Vipua salkussa tällä hetkellä 2%. Asunto on velaton ja julkisivuremontin maksoin juuri pois. Saatan nostaa 5% vipua tasoon. Siitä on vaikea nähdä suuren suurta riskiä salkulle.
Tähän voi aina sanoa, ettei 5% nosta tuottoa paljon. Nordnetin superluoton kultatason ollessa kyseessä 0,99% korko on kuitenkin liki ilmaista ja verovähennyskelpoista rahaa. Pitkällä aikavälillä tämä kuitenkin tuo pientä lisää tuottoihin. Aikajänteeni on 15 vuotta vähintään. Lähempänä eläkeikää sitten vipu pois, kun riskitasoa säädetään paremmin ikään sopivaksi.
20 vuotta sijoituskokemusta takana. Viitisen vuotta on ollut pientä vipua salkussa. Itse olen aina ollut “ei velkaa” -tyyppinen ihminen, mutta iän karttuessa alan jo hieman löysätä kantaani velanotossa tuottaviin asioihin. Syömävelkaa kartan myös jatkossa kuin ruttoa.
Ei yhtään. Ei koskaan. Ei ole ollut, eikä tule.
Juu, ei “kantti” kestä minullakaan, arvostan hyviä yöunia. Ei ole myöskään kiire vaurastua, vivun ehdot voivat myös muuttua nousevien korkojen ympäristössä. Erittäin kokenut(lue mielellään vähintään 15 vuotta, jotta ainakin finanssikriisi kuuluu kokemusmaailmaan. Jotkut muistavat tunnelmat myös 1990-luvun alkupuolella🙂) voi varmasti huoletta käyttää 5-10% vipua jopa laskumarkkinassa ja salkku asianomaisilla stoppareilla varustettuna, isomman katson jo hieman ylimielisyydeksi markkinoita kohtaan.
Mutta, jokainen saa toki tehdä omat päätöksensä ja muiden on turha niitä moralisoida. Vaikka olen ollut aikojen saatossa hyvin valikoiden markkinoilla mukana ja vasta nyt vuoden 2017 lopulla alkanut periodi voi lyödä aiemmat ennätykseni, niin muistan liiankin hyvin muutamia ihmiskohtaloita pankkikriisin ja laman tiimoilta 1990-luvulla ja myöhemmin 2000-luvulla finanssikriisin aikana. Kenenkään ei pitäisi “joutua” maksamaan huonoista taloudellisista päätöksistä omalla hengellään. Onneksi nykyään on sentään “sosiaalinen sijoittaminen” Inderesin foorumin kaltaisissa paikoissa ja vertaistukea on saatavilla.
Näitä vanhoja lukiessa tulee mieleen, kuinkahan moni sitten älysi vetää vivut veks tänä vuonna ja selvitä kuiville. No, jos vivutti energiapuolelle niin sittenhän sitä on rikastunut urakalla.
Sama homma. Olen luultavasti menettänyt maalaisjärkeilylläni jonkinlaisen potin, mutta säilyttänyt minäkin mielenrauhan. Eli ei lainaa sijoituksiin vaan “vivutetaan” sillä mitä on. Suurin panostus on metsässä ja yhteismetsissä ja osakkeet ovat vain lisänä paketissa. Nykyinen markkinahermoilu ei tunnu tällä paketilla yhtään miltään. Päinvastoin voisi sanoa.
Täällä yksi joka ei hoksannut. Tosin vivutetun salkun tuotto on ollut yhtä huono tai hieman parempi kuin vivuttamattoman OSTin, joten ei ole ottanut kovin pahasti mielen päälle 
Toisaalta myös superluotto on siirtynyt sellaisiin (toistaiseksi) voitollisiin poimintoihin, joihin ilman vipua ei olisi tullut tartuttua. Vipu vaihtelee 10-20% tienoilla sijoitusvarallisuudesta, mutta kun varallisuus on vielä kohtalaista, niin tuo ei tunnu järin erikoiselta potilta.
Tästä tulikin mieleen, kuinka relevanttia on arvioida velkavipua suhteessa salkkuun, kuin velkavipua suhteessa salkun sisään virtaavaan pääomaan? Tietenkin vipu suhteessa salkkuun kertoo vipukertoimen, ja minkälaisella näkemyksellä sijoittaja seilaa markkinalla. Mutta jos vipua tarkastellaan (henkilökohtaisen) taloudellisen riskin näkökulmasta, vipukerroin ei paljoa paljastakaan.
Sama juttu kuin sijoitusasteessa. On aivan eri asia olla 100% sijoitusasteella, jos salkun koko on 10k€ kuin jos se onkin 100k€. Samoin 20% velkavipu on aivan eri luokan riskinottoa 10k€ salkussa kuin 100k€ salkussa. Jos sijoittajalta jää uutta pääomaa lisättäväksi salkkuun 1k€ / kk, hän voi kuitata pienemmän salkun isohkon vivun kahdessa kuukaudessa. Suuremmassa salkussa sama ottaisi 20 kk, ja varmasti korot vielä hidastavat suoritusta hieman. Tämä tietenkin olettaen että salkkuun virtaa uutta pääomaa ansiotuloista. Suljetussa salkussa asia olisi sama euroista riippuumatta.
Näin laskumarkkinassa vivun riskien noustessa esiin, syntyy siis hieman epäsymmetrinen kuva vivun vaaroista ja vaikutuksesta tuottoon. Pienellä salkulla isona pidetty vipu ei välttämättä ole yhtä hurjapäistä toimintaa kuin isolla salkulla, koska riskitasoa voisi mitata euroilla. Ylöspäin mentäessä kuitenkin prosentit tapaavat puhua, ja kaiken kokoiset salkut saavat vipuvaikutuksen täysimääräisenä.
