Keskikokoisessa IT-alan yrityksessä lead full stack koodari / tiiminvetäjä. Esihenkilövastuuta on mutta en vastaa tiimini suoriutumisesta/tavoitteista, joten vain joku 20-30% ajasta menee esihenkilötyöhön/rekryymiseen. 32v, koulutus FM. 7000e/kk ja vapaaehtoisesta päivystysviikosta rapiat 750e-1000e päälle riippuen tarvitseeko reagoida mihinkään. Nettona tuo on normikuukautena n. 4800e.
Mutta paljon oleellisempaa, pidän nykyisestä työstäni todella paljon, olen motivoitunut ja työyhteisö on mieluisa. Välillä tulee tehtyä ylimääräisiä tunteja ihan rakkaudesta lajiin, ei ehkä pitäisi.
Voipi olla että moni asia muuttunut vuosien varrella liittyen kannustinloukkuun, mutta tulee joitakin vuosien varrelta mieleen. Tyttöystävä katsottiin avopuolisoksi, joten minulla elatusvelvollisuus. Oltiin molemmat työttömiä ja otin vastaan työn jossa palkka oli 1496e/kk brutto (myyjä), eli shakkimatti koska saatiin suunnilleen sama työttömänä.
Opiskellessa AMK:ssa oli hallitukselta tullut terveisiä, että pitäisi nopeammin valmistua (töihin äkkiä). Paperit ulos 2 vuotta 7kk, mutta ei kannustanut työllistyä kun tuloraja paukkui ja tarkastelujakso oli vuoden loppuun ja olisi peritty opintotukia takaisin. Sitten työkkärin toiminta pisti lisää kapulaa rattaisiin. Olin innokas ja pohdin miten saisin jalkaa oven väliin omalta alaltani ja kysyin työkkäristä voisinko hankkia oman alani työharjoittelupaikan, ei onnistu (ilmeisesti he osoittavat paikan). Olin myös väsäämässä wordpressillä nettisivuja ja ajatuksena oli affliate-sivutulot ja kysyin työkkäristä voinko aloitella yritystoimintaa, josta tulee 0e, menettämättä työttömyysturvaa. Ei onnistu kun se aika on pois työnhausta.
Tein satunnaisia vuokratöitä ja itseni mukaan lukien moni teki max 200e edestä kk töitä, koska ylimenevästä osasta alkoi menettää tukia. Muuttohommassa oli 10e/h, jos teit lisätöitä tuntipalkka olisi laskenut koko ajan mitä enemmän teit ja puhutaan semi raskaasta työstä, eikä se ilmaista ollut ajella autolla sinne työmaille.
Myös työkkäri pakotti joskus hakemaan 30h sopparilla huonekaluliikeen varastolle, pistin cv:n wordpadiin ja tein niin kämäsen hakemuksen kun pystyin, tiedän että joku toinen tuon paikan oikeasti tarvitsisi, mutta se en ollut minä. Aikamoista ajan haaskuuta sanon minä, ja jonkinlainen perustulo olisi kiva niin uskaltaisi aloittaa yritystoimintaa, ottaa lyhyitä töitä vastaan ja myös osa-aikatyötä. Vuokratyöt ja pätkät ovat lisääntyneet ja tällä hetkellä tuo tukiviidakko alkaa olla melkoinen sillisalaatti.
Kyllä itseä ihan itkettää lukea summia mitä porukka tienaa. Laitetaan sitten itsekkin tietoa “vähän” huonimmista tienesteistä.
30v Merkonomi, pääosin kaupan hyllytys hommissa ja nekin olleet täysin vuokratöitä ja muita pätkähommia.
Vihdoin tiedossa jopa määräaikainen kesätyö, sekin tosin ruokakaupan kassalle mutta tuleepahan vihdoin varmat ja selkeät työvuorot jotka saa tietää jo selvästi ajoissa.
Tienestit vuokratöissä olleet hyvin vaihtelevia, käteen jäänyt n. 200-600€/kk + liiton rahat joissa juuri tulikin päivät täyteen, parhaimmillaan ehkä kerran käteen jäänyt summa n. 1500€.
Kapuloita rattaisiin on itselle elämässä tuonut terveys ongelmat jonka myötä ollut sairas eläkkeelläkin…
Onhan tää toisaalta ihan ok tilanne kun kyllä leivän saan pöytään ja perheeni elätettyä ja jää hyvin aikaa tehdä muutakin kuin töitä. Oma elämä meneekin täysin tyylillä “ei ne suuret tulot vaan pienet menot”.
