Ihan mielenkiinnosta, kun tuo bruttopalkka ei paljoa kerro, paljonko jää 7700€ brutosta käteen kaikkien verojen ja maksujen jälkeen?
1 tykkäys
Olisi myös kiinnostavaa tietää, että paljonko ihmiset oikeasti tekevät työtä palkkansa eteen. Pitääkö viikonloppuisinkin olla luurin tavoitettavissa ja illat istua toimistolla, vai voiko vetää 9-17 liukumien kanssa joka päivä? Käytännössä siis tuntipalkka vs. kuukausipalkka.
9 tykkäystä
Bruttopalkka kertoo aivan kaiken tarpeellisen.
Nettona tekee noin 4315 euroa ja enemmän jos on jotain henkilökohtaisia verovähennyksiä.
16 tykkäystä
Sain veroprosenttilaskurista nettopalkaksi 4735€.
Oletuksiksi laitoin Espoo, ei kirkollisveroa.
Ja oletin että vuosipalkka on 12,6x kk-palkka, koska lomarahat.
Veroprosenttilaskuri ei taida ottaa huomioon Työeläkemaksua ja työttömyysvakuutusmaksua.
Ps. Itse ja tuo linkkaamani sivusto käyttää kerrointa 12.5 kuukausipalkan ja vuosipalkan väiillä.
Kyllä siellä sivun lopussa sanotaan:
Palkastasi peritään verojen lisäksi eläkevakuutusmaksua 7,15 % ja työttömyysvakuutusmaksua 1,50 %. Jos haluat laskea, kuinka paljon palkastasi jää käteen verojen ja maksujen jälkeen, lisää veroprosenttiisi 8,65 %.
Ja tämän otin huomioon laskelmassa. Nuo erät syövät 666€ kk-nettopalkasta.
Eos onko kaava lomarahoista yleispätevä. Meillä on 5 viikkoa lomaa (30 lomapäivää näillä hassuilla lauantaisäännöillä) ja lomapalkka on kk-peruspalkka/25 jolloin lomarahaa saa kk-palkka / 25 x 30 / 2 = 0.6 x kk-palkka.
Tämä jäi pariksi tunniksi edit-tilaan, mutta laskeskelin sekä 12.6 että 12.5 kertoimilla:
(96250*(1-0.0865)-28598.89)/12.5=4746, veroaste 38.36%, netto vuosipalkka 59325€.
(97020*(1-0.0865)-28964.87)/12.6=4735€, veroaste 38.5%, netto vuosipalkka 59663€.
Vähän epäintuitiivista, että sain isomman luvun kk-palkalle tuolla 12.5 kertoimella.
1 tykkäys
Espoon kaupungin vuoden 2023 tuloveroprosentti vuodelle 2023 on 5,36 prosenttia
Esimerkeissä on käytetty keskimääräistä kunnallisveroprosenttia (7,37) ja kirkollisveroprosenttia (1,38)
Nämä selittävät eroa 3.39% numeroissa eli 247.5 euroa.
Vielä on heittoa numeroissa noin 172 euroa. Mitään arvauksia kumpi lähde oikeassa?
Omalla kohdalla 7600€/kk brutosta tulee vähennysten jälkeen melko tarkasti 4600€/kk netto.
3 tykkäystä
No ei kerro. Tuossakin eri laskuesimerkeissä oli 500€ heitto. Kyllä se toki suuntaa antaa, mutta siihen vaikuttaa niin moni asia että lopputulos on lähes jokaisella eri. Kiinnosti lähinnä siksi tietää, että kuinka paljon käteen jäävä osuus on enemmän kuin itselläni, kun tulot nousevat. Itselläni noin 6200e kk palkasta jää se noin 3700€.
3 tykkäystä
Se mitä jokaiselle jää käteen nettona on subjektiivinen summa riippuen kunnasta, kirkollisverosta, iästä ja lopuksi henkilökohtaisista vähennyksistä.
