Teen sisäistä laskentaa isossa pörssiyhtiössä. Aloitin business controllerina ja nyt olen vastuussa yhden liikentoimintayksikön raportoinnista suoraan toimitusjohtajalle. Osallistun myös strategian luomiseen ja muihin projekteihin mutta päätehtäväni on raportoida liiketoiminnan sujumisesta viikkotasolla.
35 tykkäystä
Voisin myös päivittää oman tilanteeni heti näin 2 vuoden jälkeen ensimmäisestä postauksesta.
Firma vaihtunut kertaalleen kahden vuoden aikana ja palkka nostettu tämän johdosta 5650e/kk → 6700e/kk. Työtehtävien sisältöön ei merkittäviä muutoksia.
'22 päästy sisään myös yliopistoon korottamaan AMK ins → DI, muutama kurssi taputeltu tähän päivään mennessä. Ei kiirettä tämän kanssa, kunhan valmistuisi joskus…
100ke salkun uho ensimmäisestä postauksesta tähän päivään mennessä jäi vähän vaille. Kuluvan päivän numeroilla mitattuna 13ke alle. Jospa ensi vuodeksi 
18 tykkäystä
Noin kymmenen vuotta uraa takana, tällä hetkellä asiantuntija roolissa kansainvälisessä yrityksessä logistiikan alalla. Nyt mahdollisuus edetä esimiestehtäviin. Tämän hetken palkka 5500e, jatkossa johtaisin omaa tiimiäni, noin kuusi henkeä.
Ajattelin pyytää palkkaa reilusti lisää ~6800e.
Onko hyvänsuuruinen/realistinen pyyntö?
7 tykkäystä
Palkka nousut nyt työnantajan aloitteesta 2830 euroon. Erittäin tyytyväinen tilanteeseen.
23 tykkäystä
Vaikuttaisi realistiselta
Ihan mielenkiinnosta, kun tuo bruttopalkka ei paljoa kerro, paljonko jää 7700€ brutosta käteen kaikkien verojen ja maksujen jälkeen?
1 tykkäys
Olisi myös kiinnostavaa tietää, että paljonko ihmiset oikeasti tekevät työtä palkkansa eteen. Pitääkö viikonloppuisinkin olla luurin tavoitettavissa ja illat istua toimistolla, vai voiko vetää 9-17 liukumien kanssa joka päivä? Käytännössä siis tuntipalkka vs. kuukausipalkka.
9 tykkäystä
Bruttopalkka kertoo aivan kaiken tarpeellisen.
Nettona tekee noin 4315 euroa ja enemmän jos on jotain henkilökohtaisia verovähennyksiä.
16 tykkäystä
Sain veroprosenttilaskurista nettopalkaksi 4735€.
Oletuksiksi laitoin Espoo, ei kirkollisveroa.
Ja oletin että vuosipalkka on 12,6x kk-palkka, koska lomarahat.
Veroprosenttilaskuri ei taida ottaa huomioon Työeläkemaksua ja työttömyysvakuutusmaksua.
Ps. Itse ja tuo linkkaamani sivusto käyttää kerrointa 12.5 kuukausipalkan ja vuosipalkan väiillä.
Kyllä siellä sivun lopussa sanotaan:
Palkastasi peritään verojen lisäksi eläkevakuutusmaksua 7,15 % ja työttömyysvakuutusmaksua 1,50 %. Jos haluat laskea, kuinka paljon palkastasi jää käteen verojen ja maksujen jälkeen, lisää veroprosenttiisi 8,65 %.
Ja tämän otin huomioon laskelmassa. Nuo erät syövät 666€ kk-nettopalkasta.
Eos onko kaava lomarahoista yleispätevä. Meillä on 5 viikkoa lomaa (30 lomapäivää näillä hassuilla lauantaisäännöillä) ja lomapalkka on kk-peruspalkka/25 jolloin lomarahaa saa kk-palkka / 25 x 30 / 2 = 0.6 x kk-palkka.
Tämä jäi pariksi tunniksi edit-tilaan, mutta laskeskelin sekä 12.6 että 12.5 kertoimilla:
(96250*(1-0.0865)-28598.89)/12.5=4746, veroaste 38.36%, netto vuosipalkka 59325€.