Edit: lisätään tähän vielä että yksin olisi varmaan vaikea tulla toimeen mutta onneksi vaimo jolla vakkari paikan myötä vähän korkeammat tulot kuin minulla. Mutta vaikka itsellä näin p*ska palkka niin kyllä silti joka kuukausi saan rahaa laitettua sijoituksiin yms. Tosin kovin usein ei voi mitään arkipäivästä poikkeavaa tehdä, mutta kyllä siihen jo elämässä ihan tottunut
Se vaan on myös niin että kyllä firmat usein ihmettelee miksi vasta n. 27 vuotiaasta eteenpäin on töitä hakenut ja sairaudet rajoittavat paljonkin mihin töihin hakee. Kaikilla ei mene elämä täysin suunnitellusti. Mutta en ala sen enempää omasta elämästä tässä tarinoimaan menee jo vähän offtopiciksi
Tsemppiä ja toiv terveyshuolet helpottaa ja saat jalkaa ovenrakoon paremmin myös työelämässä. Kannattaa muutenkin ketjua lukiessa muistaa että sen lisäksi että palkkaus ei korreloi mitenkään yksi yhteen onnellisuuden kanssa ketjuun myös kirjoittaa enimmäkseen se pieni osuus ihmisistä joilla on keskimääräistä korkeampi palkka. Puhumattakaan siitä mitä sen palkan eteen on joutunut usein uhraamaan.
Samaa vääristymää on tietysti koko sosiaalinen media pullollaan jossa tuntuu että kaikilla muilla menee niin hemmetin hyvin ja kaikki on niin hiton kauniita, rohkeita ja rikkaita samalla kun omasta peilistä takaisin tuijottaa silmäpussillinen pullukka harvahammas länkisääri jolla ei tunnu tuuri paljon käyvän vaan jos asiat ei nyt mene ihan päin v###a niin ainakin tunnelma on kuin sillä kuuluisalla norsulla posliinikaupassa.
Tsemppiä lvi-suunnittelun opiskeluun ja onnittelut, todella hyvä valinta!
Jos tarkoituksena on tehdä pelkkää suunnittelua, niin palkkaa “jää kohtuulliseksi” ja nousu on hidasta kun kerrytellään työvuosia ja vanhemman suunnittelijan titteliä. Alalla on kuitenkin mahdollista päästä suunnittelijataustalla muihin asiantuntija, projektipäällikkö ja tiimin/ryhmänvetäjä tehtäviin joissa palkkaus usein merkittävästi paremmin. Yrittäjänä mahdollisuuksia vielä lisää.
Enntiedä valmistunko ikinä. Palkka tällä hetkellä 4600e, isossa firmassa myyntihommissa kivalla tittelillä. Yrittäjyys kiinnostaa, olen miettinyt lvv ja iv-vastaavan hommia toiminimellä. Kivastibtekisi ekstraa ihan putkimiehenäkin. Entinen duunikaveri teki piemeästi hommiaviikinloppuisin ja nettosi helposti 2-3000e.
Teollisuuden toimihenkilö, 49v. Maksan veroja 30-34000 vuodessa. En tee ylityötä tms. Ja tässä syy pieneen vaurastumiseen. Palkkakeskustelu on verotuskeskustelu pohjimmiltaan. Progressio leikkaa rajusti.
No ei ole. Progressio toki leikkaa, ja keskituloiset ovat progression kannalta kaikkein epäedullisimmassa asennossa, mutta palkkakeskustelu on palkkakeskustelua ja verotuskeskustelu verotuskeskustelua.
Palkkakeskustelussa voisi toki pohtia sitäkin, mikä on ns. tarpeeksi vai kannattaako koko ajan pyytää lisää? Muutamassa viestissä sitä täällä on sivuttukin, varsinkin pienten palkankorotusten yhteydessä. Satasesta ei kannata vääntää “loppuun saakka” koska hyöty siitä on pahimmillaan vain reilut viisikymppiä ja miinuksena voi mennä välit päättäjäportaaseen niin pahasti että se alkaa vaikuttaa työnkuvaan.
Itse olen kallistumassa siihen, että säädän palkkaani omia työtehtäviäni sekä työni sisältöä, ehkäpä myös työnteon intensiteettiä muokkaamalla. Progressio ja ylläolevat näkökohdat huomioiden se on minun tapauksessani parempi vaikutustapa, varsinkin kun asiantuntijatyössä ei tunteja tai päivittäisiä työsuorituksia kukaan kyttää muutenkaan.