@Puke saa 7600e tuloilla vähemmän nettona kun @Nortti1 laskelma 7300e mukaan kertoo että Veronmaksajien sivusto on lähempänä totuutta mutta kunnallisveroprosentit ja kirkollisverot sotkevat vertailua. Palkansaajan veroprosentit – Veronmaksajain Keskusliitto ry
Laskelmassani oli 7700€/kk bruttopalkka + lomarahat.
Saattoi käydä niin että vahingossa käytin jonkun nimeltä mainitsemattoman koodarin kuukausi palkkaa @Groke palkan sijasta. Tämä 7300e vs 7700e tasoittaakin erot meidän laskemissa. Oikealla kuukausipalkalla palkansajien sivusto näyttää 4515e/kk palkkaa. Tämä on täysin linjassa jos käyttäisi samaa kunnnallis ja kirkollisveroprosenttia.
1 tykkäys
Kumman työ on tulevaisuudessa mahdollista automatisoida. Vahva veikkaus että paremmin palkattu.
5 tykkäystä
Ymmärsit täysin väärin. Tulevaisuudessa näillä nappien painajilla ei ole töitä kun sen kaltaiset hommat on mahdollista automatisoida täysin. Fyysistä työtä vaativat työt tulevat pysymään vielä pitkään ihmisillä koska ne on vaikeita automatioida ja niissä on pieni palkka.
Aiheeseen viitataan tässä erinomaisessa podcastissa. Cool Worlds Podcast: #4 Hod Lipson - Automated Physics Discovery, ChatGPT, Future of AI on Apple Podcasts
18 tykkäystä
Niin, mitä nyt varastotöitä automatisoidaan kovaa vauhtia robottikeruuksi ja kaupan kassatkin alkavat olla kohta vähemmistöä automaattikassarivistön päässä. Teollisuuden automaatiosta on myös paljon esimerkkejä kuten hitsaus- ja kokoonpanotyöt, raaka-ainevarastointi, sisäiset kuljetukset, erilaiset käsittelytyöt, täyttö, pakkaaminen… Missään noista ei enää tarvita kuin se “paria nappia painava jättipalkan saaja” joka ohjaa (=valvoo) robotteja.
Unohdat, että vaikka duunariyksilöllä on pieni palkka, tarvitaan heitä paljon yksinkertaisen työn tekijöiksi. Lisäksi haittakorvaukset ovat kalliita työnantajalle koska varaston on varsinkin keskusliikkeiden tapauksessa pyörittävä 24/7 puhumattakaan kauppojen nykyaukioloajoista. Robotit tai varastoautomaatit eivät myöskään sairasta.
6 tykkäystä
Entä siivoojat(koti/toimisto), automekaanikot, putkimiehet, puutarhurit, raksamiehet. Siis sellaiset hommat mitkä on mahdollista oppia suht helposti mutta eivät ole täysin toistuvia kuitenkaan. Robotiikka siis ihmisympäristöön soveltuva laahaa ainakin kymmeniä vuosia perässä. Ajattele siis androidia joka ajaa mun omakotitalon pihalta lumia kolalla pari viikkoa talvella. Ei tule tapahtumaan koskaan.
8 tykkäystä
Itse olen välillä kokenut kateutta töistä joissa saa tehdä ruumiillista ja jossain määrin vaihtelevasti kroppaa kuormittavaa työtä. Hammaslääkärin työssä työasennot on pakko pitää tietynlaisina ja väistämättä joskus ovat epäergonomisia. Työtä on myös haastavaa soveltaa liikkuvammaksi esim. kävelymatolla. Toki mikrotaukoja voi pitää ja ottaa seisontapöytää ym näyttöpääteosuudelle. Esim.
etäkoulutuksia kotona katsellessa olen saattanut samalla polkea kuntopyörää ym ja tästä saisi sovellettua monenlaista terveyttä kehittävää.
Toki sitten tules-ja muut vaivat voivat seurata myös liian fyysisesti kuormittavasta työstä.