Tällaisella vaihtoehtoisena mittarilla, velkaa suhteessa kuukausittain salkkuun lisättävään pääomaan, oma velkavipu olisi tällä hetkellä omaan makuun korkeahko 6,xx. Yleensä tämä kerroin on 2-3 tienoilla, mikä ei omia yöunia heiluta.
Ei velkaa, ei vipua.
Pyrin myös pitämään ~7kk nettopalkan vararahastona.
Ylläolevaan liittyy olennaisesti käsitykseni kyvyistäni sijoittajana.
Mielestäni velkvavipua pitää tarkastella kaikkien odotettavissa olevien sijoittamiseen käytettävien tulojen kulmasta. Jos termi Lifecycle investing ei ole vielä tuttu niin suosittelen tutustumaan. Antaa aivan erilaisen näkökulman sijoittamiseen.
Omassa portfolio on pääomaan nähden noin 140% sijoitusasteella mikä on aivan liian vähän. Jos avovaimo suostuisi, niin hakisin asuntoa vasten lainaa jonka sijoittaisin heti, täysmääräisesti.
Esim itsellä tarkoitus eläköityä (jos haluan) 50v iässä, sinne on 15v aikaa. Minun tulisi vivuttaa salkkua koko 15v tulojen verran, ja kun portfolion arvo saavuttaa arvioidun loppusumman, niin sitten aletaan maksamaan vipua pois.
Näin eliminoidaan ns. Last decade risk. Tuo on sellainen riski jota moni sijoittaja ei osaa edes hahmottaa, suosittelen tutustumaan.
Meinaatko, että Nordnet tarjoaa luottoa 1% korolla seuraavat 15 vuotta? Veikkaan, että korkoa nostetaan yllättävän pian 3% tasoille ja siitä sitten tarvittaessa ylöspäin…
Tuskinpa on koko ajan 0,99%. Jos korko nousee liikaa, niin voin luopua vivusta niin halutessani. Eipä esim. 2% korko vielä hirveästi haittaisi. Kolmen kohdalla ei voi puhua enää ilmaisesta rahasta ainakaan, joten houkuttelevuus toki laskee koron noustessa.
Ameriikan maalla hyvin sofistikoituneet sijoittajat kuten Larry Swedroe on puhut kipurajan menevän 2.5% sen jälkeen ei oikein enää ole järkeä. Ja pitää muistaa että korko on verovähennys kelpoinen, vielä.
Tuohan ei toimisi jos sijoitushorisontti on vain 15 vuotta, koska käytännössä tuo ns. last decade olisi jo käynnissä? Jos tuossa esimerkissä riski toteutuisi seuraavan 15 vuoden aikana, siirtyisi eläkäeikä 140% vivulla eteenpäin, jolloin olisitkin ____ vuotta?
Joo, ei omalla kohdalla täysin optimaalisesti toteudu. Eikä minulla ole mitään ongelmaa muutamaa vuotta viettää työelämässä kauemmin.
Vuoden euribor ennustelee ohjauskoron nousevan 2%. Jos asuntolainasta saa maksaa tuollaista korkoa, mitä luulette, että sijoituslainasta saa maksaa vuoden päästä? Isosti vivutetut salkut saattavat johtaa pakkomyynteihin ja tulevat siten syventämään mahdollista dippiä markkinoilla.
Miten tuo konsepti ottaa huomioon sen että 15 vuoden tähtäimellä joskus markkinan total return - tuotto-odotus voi olla vaikka 15 % p.a., joskus negatiivinen (Suomi 1992 vs. Japani 1989)?
Itse uskon että Nordnetin bisnes ei tässä perustu lainan korkoon vaan lainanottajan aktiivisuuden huomattavaan lisääntymiseen. Vivun kanssa joudut miettimään jatkuvasti hajautusta, allokaatiota, lainoitusasteita ja tekemään kokonaisuutta turvaavia toimeksiantoja.
Toisekseen Nordnet lainaa edelleenkin vain rahoja mitä muilta asiakkailta lojuu tileillä tyhjänpanttina. Joten heille raha maksaa vain sen vaihtoehtoiskustannuksen verran.
Eiköhän se lähde siitä olettamasta, että sijoittaja on sofistikoitunut holdatakseen globaalia indeksiportfoliota, jolloin maariski ei ole ongelma 
E: Oma vivutus strategia nojaa myös asioihin joita ei mielestäni ajatella tarpeeksi. Esim velkavivun käyttö muissa kuin pohjoismaissa on paljon riskaabelimpaa. Vaikka häviäisin kaikki rahat ja käteen jäisi vain velka, niin pohjoismaiden kaltaisissa oleskeluyhteiskunnassa kukaan ei joudu kadulle asumaan.
Oman riskikapasiteetin määrittäminen pitäisi olla sijoittajan ykkösprioriteetti. Edes lopullisen portfolion muodostaminen ei ole niin tärkeää, imho.
Tämähän vanheni hyvin. Nordnet nostaa Kulta ja Hopea luoton korkoja 1% yksiköllä 12.10 alkaen.
Minä epäilen että sijoittajatkin kollektiivisesti tämän osasi ennustaa. Jotenkin viimepäivinä eri foorumeilla sijoituslainoista ja varsinkin koroista ollut paljon puhetta. Jännä juttu tämä “Market efficiency” 
En olisi uskonut, että nostavat ihan* näin nopeasti. Mutta kerrankin olin jossain oikeilla jäljillä. 
Tämä menee tietenkin siihen, että kun on oikea aika kahmia markkinoilta kaikki osakkeet mitä irti saa ja mielellään vivulla. On korko kivuliaasti jossain 5% tietämillä, jolloin monella jää laina ottamatta ja rikastuminenkin välistä