettäneensä enemmän aikaa perheensä kanssa. Yksikään ei sanonut, että kun olisi ehtinyt tehdä vielä vähän enemmän töitä.

69 tykkäystä

Tähän on kyllä pakko kommentoida. Kannattaa kokeille kauppakassipalvelua. Hoituu isommatkin ostokset kätevästi. Ajan ja rahan säästö on melkoinen kun kerran viikossa tilaa juuri sen mitä tarvitsee eikä mitään heräteostoksia. Perusostokset voi automatisoida joten harkittavaa jää lähinnä että syökö Sunnnuntaina pihviä vai paistia. Käytän nykyisin 5 minuuttia ruokatilaukseen viikossa ja homma hoituu kännykällä aamupalapöydässä. Rahaa kuluu noin 20% vähemmän. Hukkaan menee paljon vähemmän ja take awayhin tarvii turvautua harvemmin. Säästöä tulee vaikka kuljetus maksaakin sen 10e kerta.
Tätä tapaa en aio lopettaa koronan jälkeenkään.

36 tykkäystä

Alasta riippuen palkatonta lomaa saa kyllä. Meilläkin on joku maailmanympärimatka yms suunnitteilla eikä sitä kesälomilla tehdä vaan palkattomalla. Suomen marginaaliverotuksella ei oikeastaan kannata tehdä koko vuotta töitä jos on kohtuullinen palkka.

On helpompi olla kuukausi kaksi lisää lomalla (ainakin omista töistäni) kuin esim 4 päivää viikosta töissä.

3 tykkäystä

Ajattelet, että sijoituksilla eläminen lopettaa muiden mielekkäiden asioiden tai töiden tekemisen. Missään vaiheessa ketjun lähtöajatus ei ole ollut näin mustavalkoinen. Voidaan myös keskustella siitä, että oma yritys on samalla myös sijoitus. Yrittämisessä yhdistyy mielestäni tavallaan sijoittaminen ja päivätyö. En rinnastaisi yrittämistä suoraan tavalliseen kk-palkkaiseen työsuhteeseen, jossa myydään omaa aikaa palkkaa vastaan. Jos yrittäjä onnistuu, palkinto voi olla iso. Pelkästään se lisää mielekkyyttä työntekoon, ainakin itselläni. Sama juttu on sijoittamisessa. Kk-palkkaisella työntekijällä tällaista porkkanaa harvoin on. Se on usein tasaisen tylsää puurtamista ja esimiehen toiveiden toteuttamista, jossa asioihin voi vaikuttaa melko vähän. Sijoittaminen voi sen sijaan olla hyvin yrittäjämäistä.

Yrittäjä ja tavallinen työläinen katsoo näitä asioita ehkä vähän eri vinkkelistä. Et ole ensimmäinen yrittäjä ketjussa, joka hehkuttaa työn mielekkyyttä. Yrittäminen varmasti parhaimillaan on tosi mielekästä. Ja sen takia itse sijoitan, koska siinä on jotain samaa. Se on kokonaan oma projekti. Ei esimiehiä neuvomassa, mikä on oikein tai väärin. Ja tulos skaalautuu onnistumisen mukaan.

Summa summarum: jos oma yritys lasketaan sijoitukseksi, niin yrittäjän voi ajatella elävän sijoituksillaan. :slight_smile: Ja sehän ei ole väärin, jos muut tavalliset työläiset tähtää samaan. On ne sitten mitä sijoituksia tahansa.

Ehkä olisi pitänyt laittaa ketjun otsikoksi “Pääelantona omistaminen” :sweat_smile:

16 tykkäystä

Ajattelet, että sijoituksilla eläminen lopettaa muiden mielekkäiden asioiden tai töiden tekemisen. Missään vaiheessa ketjun lähtöajatus ei ole ollut näin mustavalkoinen.

Oikeastaan vaan halusin tuoda yhden näkökulman asiaan oman kokemukseni kautta. Yrittäjiä ja työntekijöitä on erilaisia. Halusin siis ainoastaan tuoda esiin sen, että työ on yksi niistä asioista, joiden koko merkityksen moni ymmärtää vasta kun siitä luopuu. En sano että sitä ei pitäisi tavoitella ja etteikö ihmiset ajatttelisi asiasta eri tavoin. Asioilla on vaan usein monta puolta jotka kaikki ei helposti aukea ennen kuin ne kokee.

Noin yleisesti ottaen jos tavoittelee osittaista tai kokonaan työstä luopumista suosittelen ajattelemaan sijoitussalkkua henkilökohtaisena “perustulojärjestelmänä”. Ensimmäisessä vaiheessa se tuo pientä lisätuloa ja suojaa erilaisia tilanteita varten, seuraavaksi se mahdollistaa pidempiä lomia jne. ja ehkä lopulta sen “eläköitymisen”. Jos katse on vain “eläköitymisessä” niin vuosikymmenten sijoituusharrastuksen aikana motivaatio voi olla koetuksella.