Ei ole, palkka ja sen sosialisointi kulkee niin käsi kädessä. Jos jotakin tekee ja on myös vähän tuuria on sen palkan kimpussa joku, jonka kantava argumentti on A tulot johtuvat riistosta B otetaan rikkailta. Siinä samoilla linjoilla, että tämä riittää nyt minulle ja tästä en halua lisätä työn määrää, progressio siis aiheuttaa haluttomuuden tehdä enempää. Sivutoimisen yrittäjyyden pistinkin pakettiin koska katson lisääntyneen vapaan olevan parempi investointi.
Todella monella suurituloisella perusteluna suurituloisuuteen on “teen aivan älyttömästi töitä”. Hienoa, että olet huomioinut myös sen pienen tuurin merkityksen!
Veroprogression ja suuren marginaaliverotuksen vastustajat ovat luonnollisesti yleensä myös suurituloisia. Siis niitä, jotka jo “tekee aivan älyttömästi töitä”. Tarvitseeko heidän siis vielä huolia siitä, mikä olisi veroprosentti, jos tekisi VIELÄ enemmän töitä. Ja kuinka paljon on edes mahdolliata tehdä “aivan älyttömän” lisäksi töitä?
Lainaan tässä omaa viestiäni parin kuukauden takaa.
Pankissa tosiaan riippuu palkka hyvinkin paljon siitä mitä teet ja vaihtoehtoja on käytännössä loputtomasti. Jos lähdetään liikkeelle sieltä kassalta niin palkka on melkoisen surkea ja oikeastaan siitä jos mennään vaativampiin tehtäviin pari kolme pykälää niin ainakin meillä palkka tulee suoraan taulukosta eikä mitään neuvotteluvaraa ole.
Itse olen ns. viimeisessä taulukon mukaisessa luokassa + pieni henkilökohtainen lisä. Tästä eteenpäin palkka alkaakin olemaan enemmän neuvottelukysymys.
21v myyntihommia opintojen ohella. Tällä hetkellä noin 40-50h/kk, palkka koostuu tunnit+lisät+proviikka+bonukset, noin 700-1200e/kk nettona. Kesällä sitten täydet tunnit ja pääsee makselemaan kaikki vuoden tuet takaisin. :')
Mielestäni harva on valmis tekemään paljon työtä nykyään. Vapaa-aika on tärkeämpi. Verotuksen takia ymmärrän sen. Yrittäjät ovat tietenkin kovia tekemään pitkää päivää.
Röntgenhoitaja, 7v kokemusta, 2 työpaikkaa takana, 2900e/kk ilman lisiä, (tuosta palkasta siis 100e tulee vastuutehtävistä).
Tämä on erittäin mielenkiintoinen keskustelu, myös kyllästynyt iltalehden otsikoihin.
Suomessa vientiteollisuus valmistaa enemmän bulkkia sekä enemmän b-to-b -markkinalle. Tanskassa vientiteollisuus valmistaa vähemmän bulkkia ja enemmän b-to-c -markkinalle. Kärjistäen ja osittain vitsillä voisi sanoa, että suomalainen myy tanskalaiselle puun satasella, josta tanskalainen valmistaa huonekalun ja myy sen suomalaiselle tonnilla. Tosimaailman esimerkki olisi esim. lego: aika pieni legopaketti maksaa kaupassa useamman kympin ja sen valmistaminen maksaa varmaan euron. Paljonko tällaisia esimerkkejä löytyy Suomen suurimmista yrityksistä?
Tanskassa etäisyydet ovat pieniä niin maan sisäisesti kuin naapurimaihin, minkä ansiosta alhaiset logistiikkakustannukset, enemmän ulkomaan turismia naapurimaista (etenkin Saksasta voisin kuvitella) sekä lämpimämpi ilmasto, minkä ansiosta pienempi lämmitystarve sekä sopivampi ilmasto maataloudelle. Maan määrä toki puute, mutta toisaalta Suomessa maa-ala on pääosin metsää eikä ns. taloudellisessa mielessä hyötykäytössä.
Tanskassa oma valuutta. Tanskan pörssin kokonaisarvo 2x Suomen vastaavaan verrattuna ja ihmisiä suunnilleen yhtä paljon. Tuohan menee aika hyvin linjaan palkkaerojenkin kanssa. Keskimääräinen tanskalainen ihminen on luultavasti enemmän itseensä uskova ja riskiä ottava taloudellisessa mielessä.
Nämäkin varmaan vain pintaraapaisua. Ei varmasti ole yksittäistä tekijää, miksi Tanska on niin paljon vauraampi maa, mutta on paljon pienempiä tekijöitä, joista kumuloituvana tulee iso ero.