17 tykkäystä
Omasta tilanteesta. Olen työskennellyt vakuutusalalla samalla työnantajalla n. 15 vuotta muutamassa eri tehtävässä, ikää 40+. Tällä hetkellä roolin voisi sanoa olevan ylempi liiketoiminnan asiantuntija. Kokemusta on myös esihenkilötyöstä. Työ on hyvin vaihtelevaa ja projektipainotteista, toki tiettyjä rutiinitehtäviäkin on. Vapautta työn suorittamiseen on paljon, tulokset ratkaisevat. Koen, että minulla on hyvät suhteet eri puolelle firmaa eri tasoille.
Peruspalkka on nyt hieman alle 5 000 € / kk. Päälle on tullut viime vuosina keskimäärin 1 kk palkkaa vastaava vuosibonus, henkilöstöedut ovat erittäin laajat ja etätyöpolitiikka suht vapaa. Työt pystyn tekemään liukumien puitteissa normaalina toimistotyöaikana.
Kaikki siis hyvin? Periaatteessa kyllä. Kuitenkin muutama seikka on aiheuttanut sen, että olen viime aikoina harkinnut työpaikan vaihtoa. Sanat ja teot eivät keskijohdon tai ylemmän johdon osalta ole kohdanneet, vaikka toki julkisuuteen näytetään muuta. Liikaa fokusta menee myös erilaiseen ylimääräiseen pöhinään, vaikka pitäisi keskittyä perusasioiden laittamiseen kuntoon. Lisäksi olen miettinyt omaa tulevaisuutta ylipäätään. Olen ollut niin pitkään samassa työpaikassa, että olisi ihan terveellistä nähdä jotain muutakin, jotta olisi kokemusta myös joltain muultakin toimialalta.
Ongelmaksi muodostuu se, että työpaikkoja, joihin olisi kiinnostusta ja toisaalta osaamista ja jotka muuten täyttäisivät kriteerini, tuntuu olevan kovin vähän. Tehtävän pitäisi olla tietysti kiinnostava ja merkityksellinen, organisaation vastuullinen (muutenkin kuin juhlapuheissa) ja palkitsemisen kokonaisuuden ainakin jollain tasolla vertailukelpoinen nykyiseen nähden. Ja kun tällaisia paikkoja löytyy, hakijoita on tietysti paljon ja he ovat kovatasoisia.
Olisi mielenkiintoista tietää, onko muita vastaavassa tilanteessa olleita ja miten tilanteenne ratkesi?
22 tykkäystä
Annoin tuossa esimerkin omakotitalon lumenkolauksesta. Naurettavan yksinkertainen homma jonka naapurin 9 vuotias Janne-Petteri osaa tehdä 10 eurolla ilman ohjeita. Täysin mahdoton homma robotille. Jokainen piha on erillainen ja työkoneelle ei pääsyä.
Oikeista töistä vaikka putkimies tai mikä tahansa raksa tai pienkohde siivous homma. Ei niitä voi automatioida mitenkään järkevästi.
Palataan asiaan viiden vuoden päästä niin nähdään kumman visio on oikea.
24 tykkäystä
Entisessä elämässä ajelin ratikkaa. Käytännössä olin aina töissä kun muut vapaalla. Lomarahoineen ja muinen lisineen n. 40k€. Riippui vähän työvuoroista. Jotkut kuljettajat painoivat päälle 50k€/v kun tekivät kaikki mahdolliset ylityöt.
Hyvinä etuina tuohon kuuluu HSL alueen ABC lippu 20€/v ja vuokra-asunto Töölönkadulta 600€/kk 60m2 yksiöstä 
En kyllä koskaan asunut noissa asunnoissa, en tykkää maaseudusta.
Mukava hommahan tuo oli. Vähätöinen kun olen niin oikein hyvä homma. Kuunteli radiota ja välillä paineli ovinappeja. Spurgut ja narkimaanit hoitaa vartijat ja jos vaunu hajosi niin ”kikkamiehet” hoitaa vaunun takaisin liikenteeseen.
40 tykkäystä