5 tykkäystä

Tuo on yksi hyvä näkökulma. Kun pääsee pidemmälle, sijoittamista voi myös tehdä ammattimaisemmin. Jos niin haluaa.

Voihan olla että sijoittamalla eläminen sopii vain aniharvalle. Kuitenkin tähänkin ketjuun on jo ilmoittautunut ihmisiä jotka näin elävät ja kokevat sen mielekkääksi. Olisi kiva keskustella itse asiasta ja vähemmän siitä, miksi se on huono tai epäilyttävä idea.

Edit: ymmärsin vastauksesi ensin hieman väärin ja muokkasin omaa vastaustani

9 tykkäystä

Kirjoitan tämän viestin vaikkei tänne enää kuulukkaan. Oman tilanteen kertominen tänne ilmeisesti aiheuttaa katkeruutta joissakin. Tuon 100k myyntivoitot ovat koostuneet (olen ilmoittanut ostin/myynyt ketjussa) pääosin viime kevään ostettujen vety ja muiden energiaosakkeiden myynneistä. Pelkästään Plug tuotti lähes 60k voitot ja muita isoja olivat Bloom, Ballard, Mcphy,Nel Pcell ja enphase. Dyna oli ainoa joka tuotti muutaman veivin jälkeen noin 300 euroa tappiota. Pitkässä salkussa on vielä Greenlane ja cblu. Lisäksi löytyy useampi aurinko- ja tuulienergia osake. Pahoittelut vielä jos joku (muu) pahoitti mielensä kun jaoin oman sijoituskokemukseni ja tilanteeni.

9 tykkäystä

Olisi kiva keskustella itse asiasta ja vähemmän siitä, miksi se on huono tai epäilyttävä idea.

Pahoittelut jos koit tämän asiasta sivuun menemisenä. Alkuperäinen pointtini liittyi hyvään aloitukseesi:

Olisi huippua, jos tähän ketjuun saataisiin niiden ihmisten kokemuksia ja näkemyksiä, jotka jo elävät sijoittamisella.

Ketjun nimi on pääelantona sijoittaminen ja se tarkoittaa sitä, että ihmisellä voi olla muitakin töitä tai tulonlähteitä rinnalla, vaikka sijoittamistoiminta muodostaisi talouden perustan.

Oma kokemukseni siis on että moni niistä jotka voivat elää pelkästään sijoittamisella (ja ovat niin eläneetkin) kuitenkin haluaa tehdä myös muuta ja tämä on mielestäni miettimisen arvioinen asia kaikille siitä haaveilevalle. Menestyneimmät tuntemani sijoittajat ovat usein laajasti asioista kiinnostuneita ihmisiä ja monessa mukana olevia. Tätä havaintoa kannattaa minusta pari kertaa miettiä ennen kuin päättää vaan fokusoitua monitorien tai tilinpäätösten tuijottamiseen (jos siis haluaa saada elantonsa sijoittamisesta etkä ole työltäsi rahoitusalan ammattilainen).

Näihin näkemyksiin voi toki vapaasti suhtautua setämiehen jorinoina :wink:

6 tykkäystä

Luin koko ketjun läpi nyt löydettyäni sen sattumoisin juuri nyt kun tänään keskusteltuani vaimon kanssa spekuloiden vapaaherraksi siirtymistä. Olen 55v ja aloitin osakesäästämisen 1992 ensimmäisessä työpaikassani. Olen mummosijoittaja, ostan ja unohdan ja jos huomaan iskeneeni käden shaisseen irrottaudun. Nyt salkku paisunut 1.2M€oon pääosin Qt ja parin muun onnistuneen valinnan vuoksi. Yksi on Sampo missä aikanaan näin mainoksen missä helikopteri lensi kartanon pihalle ja kerrottiin asuntolainasta joka maksaa itse itsensä. Ajattelin että nyt on niin härski meininki että pakko ostaa. Salkun osakkeet kasvuyhtiöitä joten osinkotuotto heikko. Lisäksi on listaamatonta yhtiötä n250kE.
Totesin vaimolle tänään kävelyllä että minulla ei ole sellaista mielekästä aikaa vievää harrastusta mikä täyttäisi arjen ja pidän työstäni, ainakin riittävästi niin että kilpailevaa ajanvietettä täyttämään arkea ei ole. Joku osuvasti totesi että 40h vko liikunta ei ole vaihtoehto. Riski olisi että vaimon naama ja jutut alkaisi tympiä ja kohta olisi lusikat jaossa ja salkku 50% pienempi. Nyt olen alkanut katsoa osakkeita osinkopainotuksella jos/kun vapaaherran hommat alkaisi houkuttaa

59 tykkäystä