Tsemppiä lvi-suunnittelun opiskeluun ja onnittelut, todella hyvä valinta!
Jos tarkoituksena on tehdä pelkkää suunnittelua, niin palkkaa “jää kohtuulliseksi” ja nousu on hidasta kun kerrytellään työvuosia ja vanhemman suunnittelijan titteliä. Alalla on kuitenkin mahdollista päästä suunnittelijataustalla muihin asiantuntija, projektipäällikkö ja tiimin/ryhmänvetäjä tehtäviin joissa palkkaus usein merkittävästi paremmin. Yrittäjänä mahdollisuuksia vielä lisää.
Enntiedä valmistunko ikinä. Palkka tällä hetkellä 4600e, isossa firmassa myyntihommissa kivalla tittelillä. Yrittäjyys kiinnostaa, olen miettinyt lvv ja iv-vastaavan hommia toiminimellä. Kivastibtekisi ekstraa ihan putkimiehenäkin. Entinen duunikaveri teki piemeästi hommiaviikinloppuisin ja nettosi helposti 2-3000e.
Teollisuuden toimihenkilö, 49v. Maksan veroja 30-34000 vuodessa. En tee ylityötä tms. Ja tässä syy pieneen vaurastumiseen. Palkkakeskustelu on verotuskeskustelu pohjimmiltaan. Progressio leikkaa rajusti.
No ei ole. Progressio toki leikkaa, ja keskituloiset ovat progression kannalta kaikkein epäedullisimmassa asennossa, mutta palkkakeskustelu on palkkakeskustelua ja verotuskeskustelu verotuskeskustelua.
Palkkakeskustelussa voisi toki pohtia sitäkin, mikä on ns. tarpeeksi vai kannattaako koko ajan pyytää lisää? Muutamassa viestissä sitä täällä on sivuttukin, varsinkin pienten palkankorotusten yhteydessä. Satasesta ei kannata vääntää “loppuun saakka” koska hyöty siitä on pahimmillaan vain reilut viisikymppiä ja miinuksena voi mennä välit päättäjäportaaseen niin pahasti että se alkaa vaikuttaa työnkuvaan.
Itse olen kallistumassa siihen, että säädän palkkaani omia työtehtäviäni sekä työni sisältöä, ehkäpä myös työnteon intensiteettiä muokkaamalla. Progressio ja ylläolevat näkökohdat huomioiden se on minun tapauksessani parempi vaikutustapa, varsinkin kun asiantuntijatyössä ei tunteja tai päivittäisiä työsuorituksia kukaan kyttää muutenkaan.
Ei ole, palkka ja sen sosialisointi kulkee niin käsi kädessä. Jos jotakin tekee ja on myös vähän tuuria on sen palkan kimpussa joku, jonka kantava argumentti on A tulot johtuvat riistosta B otetaan rikkailta. Siinä samoilla linjoilla, että tämä riittää nyt minulle ja tästä en halua lisätä työn määrää, progressio siis aiheuttaa haluttomuuden tehdä enempää. Sivutoimisen yrittäjyyden pistinkin pakettiin koska katson lisääntyneen vapaan olevan parempi investointi.
Ei löytynyt (tulo)verotukselle omaa ketjua, perustin sellaisen:
Todella monella suurituloisella perusteluna suurituloisuuteen on “teen aivan älyttömästi töitä”. Hienoa, että olet huomioinut myös sen pienen tuurin merkityksen! 
Veroprogression ja suuren marginaaliverotuksen vastustajat ovat luonnollisesti yleensä myös suurituloisia. Siis niitä, jotka jo “tekee aivan älyttömästi töitä”. Tarvitseeko heidän siis vielä huolia siitä, mikä olisi veroprosentti, jos tekisi VIELÄ enemmän töitä. Ja kuinka paljon on edes mahdolliata tehdä “aivan älyttömän” lisäksi töitä?
Lainaan tässä omaa viestiäni parin kuukauden takaa.
Pankissa tosiaan riippuu palkka hyvinkin paljon siitä mitä teet ja vaihtoehtoja on käytännössä loputtomasti. Jos lähdetään liikkeelle sieltä kassalta niin palkka on melkoisen surkea ja oikeastaan siitä jos mennään vaativampiin tehtäviin pari kolme pykälää niin ainakin meillä palkka tulee suoraan taulukosta eikä mitään neuvotteluvaraa ole.
Itse olen ns. viimeisessä taulukon mukaisessa luokassa + pieni henkilökohtainen lisä. Tästä eteenpäin palkka alkaakin olemaan enemmän neuvottelukysymys.