(97020*(1-0.0865)-28964.87)/12.6=4735€, veroaste 38.5%, netto vuosipalkka 59663€.
Vähän epäintuitiivista, että sain isomman luvun kk-palkalle tuolla 12.5 kertoimella.
1 tykkäys
Espoon kaupungin vuoden 2023 tuloveroprosentti vuodelle 2023 on 5,36 prosenttia
Esimerkeissä on käytetty keskimääräistä kunnallisveroprosenttia (7,37) ja kirkollisveroprosenttia (1,38)
Nämä selittävät eroa 3.39% numeroissa eli 247.5 euroa.
Vielä on heittoa numeroissa noin 172 euroa. Mitään arvauksia kumpi lähde oikeassa?
Omalla kohdalla 7600€/kk brutosta tulee vähennysten jälkeen melko tarkasti 4600€/kk netto.
3 tykkäystä
No ei kerro. Tuossakin eri laskuesimerkeissä oli 500€ heitto. Kyllä se toki suuntaa antaa, mutta siihen vaikuttaa niin moni asia että lopputulos on lähes jokaisella eri. Kiinnosti lähinnä siksi tietää, että kuinka paljon käteen jäävä osuus on enemmän kuin itselläni, kun tulot nousevat. Itselläni noin 6200e kk palkasta jää se noin 3700€.
3 tykkäystä
Se mitä jokaiselle jää käteen nettona on subjektiivinen summa riippuen kunnasta, kirkollisverosta, iästä ja lopuksi henkilökohtaisista vähennyksistä.
@Puke saa 7600e tuloilla vähemmän nettona kun @Nortti1 laskelma 7300e mukaan kertoo että Veronmaksajien sivusto on lähempänä totuutta mutta kunnallisveroprosentit ja kirkollisverot sotkevat vertailua. Palkansaajan veroprosentit – Veronmaksajain Keskusliitto ry
Laskelmassani oli 7700€/kk bruttopalkka + lomarahat.
Saattoi käydä niin että vahingossa käytin jonkun nimeltä mainitsemattoman koodarin kuukausi palkkaa @Groke palkan sijasta. Tämä 7300e vs 7700e tasoittaakin erot meidän laskemissa. Oikealla kuukausipalkalla palkansajien sivusto näyttää 4515e/kk palkkaa. Tämä on täysin linjassa jos käyttäisi samaa kunnnallis ja kirkollisveroprosenttia.
1 tykkäys
Kumman työ on tulevaisuudessa mahdollista automatisoida. Vahva veikkaus että paremmin palkattu.
5 tykkäystä
Ymmärsit täysin väärin. Tulevaisuudessa näillä nappien painajilla ei ole töitä kun sen kaltaiset hommat on mahdollista automatisoida täysin. Fyysistä työtä vaativat työt tulevat pysymään vielä pitkään ihmisillä koska ne on vaikeita automatioida ja niissä on pieni palkka.
Aiheeseen viitataan tässä erinomaisessa podcastissa. Cool Worlds Podcast: #4 Hod Lipson - Automated Physics Discovery, ChatGPT, Future of AI on Apple Podcasts
18 tykkäystä
Niin, mitä nyt varastotöitä automatisoidaan kovaa vauhtia robottikeruuksi ja kaupan kassatkin alkavat olla kohta vähemmistöä automaattikassarivistön päässä. Teollisuuden automaatiosta on myös paljon esimerkkejä kuten hitsaus- ja kokoonpanotyöt, raaka-ainevarastointi, sisäiset kuljetukset, erilaiset käsittelytyöt, täyttö, pakkaaminen… Missään noista ei enää tarvita kuin se “paria nappia painava jättipalkan saaja” joka ohjaa (=valvoo) robotteja.
Unohdat, että vaikka duunariyksilöllä on pieni palkka, tarvitaan heitä paljon yksinkertaisen työn tekijöiksi. Lisäksi haittakorvaukset ovat kalliita työnantajalle koska varaston on varsinkin keskusliikkeiden tapauksessa pyörittävä 24/7 puhumattakaan kauppojen nykyaukioloajoista. Robotit tai varastoautomaatit eivät myöskään sairasta.
6 tykkäystä