21v myyntihommia opintojen ohella. Tällä hetkellä noin 40-50h/kk, palkka koostuu tunnit+lisät+proviikka+bonukset, noin 700-1200e/kk nettona. Kesällä sitten täydet tunnit ja pääsee makselemaan kaikki vuoden tuet takaisin. :')
Mielestäni harva on valmis tekemään paljon työtä nykyään. Vapaa-aika on tärkeämpi. Verotuksen takia ymmärrän sen. Yrittäjät ovat tietenkin kovia tekemään pitkää päivää.
Röntgenhoitaja, 7v kokemusta, 2 työpaikkaa takana, 2900e/kk ilman lisiä, (tuosta palkasta siis 100e tulee vastuutehtävistä).
Tämä on erittäin mielenkiintoinen keskustelu, myös kyllästynyt iltalehden otsikoihin.
Suomessa vientiteollisuus valmistaa enemmän bulkkia sekä enemmän b-to-b -markkinalle. Tanskassa vientiteollisuus valmistaa vähemmän bulkkia ja enemmän b-to-c -markkinalle. Kärjistäen ja osittain vitsillä voisi sanoa, että suomalainen myy tanskalaiselle puun satasella, josta tanskalainen valmistaa huonekalun ja myy sen suomalaiselle tonnilla. Tosimaailman esimerkki olisi esim. lego: aika pieni legopaketti maksaa kaupassa useamman kympin ja sen valmistaminen maksaa varmaan euron. Paljonko tällaisia esimerkkejä löytyy Suomen suurimmista yrityksistä?
Tanskassa etäisyydet ovat pieniä niin maan sisäisesti kuin naapurimaihin, minkä ansiosta alhaiset logistiikkakustannukset, enemmän ulkomaan turismia naapurimaista (etenkin Saksasta voisin kuvitella) sekä lämpimämpi ilmasto, minkä ansiosta pienempi lämmitystarve sekä sopivampi ilmasto maataloudelle. Maan määrä toki puute, mutta toisaalta Suomessa maa-ala on pääosin metsää eikä ns. taloudellisessa mielessä hyötykäytössä.
Tanskassa oma valuutta. Tanskan pörssin kokonaisarvo 2x Suomen vastaavaan verrattuna ja ihmisiä suunnilleen yhtä paljon. Tuohan menee aika hyvin linjaan palkkaerojenkin kanssa. Keskimääräinen tanskalainen ihminen on luultavasti enemmän itseensä uskova ja riskiä ottava taloudellisessa mielessä.
Nämäkin varmaan vain pintaraapaisua. Ei varmasti ole yksittäistä tekijää, miksi Tanska on niin paljon vauraampi maa, mutta on paljon pienempiä tekijöitä, joista kumuloituvana tulee iso ero.
Hyvinkin paljon komppaan kaikkea kirjoittamaasi tässä asiassa
Lisäisin vielä että Tanska on kiinni manner-euroopassa ja siellä on käyty aktiivisesti kauppaa joka suuntaan siinä vaiheessa kun suomessa Lalli tutustui piispa Henrikkiin.
Ovat siis huomattavan bisnes orientoituneita ja (omasta mielestäni) ärsyttävän hyvällä itsetunnolla varustettuja verrattuna suomalaiseen metsäkansaan. Tämä tietysti rankkaa liiottelua mutta perustuu kuitenkin omiin havaintoihin kun olen aikoinani ollut paljon tanskalaisten kanssa tekemisissä työelämässä.
Näin se on joka firmassa. Itsellä riittää intoa pari-kolme vuotta, sen jälkeen on yleensä tullut selväksi että en tule hyötymään siitä mitään. Minusta tuntuu että suomalaiset firmat ovat huonoja palkitsemaan työntekijöitä muutenkin.
Niin siis suomeksi halusit sanoa, että hyvää palkkaa saavat ovat saaneet sen vaan tuurilla ja he eivät kuitenkaan viitsisi tehdä enempää, niin sama sitten nostaa marginaalivero vaikka yli 100 %:n ja se olisi vieläpä mielestäsi oikeudenmukaista.
Omalta osaltani voisin sanoa, että minä VOISIN olla varsin suurituloinen, mutta tässä progressiivisessa ympäristössä olen vain yli keskituloinen. Olen aikanaan kieltäytynyt ylennyksestä ja muutenkin tehnyt toimenpiteitä, joilla olen minimoinut vastuiden lisääntymisen.
Lisäksi voi vielä huomioida, että olen vuosikaudet tässä enemmän, tai vähemmän kuitenkin roikkunut jonkin tason työuupumuksen rajamailla ja jo tausta on sellainen, mitä nykyään saa jatkuvasti lukea näiden “syrjäytyneiden” elämäntarinasta: koulukiusaamista, masennusta ja siihen päälle itsellä vielä sairas äiti, eroperhe ja lapsuus 90-luvun lamassa. Erona se, että aikanaan tullut mieleenkään vaan jättäytyä kotiin makoilemaan, “kun ei viitsisi” ja kun kaikki on niin kauhean rankkaa.
Minä koen äärimmäisen epäoikeudenmuukaiseksi, että loppujen lopuksi elintasossani on aika pieni ero näiden toisin valinneiden kanssa ja että multa viedään ihan käsittämätön osuus mun rahoisa.
Nykymaailmassa olisi suunnaton sankari ja kaikkien lempilapsi, jos olisin vaan jäänyt kotiin makaamaan. Nyt olen kuitenkin riistäjä ja itsekäs mulkku. Ymmärrän toki sympatisoinnin haastavissa elämänoloissa olevien suhteen, mutta kyllä ihan ensimmäisenä nyt voisi edes vähän muuttaa asenneilmapiiriä, missä itsensä lisäksi jonkun kotona makoilevan elättävät eivät nyt olisi yhteiskunnan pahimipia vihollisia.
Itse en ole suoraan tanskalaisten kanssa tekemisissä, mutta kuulen kollegoilta kaikenlaista. Suomen eduksi pitää kyllä nostaa kaikki teknologiaan liittyvä osaaminen. Kaikenlaisessa koodaamisessa ja ylipäänsä työn tekemisen automatisaatiossa ollaan Tanskaa edellä. Toki näkökulmani voi olla rajoittunut vain tietylle alalle. Jos vähänkään pidemmälle tulevaisuuteen katsotaan, millainen maailma luultavasti on muutaman vuosikymmenen kuluttua, niin ainakin tässä mielessä on niin sanotusti valoa tunnelin päässä.
En ole lainkaan erimieltä tuosta teknologiaan liittyvästä osaamisesta.
Se teknologia pitää kuitenkin osata kaupallistaa ja maailmanvalloitus vaatii rahoitusta ja hyviä supliikkitaitoja. Joten jatkossakin se tanskalainen bisnesenkeli sitten ostaa enemmistön siitä suomalaisesta teknopajasta kun tuote on riittävän kypsä läpimurtoon.
Hyvää palkkaa saavat ovat saaneet pääsääntöisesti palkkansa taidolla, työnteolla, sinnikkyydellä, hyvällä kasvatuksella jne. Hyvää palkkaa saavat tekevät myös reilusti töitä, jolloin “lisätyöresurssia” ei liene kovin paljoa olemassa.
Jos teet 45h/vko töitä vastuullisessa ja kuormittavassa työssä ja sinulle tarjotaan 5 lisätuntia ensi viikolle. Kieltäydytkö enemmän 60% marginaaliveron vuoksi, vai sen vuoksi, että haluat pitää vapaa-aikasi? Kielyäytyisitkö 50% marginaaliverolla edelleen? Entäs 40%?
Tiedämme myös, että liika stressi ja työnteko aiheuttaa aika paljon muita ongelmia, jolloin tuo lisätyö saattaa kääntyä yhteiskuntaa vastaan; oma appiukkoni on rahakkaissa hommissa, mutta reilu kolmekymppisenä “puhkesi” diabetes stressin vaikutuksesta. On kyllä yhteiskunnalle hyödyllinen kaveri ja maksaa veronsa mukisematta, mutta tuon “liikatyönteon” johdosta yhteiskunta on kymmeniä vuosia kustantanut hänelle (omavastuuta lukuunottamatta) kohtuukalliilla diabeteshoitoja.
Sitä en sitten pysty millään laskemaan tämän yksittäisen esimerkin kohdalla kumpi olisi tullut yhteiskunnalle hyödyllisemmäksi A) Nykyinen tilanne, jossa tuottaa Suomelle melko paljon vero- ja vientituloja runsaalla työnteolla, mutta myös kuluttaa varoja noilla terveyshuolilla, vai B) Olisi tehnyt vähemmän töitä ja tuonut Suomelle vähemmän tuloja, mutta pysynyt terveenä ja kuormittanut terveydenhuoltoa vähemmän.
Sen tiedän laskemattakin, että terveydenhuollon kustannukset (myös vain työikäisten) ovat paisuneet ennennäkemättömäksi. Kausaliteettia työstressin kanssa en voi todistaa.
Hyvää palkkaa saavat ovat saaneet pääsääntöisesti palkkansa taidolla, työnteolla, sinnikkyydellä, hyvällä kasvatuksella jne. Hyvää palkkaa saavat tekevät myös reilusti töitä, jolloin “lisätyöresurssia” ei liene kovin paljoa olemassa.
Ei välttämättä. It-alalla monet ellei suurin osa tekee ihan normaalia 7,5 -tuntista. Ainakin siellä missä minä olen ollut töissä. Tuottavuus ei aina tule pitkistä päivistä. Tuottavuuserot alalla ovat helposti kymmenluokkaa parhaiden ja heikoimpien välillä.
Jos teet tavoitteeseen nähden vääriä asioita, teet nekin tyhmästi ja käytät aikasi tehottomasti, ero voi olla jopa sataluokassa…